Painetun lehden aika on ohi

Sukupolvellemme lienee selvää, että uutiset ja mediasisällöt laajemminkin ovat siirtyneet yhä enenevissä määrin sähköiseen muotoon.  Ylioppilaslehdet eivät suinkaan ole säästyneet tältä muutosvoimalta, vaan nyt se on iskemässä täydellä teholla myös niihin.  Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunta lakkautti viime vuonna paperisen lehtensä ja Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta teki saman jo vuonna 2012.  Myös Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta on päättänyt siirtää Uljas-ylioppilaslehtensä kokonaisuudessaan verkkoon.

Olemme ryhmämme kanssa ajaneet systemaattisesti vaaliteemojamme ja tämän vuoden aikana haluamme saada vihdoin aikaan keskustelua Turun ylioppilaslehden ympärille.

Tuleeko Turun ylioppilaslehden todella ilmestyä edelleen paperiversiona, vai olisiko senkin aika siirtyä jo kokonaisuudessaan verkkoon? Vaikka tällainen päätös tulee olemaan varmasti tunteita herättävä, on se ehdottoman tarpeellinen Tylkkärin tulevaisuuden kannalta.Tylkkärikannet

Turun ylioppilaslehden eniten huomiota herättäneet jutut ovat jo nyt olleet juuri lehden verkkoversiossa (esim. Instagate ja Jodel-kohu). Verkkoon Tylkkäri pystyy tekemään nopeita uutisjuttuja, mutta myös taustoittavia artikkeleita. Lukijakunta on myös huomattavasti helpommin tavoitettavissa verkon kautta Tylkkärin keskittäessä kaikki voimavaransa nimenomaan verkkomedian ylläpitämiseen. Samalla nettiin tulevaa sisältöä voisi monipuolistaa, ja Tylkkäri pystyisi reagoimaan reaaliaikaisesti ajankohtaisiin puheenaiheisiin.

Uskallamme myös väittää, ettei Tylkkärin paperiversio kerää enää mainitunarvoista lukijakuntaa. Tätä väitettä emme voi datalla osoittaa, sillä Tylkkärin viimeisin lukijatutkimus on auttamattomasti vanhentunut. Syytä siihen, ettei uutta lukijatutkimusta ole tehty, voi vain spekuloida. Syy lienee kuitenkin siinä, että uudessa lukijatutkimuksessa esille tuleva pienentynyt lukijakunta heikentäisi merkittävästi lehden mainosmyyntiä.

Sähköistä versiota tukee myös ekologiset näkökulmat ja esimerkiksi TYYn Vihreä lista on jo aikaisemmin nostanut samaa aihetta keskusteluun. Voimmeko kutsua itseämme hyvällä omallatunnolla ekologiseksi ylioppilaskunnaksi, jos painatamme näin hurjat määrät paperilehteä? Lehti jaetaan automaattisesti kaikille ylioppilaskylän asukkaille, ja tämä luokin järkyttävän piikin lehden jakelumääriin. Todellisuudessa tämä määrä ei kuitenkaan kerro mitään Tylkkärin lukumääristä, sillä lehti tippuu jokaisen ylioppilaskylän asunnon postiluukusta – halusi sitä tai ei.

Olemme väläyttäneet jo useamman kerran ajatusta yhdestä yhteisestä ylioppilaslehdestä, ja lehden sähköistäminen olisi luonnollinen alku tälle projektille. HYYn Ylioppilaslehden aiempi päätoimittaja Antti Pikkanen on jo väläyttänyt Helsingin Sanomien uutisessa kaikkien ylioppilaslehtien yhdistämistä ja nykyinen päätoimittaja Robert Sundman on samoilla linjoilla. Ylioppilaslehdet nykymuodossaan ovat tulleet tiensä päähän ja nyt on aika visioida tulevaisuutta.

Keskustelu jatkunee edarissa.

ylioppilaslehti

 

 

Ryhmä Lexin puolesta,

Sami-Petteri Seppä

Alkusoinnut edarivaalivuodelle 2017

Vuosi 2017 tuo mukanaan syksyn edustajistovaalit, joissa Ryhmä Lex lähtee kovilla tavoitteilla puolustamaan opiskelijan etua ylioppilaskunnassa ja tavoittelemaan kuudetta paikkaa. Sitä ennen Ryhmä Lex aikoo vielä vaikuttaa aktiivisesti läpi kevään ja syksyn edustajistossa hieman uudella kokoonpanolla Sami-Petterin lähdössä vaihtoon ja Tuomaksen siirryttyä takaisin hallituksen jäsenen paikalta edaattoriksi. Varsinaisina edustajiston jäseninä toimivat keväällä Tuomas Dahlström, Ville Laakso, Noora Wilén, Tomi Paavola ja Laura Leppä-Aro. Varaedaattorit tulevat pääsemään myös aktiivisesti kokouksiin. Keväällä tärkeitä asiakohtia tulevat olemaan ylioppilaskunnan sääntöjen päivittäminen ja opiskelijatiloista päättäminen.

20170130_173851.jpg

Ryhmä Lexin varsinaiset edaattorit ja hallituksen jäsen Laura-Maria. Oikealta vasemmalle Ville, Tomi, Noora, Tuomas, Laura-Maria ja Laura.

Tammikuun edustajiston kokous oli lyhyt asialistan osalta. Esityslistalla oli hallituksen ja taloustoimikunnan kyselytunnin lisäksi avustustoimikunnan valinta. Vielä edariviikon alussa näytti siltä, että kokouksesta tulisi ennätyslyhyt. Kuitenkin sosiaalisessa mediassa syntyi keskustelua Soihdunkantajien riveistä hallitukseen nousseen Janne Salakan esiintymisestä TYYn Instagram-tilin kuvissa. Hallituksen kunnallispoliittinen vastaava on ehdolla kuntavaaleissa, joten syntyi keskustelua siitä, saiko hän epäreilua näkyvyyttä.

Oikeiden Antti-Jussi Vesa nosti Salakan some-näkyvyyden esiin kyselytunnilla. Hän kysyi olisiko reilua, että TYY tarjoaisi näkyvyyttä myös muille kuntavaaliehdokkaille ja kysyi miten näkyvyyttä voitaisiin tarjotaan. Hallituksen puheenjohtaja Miika Tiainen totesi tähän, että hänen mielestään näkyvyyttä ei olla tarjottu ja on tärkeää kiinnittää huomiota tasapuolisuuteen. Hän kuitenkin ymmärsi ristiriidan, joka on syntynyt. Salakka kuitenkin on esiintynyt hallituksen jäsenen roolissa TYYn somessa. Tiaisen mukaan näkyvyyttä tullaan tarjoamaan kuntavaaliehdokkaille esimerkiksi tietopankin avulla.

