TYYn osuus jäsenmaksusta pysyy ennallaan – YTHS:n osuus nousee 10 eurolla

TYYn jäsenmaksu perustutkinto-opiskelijalle on ensi lukuvuonna 2015-2016 104 euroa, kun se tänä vuonna oli 94 euroa. TYYn kirjasto lakkautettiin ja siitä toivottiin jopa alennusta jäsenmaksuun.

Miten on siis mahdollista, että jäsenmaksu kasvaa peräti kympin totutun euron tai parin vuosittaisen nousun sijaan?

kaavio_jäsenmaksuJäsenmaksu koostuu TYYlle ja YTHS:lle menevistä osuuksista, joista TYY pystyy vaikuttamaan vain omaan osuuteensa. YTHS:n osuus kulkee TYYn kautta ainoastaan läpikulkueränä vuosittaisen jäsenmaksun yhteydessä. Tuosta ensi vuoden 104 eurosta 54 euroa on YTHS:lle ja 50 euroa TYYlle menevä osuus. Tänä vuonna YTHS:n osuus on 44 euroa ja TYYn osuus 50 euroa. Nousu jäsenmaksussa selittyy siis kokonaisuudessaan juuri YTHS-osuuden kymmenen euron korotuksella. Tämä ei tietenkään lohduta kovinkaan paljon tilanteessa, jossa jäsenmaksu kokonaisuudessaan nousee näin merkittävästi. YTHS-osuuden poikkeuksellisen suuri nousu johtuu puolestaan siitä, että valtio osana laajempia julkisen sektorin talouden sopeutustoimia päätti puolittaa YTHS:n valtiolta saaman vuokra-avustuksen. Samasta syystä YTHS korottaa myös käyntimaksujaan ensi vuoden alusta alkaen.

Mihin sitten hävisi se kirjaston lakkauttamisesta TYYlle saatu säästö? TYYn kirjastolle oli budjetoitu vuosittain noin 50 000 euroa, joka vastaa kutakuinkin 3,5 euroa yhden henkilön jäsenmaksussa. Merkittävin viime vuosina noussut kuluerä on palkat sivukuluineen. Sen lisäksi, että palkoilla on tapana muutenkin kasvaa vuosien saatossa, palkattiin TYY:lle tiedottaja uutena työntekijänä vuoden 2013 syksyllä. Näin palkkamenot sivukuluineen ovat kasvaneet parissa vuodessa liki samat 50 000 euroa, jotka kirjaston lakkauttamisella säästetään. Vuoden 2014 talousarviossa vaikuttivat vielä niin kirjasto kuin tiedottajakin, ja talousarvio olikin noin 30 000 euroa alijäämäinen, kun vuodelle 2015 alijäämä on puristettu 1 000 euroon. On päivänselvää, ettei alijäämää voi pidemmällä aikavälillä tehdä kymmeniä tuhansia euroja vuodessa. Samoin on selvää, että palkatut työntekijät ansaitsevat palkkansa. Tulee kuitenkin tarkkaan harkita kaikki taloudellisetkin vaikutukset ennen kuin uusia työpaikkoja avataan hakuun.

Kulupuolella näkyy myös opiskelijoille helpommin havaittavia hyötyjä. Esimerkiksi TYYn maksuosuus järjestelmästä, jolla yliopistoilmoittautuminen näkyy heti maksun jälkeen Nettiopsussa, nousee. Näin ei tarvitse odottaa pankkipäiviä, vaan ilmoittautuminen kursseille on mahdollista heti maksun suorittamisen jälkeen. Tämä hyödyttää ainakin niitä opiskelijoita, jotka eivät muista maksaa jäsenmaksuaan hyvissä ajoin ennen syksyn ensimmäisille kursseille ilmoittautumista.

Alkuperäisehdotuksessa korotukset olivat vieläkin suurempia, mutta Ryhmä Lexin edustajistossa esittämän muutosesityksen johdosta alayhdistysavustusten nosto porrastettiin ja tällä saatiin osaltaan estettyä ensi vuoden jäsenmaksun korotus.

Alayhdistyksille maksettavia avustuksia korotetaan edellisvuodesta. Alkuperäisehdotuksessa korotukset olivat vieläkin suurempia, mutta Ryhmä Lexin edustajistossa esittämän muutosesityksen johdosta alayhdistysavustusten nosto porrastettiin ja tällä saatiin osaltaan estettyä ensi vuoden jäsenmaksun korotus. Turun ylioppilaslehti on niin ikään suuri menoerä. Tämän vuoden osalta tulosta painaa uudistukset lehden ympärillä sekä kehno mainosmyynti. Tämä ei kuitenkaan ole syy kasvattaa TYYn tuen osuutta lehden budjetissa, vaan Tylkkärin tulee itse löytää ratkaisut ongelmiinsa. Esimerkiksi LexPressin mainostulot riittävät helposti sen painamisesta aiheutuvien kulujen kattamiseen.

Taloustoimikunnalle harmaita hiuksia on aiheuttanut TYYn jäsenmäärän lasku, vaikka sisäänottomääriä on kasvatettu. Syiksi laskulle on esitetty mm. opintoaikojen rajauksen vaikuttamista nopeamman valmistumisen muodossa ja pelkoa ottaa saatua opiskelupaikkaa vastaan, mikäli alaa ei saisikaan jatkossa vaihtaa yhtä helposti kuin ennen. Jäsenmäärän lasku ja kulujen jatkuva nousu tarkoittavat sitä, että jokaista kuluerää pitää arvioida kriittisesti ja samaan aikaan etsiä uusia tuloja. Pelkkä parin prosentin indeksikorotus menoihin tarkoittaa helposti euron tai kahden korotusta jäsenmaksuun, mutta jäsenmaksun korotus ei saisi olla mikään automaatti. Yritysyhteistyö on ollut TYYllä vaatimatonta, mutta siihen on nyttemmin satsattu enemmän mm. toimintasuunnitelmaprojektin muodossa ja jatkossa tältä saralta voineekin odottaa lisätuloja.

Tuloja ei puolestaan tulisi repiä jäsenistön selkärangasta yhtään enempää kuin on välttämätöntä.

Jäsenmaksua ei siis saatu TYYn kirjaston lakkauttamisenkaan myötä laskettua, mutta sen TYYlle tulevan osuuden nousu saatiin tällä erää estettyä. Nousu ensi vuoden jäsenmaksussa selittyy YTHS-osuuden poikkeuksellisella korotuksella. Ryhmä Lex edustajineen jatkaa myös ensi vuonna aktiivista vaikuttamistaan TYYn eri toimielimissä järkevämmän taloudenpidon puolesta. Menoja voidaan nostaa, jos tulotkin kasvavat. Tuloja ei puolestaan tulisi repiä jäsenistön selkärangasta yhtään enempää kuin on välttämätöntä.

Joel Karhula
TYYn taloustoimikunnan varapuheenjohtaja

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s