Tylkkärin tulevaisuuskeskustelu ja tämän keskustelun menneisyys?

 

44227746_520016995138869_7681343249897750528_n.jpgTurun ylioppilaslehti eli Tylkkäri on useampien vaalien ajan ollut Ryhmä Lexin vaaliteemana. Rymä Lex on ajanut muun muassa valtakunnallisen ylioppilaslehden perustamista sekä sekä Tylkkärin paperiversiosta luopumista ja sähköiseen formaattiin siirtymistä.  Syksyllä 2015 silloinen ryhmäpuheenjohtajamme Sanna Mäkilä kirjoitti blogiimme ajatuksiamme ylioppilaskuntien yhteisestä sähköisestä lehdestä. Ryhmä Lex ehdotti viime kaudella edarissa lehden digitalisoimista, joka ei kuitenkaan kerännyt taakseen riittävästi kannatusta. Helmikuussa 2017 silloinen edaattorimme Sami-Petteri Seppä kirjoitti aiheesta blogiimme, joka ehdottomasti kannattaa niin ikään käydä vilkaisemassa: tästä

Ryhmä Lex teki yhdessä Vihreän vasemmiston (VIVA) kanssa maaliskuussa 2017  esityksen Tylkkärin formaattiselvityksen tilaamisesta, minkä edustajisto hyväksyi yksimielisesti. Tämän vuoden alussa edustajistoa työllisti formaattiselvityksen tekijän valintaprosessi ja tekijä saatiin valittua lopullisesti kevätlukukauden viimeisessä kokouksessa. Varsinainen formaattiselvitys tehtiin kesän aikana.

Tylkkärin formaattiselvitys annettiin tiedoksi edustajistolle ennen syyskuun iltakoulua (24.9.2018). Iltakoulussa selvityksen tekijät esittelivät selvitystä, ja edustajistolle varattiin myös aikaa esittää kysymyksiä. Tätä ennen edaattoreilta pyydettiin ennakkoon kysymyksiä sen tehneelle taholle ja Ryhmä Lex ainoana ryhmänä lähetti kysymyksiä. Formaattiselvityksen pohjalta on odotettavissa, että edustajistossa käsitellään tämän syksyn ja alkuvuoden aikana Tylkkärin tulevaisuutta. Eilen edustajiston kokouksessa keskustelua käytiin jo toimintasuunnitelman ja keskipitkän taloussuunnitelman lähetekeskusteluissa sekä muut asiat kohdassa.

Yksinkertaistaen tällä hetkellä Tylkkärin saamasta kolmesta eurosta kaksi on TYYn euroja. Yksi euro eli noin kolmas osa tuloista tulee julkaisutuloista. Näin ollen budjetti nojaa vahvasti TYYn tukeen ja Tylkkäriin laitetaankin vuosittain noin 80 000 euroa, joka on 10% TYYn budjetista. Mikäli avustus puolitettaisiin, kuten TYY Terveeksi on rohkeasti ehdottanut, TYYn tuki olisi edelleen mittava (40 000 euroa).

WhatsApp Image 2018-10-24 at 20.02.53.jpegEdustajiston vastuulla on kaksi eri ideologista keskustelua Tylkkärin tulevaisuudesta keskusteltaessa. Ensimmäinen keskustelu liittyy siihen, kuinka suuri osa TYYn budjetista tulisi kohdentaa lehden kuluihin, ja toinen siihen, millaisessa formaatissa lehteä tulisi jatkossa julkaista.  Tietenkin nämä kaksi asiaa kulkevat käsi kädessä, mutta kaipaamme keskusteluun myös lisää laatikon ulkopuolisia ajatuksia.  Tällä hetkellä Tylkkärin johtokunta ja TYYn taloustoimikunta valmistelevat erilaisista skenaarioita Tylkkärin tulevaisuudesta. Odotamme innolla näiden toimielinten sekä lehden toimituksen mielipiteitä Tylkkärin tulevaisuudesta. On mieletöntä, miten edustajistolla on päätöksen teon tueksi käytettävänä paljon erilaista pätevyyttä. Haluamme kuitenkin vielä korostaa, että varsinaiset ideologiset päätökset tehdään nimenomaan edustajistossa asiantuntijoiden pohjatyötä hyödyksi käyttäen.

Ryhmä Lexin mielestä Tylkkäri on etupäässä mukavuushyödyke, jonka tulisi tulla toimeen jonkin verran nykyistä pienemmällä TYYn tuella. Koemme TYYn ennen kaikkea edunvalvontaorganisaationa ja haluamme priorisoida varojamme enemmänkin tähän. Ryhmä Lex on ollut jo pitkään sitä mieltä, että painetun lehden aika on ohi.  Tylkkäri tulisi mielestämme siirtyä sähköiseen verkkolehteen hyödyntäen erilaisia digiajan mahdollisuuksia, kuten podcasteja ja Youtubea. Lisäksi näemme hyödylliseksi, että vuodessa tehtäisiin yksi lehti, joka suunntattaisiin uusille opiskelijoille. Tämä peilailisi Oulun Ylioppilaslehtien nykyistä toimintatapaa, joka nousi varsin positiivisesti esiin formaattiselvityksessä.