Ryhmä Lexin Tuomas Dahlström totesi, että Salakka on varmasti toiminut vilpittömässä mielessä ilman tarkoitusperiä, mutta tapahtuma on näyttänyt ikävältä ulospäin. Hänen mukaansa toivottavasti tapahtuneesta otetaan oppia. Dahlström nosti esiin sen, että TYYn somessa on kohun alettua julkaistu lähes yhtä paljon kuvia kahden vuorokauden aikana kuin kuukauden aikana yhteensä. Hän kysyikin, että jatkuuko kuvien postaaminen samalla tahdilla myös tulevaisuudessa. Tiaisen mukaan jatkossakin postataan aktiivisesti ja se vahvistaa TYYn brändiä.

20170125_190910

Edustajiston kokouksen jälkeen oli vuorossa yhdenvertaisuutta koskevaa koulutusta.

Kokouksessa oli tämän jälkeen vuorossa Avustustoimikuntaan oli hakenut seitsemän jäsentä ja valintatoimikunta suositteli kaikkien valitsemista toimikuntaa. Kuitenkin kolme paikkaa oli vielä avoinna, joten kokouksessa tiedusteltiin sitä, haluavatko Ryhmät täydentää toimikuntaa vielä. Vihreä Lista ehdotti toimikuntaan kahta jäsentä lisää ja Ryhmä Lex Tuomas Dahlströmiä. Näin ehdolla oli kymmenen henkilöä ja toimikuntaan voitiin valita enintään kymmenen henkilöä, joten puheenjohtaja kopautti nuijaansa. Avustustoimikunta pisteyttää järjestöjen avustushakemuksen ja valmistelee kriteerit järjestöavustusten hakemista varten. Tammikuun kokous kesti vain puolisen tuntia, mutta helmikuun kokouksesta on odotettavissa vähintäänkin normaalin kokouksen mittainen.

Hienoja henkilövalintoja joulukuun edarissa ja Ryhmä Lexin sisällä

Ryhmä Lexin ehdokas Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallitukseen, Laura-Maria Poikela tuli valituksi tehtävään joulukuun edustajiston kokouksessa. Laura-Maria on kokenut vaikuttaja ja hän on opiskellut aiemmin ammattikorkeakoulun puolella. TYYn hallituksessa hän vastaa sosiaalipolitiikasta, työelämästä ja liikunnasta. Lisäksi Noora Wilén valittiin edustajiston varapuheenjohtajaksi ja Sannimari Veini Turun ylioppilaslehden johtokuntaan. Tuomas Dahlström ei tullut valituksi TYYn hallituksen puheenjohtajaksi hienosta kampanjasta huolimatta, vaan tehtävään valittiin TuKY-listan Miika Tiainen.

Ryhmä Lex valitsi tammikuun järjestäytymiskokouksessaan TYYn hallituksessa vuonna 2016 toimineen Tuomas Dahlströmin ryhmäpuheenjohtajaksi ja Lexin hallituksen puheenjohtajana vuonna 2016 toimineen Ville Laakson vararyhmänpuheenjohtajaksi. Ryhmäpuheenjohtajat organisoivat ryhmän toimintaa ja pitävät yhteyttä muihin edustajistoryhmiin. Ryhmä Lex nimitti tammikuun edustajiston kokouksessa valintatoimikuntaan Lauri Havian ja varalle Olli Isoahon sekä Ville Laakson.

Ryhmäpuheejohtaja
Tuomas Dahlström

Ryhmä Lexiläisiä TYYssä

TYYn hallituksen jäsen: Laura-Maria Poikela (sosiaalipolitiikka, työelämä ja liikunta)

Edustajiston varapuheenjohtaja: Noora Wilén

Ryhmäpuheenjohtaja Tuomas Dahlström (varalla Ville Laakso)

Turun ylioppilaslehden johtokunnan jäsen: Sannimari Veini

Valintatoimikunta: Lauri Havia, (varalla Olli Isoaho ja Ville Laakso)

Avustustoimikunta: Tuomas Dahlstöm ja Lauri Havia

Ryhmäpuheenjohtaja Tuomas Dahlström (varalla Ville Laakso)

Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto on kokouksessaan 25.1.2017 päättänyt:

valita ylioppilaskunnan avustustoimikuntaan jäseniksi vuodelle 2017 seuraavat henkilöt:

Matias Virta, puheenjohtaja

Laura Aaltonen

Tuomas Dahlström

Annika Eerikäinen

Lauri Havia

Henna-Riikka Lahtinen

Idamaria Laine

Anni Mylläri

Tommi Piranen

Hanna Rintala

Teppo Vättö

Tuomas Dahlström ja Laura-Maria Poikela ovat ehdolla TYY:n hallitukseen vuodelle 2017

Saamme iloksemme ilmoittaa, että Ryhmä Lexillä on kaksi ehdokasta hakemassa Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallitukseen ensi vuodeksi. Tuomas on ehdokkaana puheenjohtajaksi ja Laura-Maria hallituksen jäseneksi. Alla he kertovat, miksi he haluavat tähän edunvalvontatyön kärkeen.  

img_4735Tuomas Dahlström:

Olen Turusta kotoisin oleva 25-vuotias pitkän linjan opiskelijavaikuttaja ja intohimoisesti edunvalvontaan suhtautuva fysiikan ja oikeustieteen opiskelija. Aloitin opintoni Turun yliopistossa vuonna 2010 fysiikan opettajalinjalla ja 2012 oikeustieteessä. Innostun todella helposti uusista asioista ja suhtaudun positiivisesti kohtaamiini haasteisiin. Suoritan kaikki tehtäväni tunnollisesti ja huolellisesti enkä säästä itseäni, kun työskentelen yhteisten tavoitteiden eteen. Opiskelijavaikuttaminen vie suurimman osan ajastani, mutta silloin tällöin minut voi löytää metsästä suunnistamasta tai hyvä salapoliisiromaani kädestä.

