Kielikeskustelua ja lainakassan lakkauttamista

TYYn edustajisto ratkaisee helmikuun lopussa, missä laajuudessa englantia käytetään jatkossa suomen rinnalla ylioppilaskunnan virallisena kielenä. Edustajistovaaleissa uusiksi edaattoreiksi valittiin kaksi kansainvälistä opiskelijaa, joiden suomen kielen taito on heikko ja jotka tämän vuoksi haluavat käydä keskustelua englanniksi. Kv-opiskelijat eivät siis kykene osallistumaan täysin suomenkielisen edarin toimintaan ilman käännösapua. Tammikuun edustajiston kokouksessa käytiin alustava keskustelu edustajiston työskentelykielestä, minkä jälkeen asia siirtyi hallituksen valmisteluun helmikuun edaria varten. Jokainen edariryhmä käytti myös ryhmäpuheenvuoron aiheesta. Ryhmien pohdittavina olivat seuraavat apukysymykset:

1. Miten edari voi työskennellä kaksikielisesti tavalla, jossa yhdistyy ymmärrettävyys, saavutettavuus sekä kustannus- ja aikatehokkuus? Käännetäänkö kaikki materiaalit? Pidetäänkö kaikki puheenvuorot joko suoraan englanniksi tai kahdella kielellä?

2. Kuka vastaa materiaalien kääntämisestä? Voiko käännöstyötä ja materiaalien selventämistä vastuuttaa edariryhmille? Kuinka paljon kääntäminen saa maksaa TYYlle?

3. Millä aikataululla ja missä järjestyksessä TYYn virallisia asiakirjoja aletaan kääntämään? Mitä tämä saa maksaa?

Tässä lyhyesti ajatuksia ryhmäpuheenvuorostamme:
Ryhmä Lexin mielestä on hienoa, että ylioppilaskuntamme toimintaan on vihdoin saatu mukaan kansainvälisiä opiskelijoita, sillä muissa ylioppilaskunnissa kv-opiskelijoiden osallistuminen on ollut jo arkipäivää. Muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvien osallistuminen koko ylioppilaskunnan toimintaan ja tiedon saaminen täytyy taata parhaalla mahdollisella tavalla. Kannatimme ajatusta siitä, että mahdolliset muutosesitykset lyhyine puheenvuoroineen sekä tärkeimmät dokumentit esityslistat mukaan lukien olisivat saatavilla englannin kielellä. Ryhmä Lexin mielestä on myös tärkeää, että jokainen edustajiston jäsen saisi valita pitämissään puheenvuoroissa itselleen sopivamman kielen eli suomen tai englannin, jolla hän kykenee ilmaisemaan mielipiteensä sujuvasti ja mielekkäästi. Pelkona olisi nimittäin se, että vain yhteen kieleen lukkiutumalla (on se sitten englanti tai suomi) spontaani keskustelu tyrehtyisi – esimerkiksi jos edaattori puheenvuoron sisällön sijaan miettisi, miten hän asiansa sanoisi. Mikäli yksikin puheenvuoro jäisi kielivalinnan pohjalta käyttämättä, ei se pitkällä aika välillä olisi kovinkaan hedelmällistä edarin työskentelyssä. Ryhmä Lex ilmaisi myös huolensa aidosta kielisekamelskasta ja kokousten tehokkaasta läpiviemisestä ja pitkittyvästä kestosta, mikäli puheenvuorot pidettäisiin jatkossa aina kahdella kielellä. Ryhmä Lex kannatti tulkin käyttämistä tarvittaessa, mutta kohtuullisin kustannuksin. Tulkkeina ryhmämme näkisi mielellämme yliopistomme englannin kielen opiskelijoita, jolloin ylioppilaskunta pystyisi tarjoamaan tutkintoa tukevia työtehtäviä. Ryhmäpuheenvuorossa toimme myös esille, että edustajiston pitää uskaltaa tässä uudessa tilanteessa rohkeasti muuttaa kieliasiassa tekemäänsä päätöstä, mikäli valittu ratkaisu ei vaikutakaan toimivalta käytännössä.

Kaikissa esitetyissä ryhmäpuheenvuoroissa vaikutti vallitsevan yksimielisyys siitä, että täysin englanninkieliseen edariin tuskin ollaan siirtymässä ja tämän esteenä on toisaalta myös yliopistolaki, jonka mukaan ylioppilaskunnan kieli on suomi. Suomen ylioppilaskuntien liitto ja Turun yliopiston vararehtori Riitta Pyykkö ovat kannustaneet TYYtä etsimään ratkaisua, jossa edustajisto käyttäisi kokouksissaan suomea ja englantia rinnan sen mukaan, mikä kulloinkin on käytännöllisintä. Useat ryhmät kannattivat tulkkauksen käyttöönottoa, mutta sen tarkempi muoto jäi hallituksen selvitettäväksi: vaihtoehtoina olivat mm. simultaanitulkkaus sekä ryhmien sisäinen tulkkaus.

Toinen keskustelua herättänyt esityslistan kohta oli TYYn lainakassan lakkauttaminen, josta taloustoimikunta oli tehnyt esityksen. Lainakassa on TYYn jäsenistön käytössä ollut palvelu, josta jokainen Turun yliopiston ylioppilaskunnan jäsen on pystynyt saamaan 200 euron pienen tai 500 euron ison lainan. Lopullisena päätöksenä edustajisto päätti lainakassan lakkauttamisesta, sillä sen käyttöaste on jäsenistön keskuudessa todella alhainen, lainakustannukset useita pikavippejä korkeammat, eivätkä tiukat lainaehdot palvelleet enää heikossa taloudellisessa asemassa olevia opiskelijoita. Samassa kokouksessa edustajisto päätti hyväksyä Vihreän listan ja Vihreän Vasemmiston esityksestä ponnen, joka velvoittaa TYYn hallitusta selvittämään vaihtoehtoisia malleja vähävaraisten opiskelijoiden tukemiseksi lainakassan tilalle.

Sanna Mäkilä
Ryhmäpuheenjohtaja

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s