Edustajiston tulee ensisijaisesti pohtia kannattaako Tylkkäriä ylipäätään säilyttää ja mikäli se halutaan säilyttää, on digitaalisuuteen siirtyminen mielestämme ainoa oikea ratkaisu. Mikäli lehteen ei haluta jatkossa priorisoida valtavia resursseja, samalla rahalla voisi panostaa myös aivan johonkin muuhun koko jäsenistöä hyödyttävään toimintaan. Tällaisena voisi olla esimerkiksi viestintäharjoittelijan palkkaaminen toimistolle tehostamaan ylioppilaskunnan viestintää entisestään.

Miksi Tylkkäriä ei tulisi säilyttää?

Huomioitavaa seuraavassa nostossa on se, että edustajiston ei kuulu määritellä Tylkkärin sisältöä. Haluamme kuitenkin nostaa avoimesti esille sen, että Tylkkärin tuottama sisältö herättää äänestäjäkunnassamme huomattavan kovaa keskustelua. Vastuullisina edustajiston jäseninä haluamme tuoda myös tämän esille nimenomaan edustajistossa, sillä se liittyy vahvasti yhteen Tylkkärin tärkeimmistä tehtävistä; luoda yhtenäistä opiskelijahenkeä koko TYYn jäsenistön keskuudessa.

Tämän yhteishengen sijasta, varsinkin viime aikoina, Tylkkärissä on monien mielestä luotu me-te-asettelua ottaen pienemmille oppiaineille yhteiseksi ulkoiseksi viholliseksi kolme isoa pahaa; kauppis-lääkis-oikis. Tämä tietenkin toimii yleisesti ryhmäyttämisessä erinomaisesti. Ulkoinen vihollinen kasvattaa ryhmähenkeä. Tylkkärin tehtävä ei ole kuitenkaan kasvattaa kuilua eri tieteenalojen opiskelijoiden välille, vaan nimenomaan päinvastoin luoda yhteishenkeä. Me kaikki yhtä lailla rahoitamme Tylkkäriä jäsenmaksullamme ja jokaisen tieteenalan opiskelija on mielestämme yhtä tärkeä. Opiskelijoiden tulisi seistä yhdessä tukien toisiaan. Täten Tylkkäri ei mielestämme ainakaan täytä tätä tehtävää hyvin. Tästä toki voi olla ja varmasti onkin mielipide-eroja, kuten koko Tylkkäri aiheesta yleensäkin. Toisaalta Tylkkärin päätehtävänä voidaan nähdä vallan vahtikoirana toimiminen, joka on mielestämme hyvä asia ja Tylkkärin säilyttämisen puolesta vahvasti puhuva seikka.’

Mielenkiintoinen kysymys on myös se, kuinka moni jäsenistöstä todellisuudessa lukee Tylkkäriä. TYYssä on jäseniä lähes 15 000 ja Tylkkärin viime syksyn lukijakyselyyn vastasi 556 ihmistä. Nämä 3% jäsenistöstä olivat enemmistöltään paperisen lehden säilyttämisen puolella, mutta mitä mieltä mahtavat olla loput 97% jäsenistöstäjotka eivät mahdollisesti lue Tylkkäriä tai ainakaan vastanneet sen lukijoille suunnattuun kyselyyn? Mikäli Tylkkäriä lukee oikeasti moni TYYläinen, olisi lehden säilyttäminen ehdottomasti mielestämme järkevää. Pelkäämme kuitenkin, ettei asia ole näin.3.jpeg
Koko Ryhmä Lexin puolesta ajatuksia yhteen koonnut,

Noora Wilén
Ryhmä Lexin ryhmäpuheenjohtaja

 

 

Mainokset

Oikkari vaikuttajana -ilta 8.10.2018

”Yliopisto ei tee juristeja vaan maistereita, juristiksi tullaan osallistumalla, tekemällä, keskustelemalla, verkostoitumalla ja haastamalla aivoja ympyröissä, joihin ei koskaan olisi osannut kuvitellakaan joutuvansa.”

Ryhmä Lex järjesti lokakuun alussa kirkkotiellä Oikkari vaikuttajana -illan, joka tavoitti viitisen kymmentä oikkaria. Suurin osa yleisöstä oli ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita. Kuten ryhmäpuheenjohtajamme Noora Wilén totesi aloituspuheenvuorossaan, ”ei vuosikurssilla ole mitään väliä, vaan sillä, että on kiinnostunut vaikuttamaan tai ainakin kuulemaan mitä vaikuttamistyöstä on hyötyä tulevaisuudessa” ja sitähän tapahtumassa kuultiin.