Haen ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajaksi, sillä koulutuksen kehittäminen ja opiskelijan aseman parantaminen ovat minulle sydämen asioita. Tahdon, että kaikilla on lähtökohdista riippumatta mahdollisuus kouluttautua pitkälle ja elää ikimuistoinen opiskeluaika. Puheenjohtajana haluan tukea toimijoita päivittäisessä työssä ja luoda puitteet sille, että jokainen saa itsestään parhaan irti ajaessaan opiskelijan etua. Tahdon pitää yllä innostavaa ilmapiiriä, jossa syntyy ideoita toiminnan kehittämiseen.

Ylioppilaskunnan pitää ottaa rohkeammin kantaa opiskelijoita koskeviin asioihin. Meidän on edistettävä yliopistodemokratian avoimuutta, puolustettava laadukasta terveydenhuoltoa ja yliopistojen kansainvälisyyttä. Korkeakouluihin on jatkossakin päästävä toisen asteen opintomenestyksestä riippumatta ja kaikkien on oltava samalla lähtöviivalla sosioekonomisesta taustasta riippumatta. TYYn täytyy varmistaa kampanjoillaan, että ensi vuoden kunnallisvaaleissa ja edarivaaleissa ei nukuta. Ylioppilaskunnan toiminnan on oltava läpinäkyvää ja osallistumiskynnyksen täytyy olla matala. Omaa toimintaani olen avannut esimerkiksi blogini avulla.

Haluan olla esimerkillinen, oikeudenmukainen ja innostava puheenjohtaja. Minulle jokaisen mielipiteellä on merkitystä ja jokaisen esille nostamat seikat huomioidaan toiminnassa. Puheenjohtajana tuon oman kantani julki viimeisenä, ennen kuin summaan keskustelun pääkohdat. Edustustehtävissä olen rohkea puhuja ja aktiivinen keskustelija, joka nostaa opiskelijoille tärkeät asiat esille. Johtajana olen rauhallinen, sovitteleva ja kompromissihakuinen. Motivoin muita ja tuen kehittymistä antamalla rakentavaa palautetta sekä tunnistamalla jokaisen vahvuudet. Varmistan, että aikatauluista pidetään kiinni, työt jaetaan tasaisesti ja jokainen osallistuu yhteisiin projekteihin. Puheenjohtajana huolehdin siitä, että toimintasuunnitelma toteutetaan yhdessä koko toimiston väen voimin. Kannustavalla ja positiivisella ilmapiirillä haluan varmistaa sen, että jokaiselle päivän paras hetki on toimistolle saapuminen ja kaikki jaksavat samalla innolla koko vuoden.

Olen vastannut vuonna 2016 TYYn hallituksessa kansainvälistä asioista, viestinnästä ja tuutoroinnista. Kv-sektorilla olen oppinut hallitsemaan laajoja kokonaisuuksia sekä saanut työskennellä kaikkia sektoreita koskevien aiheiden parissa, monesti vielä englanniksi. Vuonna 2015 toimin TYYn edarivaalikoordinaattorina, jolloin saavutimme vaaleissa korkeimman äänestysprosentin 35 vuoteen. Kahden TYY-vuoden aikana olen oppinut paljon organisoinnista, delegoinnista ja uuden ideoinnista. Olen kehittynyt huimasti puhujana ja vaikuttajana, mutta mikä tärkeintä, innostukseni on koko ajan vain kasvanut.

Laura-Maria Poikela:fullsizeoutput_5e25

Nimi o Laura ja mää olen aito turkulaine; Heidekenil syntyny, ajokortis lukee Turun poliisilaitos ja asun täl puol jokke.

Olen 28-vuotias ensimmäisen vuoden oikkari. Kirjoitin ylioppilaaksi Turussa TSYK:n lukiosta 2007. Kirjoitusten jälkeen halusin saada ammatin, jossa voin vaikuttaa ja erityisesti saada aikaan jotain hyvää. Otin yhteishakuoppaan käteen ja silmiini osui sattumalta lyhyt tekstipätkä, jossa listattiin henkilökohtaisia ominaisuuksia kuten hyvä ongelmanratkaisukyky, kyky tehdä päätöksiä muuttuvissa olosuhteissa, kiinnostus johtamistyöhön, avoimuus, kärsivällisyys, halu tehdä töitä moniammatillisessa tiimissä jne. Kolahti. Sellainenhan minä olen. Piti palata pari sivua taaksepäin ja otsikkona oli ensihoitaja AMK. Valmistuin 2012 ja 2015 suoritin vuoden kestävän kriisi- ja suuronnettomuustilanteiden lääkintäjohtamisen koulutuksen Helsingissä Arcadassa.

Oikikseen hain, koska haluan lisää mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnassa. Halu saada aikaan jotain hyvää ei ole kadonnut mihinkään, lähinnä vain voimistunut. Uskon että yliopisto tarjoaa sellaisia eväitä ja näkökulmia, joista on valtavasti hyötyä tulevaisuudessa. Haluan olla mukana luomassa uutta ja kehittämässä nykyistä.

Uskon, että TYYn hallitus on ryhmä, jossa pääsee esittämään ideoita, keskustelemaan siitä mihin suuntaan opiskelijoiden elämää ja koulutusta halutaan viedä ja tutustumaan moniin uusiin mielenkiintoisiin ihmisiin. Tiimissä olen kannustava, ystävällinen ja aloitteellinen. Teen ahkerasti ja tunnollisesti sen mitä olen luvannut tehdä ja jaksan pitää pilkkeen silmäkulmassa ja hymyillä pitkienkin päivien jälkeen.

TYYn hallituksessa minua kiinnostaa erityisesti sosiaalipoliittinen osa-alue, mutta myös yhteistyö kaupungin ja kuntien kanssa. Koulutuspolitiikkakin on sellainen, johon mielelläni osallistuisin.. Työskennellessäni kiinteistönvälitysyrityksessä huomasin opiskelijoiden asumiseen liittyvät ongelmat kuten kohtuuhintaisen asunnon saannin vaikeus ja epätietoisuus siitä, löytyykö koti ajoissa ennen opiskelujen alkamista. Opiskelijoiden terveydenhuolto ja erityisesti sen tarjoamat ennaltaehkäisevät toimet ovat minusta tärkeitä ja niitä tulee kehittää edelleen ja lisätä niiden saatavuutta. AMK opiskelijoiden pääseminen YTHS:n piiriin on minusta asia, jota voisi edistää, toki edellytyksellä, että resursseja saadaan lisää. Tällä hetkellä AMK opiskelijat ovat huomattavasti yliopisto-opiskelijoita huonommassa asemassa opiskelijaterveydenhuollon osalta ja tasa-arvoista asemaa voisi edistää yhteinen järjestelmä. Mikään vastuualue ei ole minulle epämieluisa, mutta uskon, että aikaisemmasta kokemuksestani olisi paljon hyötyä erityisesti sopon alueella.

Olen jonkin verran mukana politiikassa ja työkokemusta minulla on julkiselta (kunta, sairaanhoitopiiri) ja yksityiseltä (Aktia kiinteistönvälitys, myyntityö) sektorilta sekä lisäksi myös kolmannen sektorin työpaikoista (Svenska kulturfond, SPR, Meripelastusseura). Sekä lukiossa, että AMK:ssa olin tuutori ja tuutoreiden puheenjohtaja. AMK:ssa TUO ja TSTS tulivat hyvin tutuiksi ja opiskelijoiden etua ajoin koulutuksen kehittämistyöryhmässä opiskelijaedustajana. Olen Turun AMK:n alumnijärjestössä ja järjestän 1-2 koulutus-/keskustelutilaisuutta vuodessa sen puitteissa. Viimeksi koulutuksessa mukana oli myös yliopiston opiskelijoita. Tulevaisuudessa voisin hyvin nähdä itseni vaikuttamassa myös SYL:ssa jos tilaisuus tarjoutuisi.

Toivon, että tulevaisuudessa Turun yliopistosta julkaistaan edelleen laadukkaita tutkimuksia ja tutkielmia. Erityisen kiinnostunut olen kehittämään yliopistolla tiedekuntien välistä yhteistyötä. Työelämässä vaaditaan laajaa ymmärrystä ja monia sellaisia taitoja, jotka pääsevät mielestäni parhaiten kehittymään monialaisessa yhteistyössä.

Voisiko esimerkiksi rajatun opintokokonaisuuden koota tiedekuntien yhteistyönä? Voisiko tällaisen kokonaisuuden lopputuloksena olla yhteiskuntaa hyödyttävä tutkimus tai kehitysidea tentin sijaan? Mielelläni edistäisin yhteistyötä myös ammattikorkeakoulujen suuntaan. Olen ollut mukana Turun yliopiston ja Turun AMK:n yhteistyöprojektissa, jossa lääketiedettä ja sairaanhoitoa opiskelevien kesken suunniteltiin koulutuspäiviä ja suuria harjoituksia. Useita tapahtumia toteutui ja palaute oli erittäin hyvää ja kannusti jatkamaan yhteistyötä. Koulutuksesta leikataan valtakunnan tasolla vaikkei pitäisi. Ensisijaisesti tulisi taistella leikkauksia vastaan, mutta vastaehdotuksena voisi myös esittää resurssien osittaista yhdistelemistä tarkoin valikoiduilla aloilla hyödyntämällä sitä ammattitaitoa ja intohimoa, jota eri tahoilla on tarjota. Projektin muotoon kehitettyä kokonaisuutta voi myös saada rahoitettua kolmannen sektorin avulla. Tällöin myös työelämäyhteistyö voisi lisääntyä ja avata ovia opiskelijoille.

Oikein paljon onnea Tuomakselle ja Laura-Marialle näitä jännittäviä aikoja varten! TYY:n uusi hallitus valitaan edustajiston joulukuun kokouksessa 7.12.2016.

ToSuttaako TYYtä? Ryhmä Lexin ajatukset toimintasuunnitelmaan

Synkkä ja myrskyinen lokakuun ilta ei haitannut edunvalvontatyötä, kun edustajisto pääsi Turku-salin suojassa kokoustamaan. Esityslistalta nostan tässä esityksessä vuoden 2017 toimintasuunnitelmaa koskevan kohdan, joka edellytti edustajistoryhmiltä puheenvuoroa hallitukselle ja muulle edustajistolle. Mahtavaa oli huomata, että  TYYn hallitus oli ottanut toimintasuunnitelman pohjaa laadittaessa hienosti huomioon kuluvana vuonna edustajistossa käytyjä keskusteluja ja nostettuja teemoja projektiensa alle. Ryhmä Lexin kommentit ja lisäykset pohjassa mainittujen otsikoiden alle olivat seuraavat, jotka koimme ryhmänä merkityksellisiksi omalle taustajoukollemme:

1. Joustavan opiskelun mahdollisuudet

Ympärivuotinen opiskelu: Avoimen yliopiston opetustarjonta kesäksi ilmaiseksi perustutkinto-opiskelijoiden käyttöön, keskusteluun tukikuukausien rajallisuus suhteessa kesäopintojen suorittamiseen.

Ryhmän kommentti: Oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden mahdollisuus suorittaa kesällä koulutusalansa opintoja rajoittuu pääasiassa kahteen tenttikertaan, jotka pidetään kesäkuun ja elokuun puolivälissä sekä muutamaan valinnaiseen kurssiin, joten pidämme tervetulleena, että TYYn projektitavoitteiden alta löytyy ympärivuotisen opiskelun edistäminen.

Yliopiston hyvinvointityö: Opiskelijakyvyn edistäminen tdk-kohtaisissa ryhmissä, joiden opiskelijaedustajia tuetaan; erityinen painoarvo OpintoVartuun eli varhaisen tukemisen malliin.

Ryhmän kommentti: Projektin kirjauksen voisi avata tarkemmin ja selkeämmin, mitä projektilla tavoitellaan ja mitä konkreettisesti tehdään. Informaatioarvona OpintoVartun terminä voisi avata, jos tälle annettaan korostettu ja erityinen painoarvo. Hallituksen jäsen Katariina Kulha avasikin OpintoVartu-ohjelman sisällön tämän jälkeen edustajistolle:

OpintoVartu on opettajankoulutuslaitoksella yhteisesti sovittu tapa toimia, kun opiskelijan (perustutkinto- tai jatko-opiskelijan) ja henkilökunnan välillä on ristiriitatilanteita. Tavoitteena on puuttua ongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tällä tavoin tukea opintojen etenemistä ja työntekoa yliopistossa.

2. Järjestöjen TYY

Toiminta-avustuskriteeristön päivittäminen: Prosessi ja kriteerit läpinäkyvämmiksi ja selkeiksi, ohjesääntö uusitaan syksyllä 2017.

Ryhmän kommentti: Tämä on toivottu projekti ryhmämme keskuudessa. Mielestämme tällä hetkellä järjestelmä juuri kärsii siitä, että avustushakemuksessa mainittuja seikkoja, joiden perusteella avustus myönnetään hakijalle, ei voida valvoa eli toteutuuko todellisuudessa hakemuksessa mainitut seikat hakijan toiminnassa. Toisaalta Ryhmä Lex toivoi pohjassa mainitusta läpinäkyvyydestä ja selkeydestä johdettavaa yhdenvertaisuutta järjestelmään jo senkin vuoksi, että järjestöt saattavat joutua eriarvoiseen asemaan avustuksia myönnettäessä riippuen järjestöjen jäsenten tietoisuudesta kriteereiden sisällöstä.

Puheenjohtajien neuvosto: Konsepti saavutettavammaksi, motivoivammaksi ja osallistavammaksi.

Ryhmän kommentti: Ryhmämme haluaisi tämän osalta avauksia, mikä on neuvoston tarkoitus. Jos tämä on TYYn tuominen järjestöjensä tietoisuuteen paremmin, niin projekti kaipaisi ryhmämme mielestä konkreettisempia keinoja, miten projekti onnistuisi tavoitteessaan eli vastauksen kysymykseen, mikä on ylipäätään puheenjohtajien neuvoston funktio ja arvo.

Oppaat järjestöille: yhdenvertaisuusopas, ympäristöopas, kansainvälisyys, alkoholiton toiminta; kriteerit ja ohjeet näiden seuraamiseen avustuksia varten.

Ryhmän kommentti: Tämän projektin osalta hallitus on kiitettävästi ottanut vaikutteita edustajiston kokouksissa käydystä keskustelusta, esimerkiksi ympäristöohjelman päivittämisen yhteydessä. Kiitämme hallitusta kentän huomioimisesta tällaisella tulevaisuudessa käsin kosketeltavissa olevalla avauksella.

Liikuntatoiminnan tukeminen: OLL-yhteistyön ja tiedotuksen kehittäminen, järjestöjen liikuntaedunvalvonta CampusSportin suuntaan.

Ryhmän kommentti: Ryhmämme kaipaa konkretiaa myös OLL:tä koskevaan kirjaukseen. Mitä OLL:tä halutaan ja mihin suuntaan toimintaa kehitetään? Olemme varmasti yksimielisiä, ettei OLL-yhteistyö tällä hetkellä toimi, mutta parantaakseen tilannetta tulee paikallistaa myös nykyisen toiminnan ongelmakohdat. Kuinka monta kertaa OLL:lle annetaan vielä mahdollisuus?

3. Edunvalvonta ja palvelut tunnetuksi

Edunvalvontaviestintä: Tehdään käytännön edunvalvonta näkyvämmäksi, kannustetaan mukaan TYYn toimintaan. Palvelu- ja edunvalvontakartoitus eri ryhmille, esim. filiaalit ja jatko-opiskelijat.

Ryhmän kommentti: Ryhmämme ehdotti kirjausta, että toteutettaisiin vuonna 2017 laaja kysely tai tutkimus kaikille ylioppilaskunnan jäsenille, miten he kokevat edunvalvonnan onnistuneen ja mitä ylioppilaskunnan tarjoamia palveluita he käyttävät eli selvitetään perusteellisesti sekä edunvalvonnan efektiivisyyskokemus että palveluiden käyttöaste. Toisaalta kyselyllä voi hakea myös uusia keskustelunavauksia, jotta resursseja saadaan kohdistettua kohteisiin, joita jäsenistö aidosti käyttää. Kyselyä tai tutkimusta ei rajoitettaisi koskemaan “eri ryhmiä, esim. filiaaleja ja jatko-opiskelijoita”, vaan sen tulisi huomioida kattavasti kaikki ylioppilaskunnan jäsenet riippumatta heidän taustasta. Samalla voisi pohtia esimerkiksi Tylkkärin lukijakyselyn tekemistä, sillä viimekertaisesta on ilmeisen kauan aikaa.

Jatko-opiskelijoiden verkosto: Tuetaan jatko-opiskelijoiden oman järjestön perustamista ja vertaistukitoiminnan järjestämistä.

Ryhmän kommentti: Tämä on erittäin hyvä ja ajankohtainen kirjaus. Tässä tulee kuitenkin muistaa, että TYYn tulee nimenomaan tukea jatko-opiskelijoiden oman järjestön perustamista, eikä TYY saa ottaa liian suurta vastuuta jatko-opiskelijoiden edunvalvonnasta. Toimivin malli olisi samanlainen kuin perustutkinto-opiskelijoilla, eli ainejärjestöt hoitavat itse edunvalvontaa, jota TYY omalta osaltaan tukee.

4. Opiskelijat osana kaupunkia ja maakuntaa

Ryhmä Lexin mielestä neljännen projektikokonaisuuden otsikoinnin (Opiskelijoiden yhteinen kuntavaalikampanja Turussa; Kuntavaalivaikuttaminen filiaaleissa; Maakuntavaalit 2018; Palveluiden saavutettavuus kv-opiskelijoille; Kontakti turkulaiseen elinkeinoelämään; Liikuntatilojen lisääminen) alla olevat kirjaukset ovat hyviä ja kattavia eikä näihin ole lisättävää.

Sanan helinää tietysti kuultiin muidenkin asiakohtien ympärillä ja koko illan ilon voitte katsoa takautuvasti täältä.

Edariterveisin Tomsester

Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto on kokouksessaan 26.10.2016 päättänyt:

· hyväksyä Turun ylioppilaslehden strategian.
· hyväksyä TYYn yhdenvertaisuusohjelman 2017–2020.
· hyväksyä kolmivuotissuunnitelman vuosiksi 2017–2019.
· merkitä tiedoksi lähetekeskustelun keskipitkän aikavälin taloussuunnitelmasta 2017–2019.
· merkitä tiedoksi lähetekeskustelun toimintasuunnitelmasta 2017.
· lähettää SYL:n liittokokoukseen:

Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen
Tuomas Dahlström Sami-Petteri Seppä
Mikko Mononen Tomi Paavola
Ann-Sofie Leimu Juuso Makkonen
Miika Tiainen Aku-Mathias Kähkönen
Paula Peltomaa Oula Huttunen
Henni Hiltunen Jyri Lähdemaa
Eemil Yli-Pietilä Miikka Koski
Pekka Rantala Iiro Suomalainen
Iiro Salomäki Julia Litokorpi
Katariina Kulha Emmi Saari
Saara Vuorinen Juuso Marttila
Jaakko Klemettilä Tytti Wallenius
Inari Harjuniemi Janne Salakka
Laura Aaltonen Riina Lumme
Teppo Vättö Matti Vähä-Heikkilä

Lassi Laine (tarkkailija)
Rauli Elenius (tarkkailija)
Essi Karvonen (tarkkailija)

· myöntää eron Ossi Tursaalle työryhmän jäsenyydestä ja täydentää työryhmää taloustoimikunnan erikseen nimeämällä henkilöllä.
· merkitä tiedoksi käydyn lähetekeskustelun Kuuvuoren tilan vuokraamisesta ylioppilaskunnan käyttöön ja valtuuttaa Uusi ylioppilastalo –selvitysryhmän jatkamaan neuvotteluja Turun kaupungin ja TYS:n kanssa.
· Hyväksyä TuKY-listan esittämän toivomusponnen: ” Tämän ponnen hyväksyessään edustajisto toivoo TYYn hallituksen tekevän selvityksen Turun ylioppilasteatterin vuosittaisesta rahankäytöstä viimeisiltä vuosilta, sekä sen investointisuunnitelmista. Selvitykseen tulee sisältyä eriteltynä TYTn saamat julkiset tuet ylioppilaskunnalta sekä muilta toimijoilta. Lisäksi toivomme selvitystä teatterin kävijämääristä ja TYYn jäsenten osuutta kävijöistä sekä yhdistyksen toimijoista. Toivomme myös, että joku Turun ylioppilasteatterin hallituksesta pääsisi esittelemään yhdistyksen toimintaa edustajiston seuraavaan iltakouluun.”

Turussa 27.10.2016

Ylioppilaslehden strategia laitetaan uusiksi: Mikä muuttuu ja miten se näkyy?

Teksti: Juho Mäki-Lohiluoma

Turun ylioppilaslehden johtokunta valmisteli alkuvuoden aikana lehdelle uuden strategian ja ylioppilaskunnan edustajisto käsittelee sen syksyn kokouksissaan.

Strategia on johtokunnan ja edustajiston keskeisin tapa ohjata lehden toimintaa. Siksi pyrin myös itse olemaan sen valmistelutyössä hereillä. Kokonaisuutena esitys uudeksi strategiaksi syntyi hyvässä hengessä ja yhteistyössä, eikä suuria näkemyseroja löytynyt. Siinä mielessä uuteen strategiaan voinee myös lexiläisen näkökulmasta olla tyytyväinen, mikäli se ei edustajistokäsitellyssä merkittävästi muutu.

Yritän seuraavaksi avata hieman, mitä uutta strategiassa on ja miten muutoksen voivat näkyä lehden toiminnassa. Poimin pitkähköstä dokumentista neljä mielestäni olennaista pointtia. Tulkinnat ovat omiani ja joku voi olla niistä perustellusti eri mieltä.

  1. Lehdellä on strategia

    12191931_10153658977527225_8757232764245864458_n

    Juho Mäki-Lohiluoma, kuva Eetu Lehmusvaara

Mikä: Ennen nykyistä strategiaa lehden toiminnalle ei käytännössä ollut määritelty minkäänlaista punaista lankaa. Tavoitteita, arvoja ja kohderyhmiä ei ollut mielekkäällä tavalla kirjattu, eikä lehden missiota ollut kirjoitettu auki. Tästä syystä koko strategia valmisteltiin käytännössä puhtaalta pöydältä.

Miten näkyy: Ylioppilaslehti on aina tekijöidensä näköinen ja syntyy journalistisesti itsenäisesti. Hyvä niin. Nyt tälle työlle on kuitenkin asetettu selkeät tavoitteet ja missio, joiden toteuttamisesta toimitus päätoimittajan johdolla vastaa. Se tarkoittaa, että päätoimittajalla on aidompaa vastuuta asetettujen tavoitteiden täyttymisestä ja toisaalta käytössään enemmän välineitä, joista hakea linjoja omaan jokapäiväiseen tekemiseensä.

  1. Lehti on jäsenpalvelu ja sitä tehdään ylioppilaskunnan jäsenille

Mikä: Tämä on yksi mielestäni keskeisimmistä linjauksista uudessa strategiaesityksessä ja se tehdään hyvin selväsanaisesti strategian alussa. Lehteä tehdään ensisijaisesti siksi, että jäsenet kokevat sen tärkeäksi ja lehden tärkein kohderyhmä ovat juuri he.

Miten näkyy: Lehdellä on selkeä palveltava kohderyhmä. Jos journalistiset sisällöt eivät palvele tätä kohderyhmää, ei lehden toiminta ole strategian mukaista. On toki tulkinnanvaraista minkälaiset journalistiset sisällöt lopulta palvelevat jäsenistöä ja kuinka hyvin. Päätös tehtävistä jutuista on toimituskunnan, mutta päätoimittajan pitäisi ainakin periaatteessa pystyä aina perustelemaan, miksi joku journalistinen kokonaisuus tehty ja miten se palvelee ylioppilaskunnan jäsenistöä. Ennen nykyistä strategiaa tällaista velvoitetta ei ole ollut, vaikka ylioppilaskunnan jäsenistön palveleminen on ollut lehdentekemisen lähtökohta uskoakseni jo pidemmän aikaa.

  1. Arvoina sivistys ja yhteiskunnallinen keskustelu

Mikä: Strategia linjaa myös lehden arvoista. Näistä yksi keskeisimmistä on mielestäni se, että yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen ja lukijoiden siihen kannustaminen nousee osaksi lehden arvopalettia. Se tarkoittaa, että lehti saa ottaa kantaa, mutta samalla sen on huomioitava monipuolisesti erilaisia yhteiskunnallisia idelogioita ja tavoitteita.

(Lisäksi pidän henkilökohtaisesti siitä, että stragiaesityksessä lehti mm. velvoitetaan toimimaan sivistyksen arvon muistamisen ja ylläpitämisen eteen yhteiskunnassa. Tämä tuskin on kuitenkaan isossa kuvassa strategian tärkeimpiä kirjauksia.)

Miten näkyy: Kun ylioppilaskunnan jäsenistön palveleminen on tavoitteena melko lavea, ovat asetetut arvot tapa linjata sitä, minkälaista lehteä toimituskunnalta toivotaan. Yhteiskunnallisen keskustelun nostaminen lehden mission osaksi on selkeä kanta, joka ohjaa tuotantoa viihdepainotuksen sijaan kohti yhteiskunnan ja esimerkiksi politiikan ilmiöiden tarkastelua. Konkreettinen esimerkki jäsenpalvelun ja yhteiskunnallisen keskustelun risteämiskohtaan osuvasta journalismista voisi olla esimerkiksi tulevien kuntavaalien tarkastelu turkulaisesta opiskelijanäkökulmasta. Toisaalta yhteiskunnallista keskustelua tuskin kannattaa mieltä pelkästään poliittisten prosessien osana.

  1. Monikanavainen journalistinen yksikkö

Mikä: Strategian mukaan ylioppilaslehti on monikanavainen journalistinen yksikkö. Tässä kapulakielessä on yllättävän paljon asiaa.

Ensinnäkin, strategiaesityksessä ei puhuta lehden tekemisestä vaan monikanavaisuudesta. Tämä ilmentää ajatusta siitä, että olennaista on sisältö, ei sen muoto. Turun ylioppilaslehden tärkeintä antia ovat laadukkaat journalistiset sisällöt, jotka voivat maailman ja kulutustottumusten muuttuessa ilmestyä eri muodoissa.

Toiseksi, kyseessä on journalistinen yksikkö. Ei siis lehden toimitus, vaan journalismin linssien läpi ympäristönsä ilmiöitä tarkasteleva toimia, joka raportoi havainnoistaan muodossa tai toisessa. Toistaiseksi nämä kaksi asiaa ovat toki synonyymejä, mutta esimerkiksi teknologian kehitys ja/tai rahoituspohjan muutokset voivat aikanaan muuttaa tilannetta. Tähän murrosvaiheeseen strategia antaa mielestäni selkeitä suuntaviivoja: itsenäinen journalistinen yksikkö on tärkeä ja arvokas, mutta sen ja painetun Tylkkärin välille ei vedetä yhTylkkärikannettäsuuruusmerkkiä.

Miten näkyy: Toistaiseksi tuskin muuten kuin ajatusten jäsentelynä. Painettu lehti on edelleen kustannustehokas ja tavoittava tapa tämän ”monikanavaisen journalistisen yksikön” sisällön jakeluun. Tästä saa olla eri mieltä, mutta näin on strategiassa linjattu ja sen takana myös itse luonnollisesti seison (tai tällä hetkellä istun).

Kuivakka strategiablogi on hyvä lopettaa väsyneeseen puujalkaan. Jos teksti herätti enemmän kysymyksiä kuin tarjosi vastauksia, nykäiskään hihasta niin kerron lisää. 🙂

Kirjoittaja on Turun ylioppilaslehden johtokunnan varapuheenjohtaja.

Edustajiston elokuun kokouksen päätösluettelo

Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto on kokouksessaan 31.8.2016 päättänyt:

  • valita Turun ylioppilaslehden päätoimittajaksi Nella Keski-Ojan.
  • myöntää eron Sointu Koukille ja Ossi Tursaalle taloustoimikunnan jäsenyydestä ja valita heidän tilallaan Tiina Männyn ja Olli Isoahon.

Turussa 31.08.2016

Jokainen voi vaikuttaa – Kevät TYYn hallituksessa

Haaveilin vuosia siitä, että pääsisin toimimaan TYYn hallituksessa ja tuomaan opiskelijoiden mielipiteitä esiin keskeisillä foorumeilla. Tänä vuonna olenkin päässyt toteuttamaan unelmaani, olen päässyt vaikuttamaan opiskelijoille tärkeisiin asioihin ja kehittämään ylioppilaskuntaa.

Hallituksessa olen vastannut kansainvälisistä Tuomaskylttiasioista, viestinnästä ja tuutoroinnista. Lisäksi hallitus on tehnyt paljon yhteisiä projekteja, kuten vaikutustyötä opintotuen ja YTHS:n suhteen soittokierroksilla ja mielenosoituksessa sekä TYYlikkään vapun järjestelyitä mellakka-aitojen kantamisesta Vartiovuoren siivoamiseen. Työntekijät ja hallitus ovat toimineet hyvässä hengessä läpi vaikean kevään, johon on sisältynyt toimiston muutto väistötiloihin, opintotukileikkaukset ja yliopiston sopeuttamis- ja kehittämistoimet sekä yliopiston lukukausimaksujen valmisteluprosessin.

Toimiminen ylioppilaskunnan hallituksessa on kokopäivätyötä eivätkä omat opinnot ole tänä vuonna edistyneet. En ole myöskään ehtinyt viettämään aikaa ystävieni kanssa saati nauttia harrastuksistani. Kaikki on kuitenkin ollut tämän arvoista. Olen päässyt vaikuttamaan niihin asioihin, jotka olivat tärkeitä sekä minun että Ryhmä Lexin äänestäjille. TYYn hallituksessa asioita pitää ajatella ylioppilaskunnan poliittisen linjapaperin kautta ja ajaa asioita työryhmissä sekä sidosryhmätapaamisissa sen mukaisesti. Poliittisen linjapaperin sisällön olen omaksunut selkäytimeeni, mutta siihen on keskeistä palata säännöllisin väliajoin.

Alkuvuosi on ollut ehdottomasti elämäni parasta aikaa: koen onnistuneeni monessa edunvalvonnallisessa haasteessa ja antaneeni panokseni ylioppilaskunnan kehittämiseen. Moni asia, joita ylioppilaskunnassa teemme, ei näy ulospäin kovin vahvasti. Olenkin kirjoittanut tänä vuonna blogia omasta hallitusvuodestani, jotta toiminta olisi hieman läpinäkyvämpää. Tänä vuonna olen osallistunut aktiivisesti Kielikeskuksen kehittämiseen ja opiskelijoiden toiveiden lobbaamiseen siellä. Lisäksi tulevat lukukausimaksut, stipendijärjestelmä ja yliopiston kansainvälinen markkinointi ovat työllistäneet todella paljon, suoraa ja epäsuoraa vaikuttamista teemme todella usein. Olemme selvittäneet kansainvälisten opiskelijoiden toiveita kyselyillä ja kehittäneet toimintaamme niiden mukaan. Pyrimme vaikuttamaan Rekryyn, jotta opiskelijoiden siirtymistä työelämään tuettaisiin mahdollisimman paljon. Viestinnän kokonaisuudistus on edennyt ja olen kirjoittanut esimerkiksi kriisiviestintäohjeita sekä ollut mukana valitsemassa graafisia elementtejä väreistä fontteihin. TYYn tuutorointiperehdytys uudistettiin ja se oli ensimmäistä kertaa kaksikielinen. Lisäksi kaikki TYYn opiskelijoille ja tuutoreille jaettavat oppaat ovat tästä lähtien värillisiä ja sisältävät kampusalueen kartan.

Ylioppilaskunnassa toimiminen on opettanut minulle entistä paremmin, että jokainen meistä voi todellakin vaikuttaa asioihin, joita valmistellaan tiedekunnissa, yliopistossa tai eduskunnassa. Vaikuttaminen vaatii argumentointia, mutta ennen kaikkea tahtoa ja innostusta. Jos uskoo siihen asiaan, jonka puolesta tekee työtä, niin sTYYhallitus16e kantaa monesti myös hedelmää. Opiskeluaika on lyhyt ja kaikki voivat olla mukana vaikuttamassa tasolla, joka tuntuu itselle parhaalta. Vaikuttamisen voi aloittaa lähettämällä professorille luentopalautetta ja menemällä ainejärjestön opintotoimikunnan kokouksiin. Voit hakea tiedekunnan valmisteleviin työryhmiin, sitten ainejärjestön edustuspaikkoihin ja ylioppilaskunnassa eri tehtäviin. Vaikka heti haluaisi päästä niille parhaimmille vaikuttamisen paikoille, on harvinaista päästä suoraan sille tasolle. Matka niihin edellyttääkin oppimista ja kasvamista, mutta kaikki on sen arvoista. Oma matkani tähän pisteeseen kesti useita vuosia, mutta koen nyt olleeni valmis tehtävään ja saaneeni ääneni kuuluviin jokaisessa vaikutuspaikassa. Ja vaikutustyö tulee tästä jatkumaan aktiivisesti. Opiskelijaedustajia todellakin arvostetaan ja kannattaa ehdottomasti olla vaikuttamassa niihin asioihin, jotka ovat opiskelijoille tärkeitä. Edustustehtävissä on mahdollisuus oppia itsestään paljon ja vaikuttaa tuhansien opiskelijoiden elämään. Parasta näissä hommissa on sen varmistaminen, että myös tulevilla opiskelijoilla opiskeluaika on sitä elämän parasta aikaa.

Mukavaa kesää kaikille! 🙂

Tuomas Dahlström

Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsen

Tuomaksen kuluneen kevään kuulumisten myötä Ryhmä Lex toivottaa mahtavaa kesää kaikille. Ensi syksynä jälleen edustajiston lehtereiltä kajahtaa!

Käyn Isoahon laitaa – Raumalle

Näin vappuviikon tuoksinnassa on mukava palata ajassa vielä hieman taaksepäin, kun vappukäjä ei ole täysin vallannut ihmismassoja. Innokas varaedaattorimme Olli Isoaho avaa ajatuksiaan ja kokemuksiaan edustajistotyöskentelystä sekä perinteeksi muodostuneesta filiaalikokouksesta, joka järjestetään joka toinen vuosi ja tällä kertaa luvassa oli reissu Raumalle – Ol niingon gotonas.

”Osallistuin elämäni ensimmäistä kertaa edustajiston kokoukseen viikko sitten. Ryhmä Lexin toimintaa sivusta katsoneena oli äärettömän hauskaa päästä mukaan vaikuttamaan. Toki minu294-olli-isoaholla oli ennakkoluuloja kokousta kohtaan. Ajattelin, että ei siellä mitään tehdä istutaan vain ja puhutaan pienistä asioista ja kinastellaan politiikasta.

Totuus kuitenkin valkeni minulle Raumalla, jossa viimeisin kokous pidettiin. Sillä, ylioppilaskunta tekee tärkeitä asioita, vaikka se tuntuu riviopiskelijalle todella etäiseltä. Esimerkiksi viime kokouksessa päätimme vuokrata ELSA Turulle toimitilaa ylioppilaskunnan tiloista. Tällainen asia koskettaa jokaista oikkaria, joka on Elsan jäsen Turussa. Ylioppilaskunta on siis paljon muutakin, kuin pelkästään TYYlikkään avauksen järjestäjä tai lukuvuosikalenterin jakaja. Kokouksessa käsittelimme esimerkiksi poliittista linjapaperia. Siinä linjattiin, että jatkossakin meidän ylioppilaskuntamme tekee työtä sen eteen, että meillä on laadukasta koulutusta ilman lukuvuosimaksuja. Tämäkin asia koskettaa jokaista yliopistolaista Turussa.

Kokouksen jälkeen minua vähän hävetti. Olin nimittäin kuvitellut ylioppilasliikkeestä Turussa jotain muuta mitä se todellisuudessa on. Edustajistossa istuu sitoutuneita ihmisiä, joita oikeasti kiinnostaa ylioppilaiden etujen turvaaminen. Ainakin Turussa ylioppilasliike ei aja vain pienen piirin etuja, vaan katse on laajemmalla kuin vain kattopuutarhoissa.”

Olli Isoaho

Edustajiston huhtikuun kokouksen päätösluettelo

Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto on kokouksessaan 20.4.2016 päättänyt

  • velvoittaa hallituksen tiedottamaan TYYn SYL-ehdokkaan valinnasta koko hakuprosessia avaten jo kevään aikana.
  • hyväksyä TYYn toimiston remontin talousarvion sekä siihen liittyvän lisätalousarvion.
  • että kirjaston tiloista vuoden 2016 aikana solmittavissa vuokrasopimuksissa alkuvuokra noudattaa B-talon alakerran tiloista tällä hetkellä perittäviä neliövuokria.
  • merkitä tiedoksi käydyn lähetekeskustelun hallituksen valintakäytännön uudistamisesta ja valtuuttaa valintatoimikunnan valmistelemaan käytännön uudistamisen.
  • merkitä tiedoksi käymänsä lähetekeskustelun TYYn poliittisesta linjapaperista.
  • myöntää pyynnöstä eron Kari Silvolalle avustustoimikunnan jäsenyydestä.
  • hyväksyä Ryhmä Lexin ponnen, joka velvoittaa hallituksen selvittämään edustajistolle hyväksi katsomallaan tavalla ne toimet, jotka ylioppilaskunta tähän mennessä on tehnyt varautuakseen automaatiojäsenyyden poistamiseen, sekä selvittää automaatiojäsenyyden tulevaisuutta.

Raumalla 20.4.2016