IMG_0959.JPG  IMG_0946.JPG

Ensimmäisenä puhujana vaikuttamisesta ja siitä oppimastaan kertoi Turussa oikeustiedettä opiskeleva Laura-Maria Poikela, joka on toiminut muun muassa TYYn hallituksessa 2017, Turun yliopiston tutkintolautakunnassa 2017-2018, Ryhmä Lexissä vararyhmäpuheenjohtajana 2018, Oikeustieteellisen tiedekunnan johtokunnassa 2018-2019 ja Lakimiesliiton julkisen sektorin valiokunnassa varajäsenenä 2018-2019. Kuten tästä huomaa ja eräs paikalla ollut kuulija ryhmäkeskustelussa totesi: ”tästä huomasi hyvin sen, kun uskaltaa raottaa yhtä ovea niin sen seurauksena moni muukin ovi alkaa aukeamaan”

IMG_0947.JPG   IMG_0924.JPG

”Opiskelijaliike on kehittänyt juristiuraa varten yhtä paljon kuin oikeustieteellinen tiedekunta.”

Seuraavaksi vaikuttamisen hyötyihin perehdyttiin Tarik Ahsanullahin johdolla yhden väitteen voimin; ”Opiskelijaliike on kehittänyt juristiuraa varten yhtä paljon kuin oikeustieteellinen tiedekunta.”  Tarik painotti heti alkuun, ettei tarkoitus todellakaan ole kritisoida tiedekuntien opetusta mitenkään, vaan enemminkin korostaa mitä kaikkea vaikuttamisesta voi oppia. Tutustuimme aluksi Lakimiesliiton tutkimustuloksiin tutkinnon antamista valmiuksista, josta nousi esiin runsaasti juristina tarvitsemia taitoja, joita oppii nimenomaan vaikuttamistyössä. Listattakoon tästä melko loputtomasta listasta esimerkkinä projektinhallintataidot, neuvottelutaidot, esiintymistaidot, ongelmanratkaisuvalmiudet, liiketoiminnan perusteiden ymmärtäminen ja viestintävalmiudet englannin kielellä. Hän kertoi myös syventäneensä kirjallisen viestinnän valmiuksia nähden läheltä hallituksen esitysten, poliittisten tavoiteohjelmien ja tiedotteiden valmistelua ja niihin vaikuttamista. Lisäksi Tarik kartuttaneensa valtavasti työelämätietoisuutta olemalla työhaastatteluissa useammin haastattelijana kuin haastateltavana ja saamalla kolmannen sektorin tutuksi.

IMG_0968.JPG  IMG_0971.JPG

Puhujien jälkeen paikalla olleet noin viitisentoista Ryhmä Lexiläistä rantautuivat eri pöytäryhmiin, joissa keskusteltiin ja lopuksi hieman kilpailtiin edunvalvonta teemoihin liittyen. Anna Correa de Mora ja Iida Knaappila vastasit kilpailusta ja heidän sekä aktiivisen porukan ansiosta saatiin runsaasti keskustelua aikaiseksi. Nostettakoon tästä vielä esiin, ehkä yksi tapahtuman makeimmista jutuista (mielettömien tarjoilujen lisäksi, joista suuri kiitos koko keittiöhenkilökunnalle ja erityisesti uudella vararyhmäpuheenjohtajalle Kristiina Arpiaiselle) yhden ryhmän ehdotus mielenterveysteemaan liittyen, jonka allekirjoittanut vei vielä samana iltana edustajiston tietoisuuteen. Täten osa kuulijoista pääsi jo tapahtumassa oikeasti vaikuttamaan, vau!

____
Noora Wilén
Ryhmäpuheenjohtaja
Ryhmä Lex

Ryhmä Lex on oikkareiden ja muiden yliopisto-opiskelijoiden edunvalvoja ylioppilaskunnassa

Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajistossa eli tuttavallisemmin TYYn edarissa on laaja edustus eri alojen yliopisto-opiskelijoita. TYYn edarissa jokainen opiskelijaryhmittymä ajaa tietyllä tavalla asioita oman äänestäjäkuntansa ja ryhmittymänsä taustavaikutuksessa. Tämä on totta kai normaalia, koska edarissa kyse on politiikan tekemisestä ja vaikuttamisesta.

TYYn edarissa päätetään yksittäisen opiskelijan kannalta merkittävistä opiskelijapoliittisista asioista sekä myös käytännön asioista. Edarissa voidaan vaikuttaa moniin asioihin. TYYn hallitus toimeenpanee edarin päätökset. TYY tarjoaa ulkomaisille vaihto-opiskelijoille starttipaketteja, joilla pääsee alkuun Suomeen muuttamisen jälkeen. Näin ollen edari on myös muutakin kuin pelkkää poliittista päätöksentekoa.

Päätöksentekoon liittyen, Ryhmä Lexillä on mielestäni laaja vastuu TYY:n opiskelijapoliittisessa päätöksenteossa. Ryhmä Lex ei aja ainoastaan yksittäisen oikeustieteen opiskelijan etua. Ryhmä Lex pitää huolen myös, että päätösten lainmukaisuus ja asianmukaisuus täyttyvät ylioppilasliikkeen päätöksenteossa. Ryhmä Lex valvoo näin samalla myös kaikkien muiden ylipisto-opiskelijoiden etua. On yhteinen etu, että TYY:n päätökset ovat asianmukaisia.

Tämä erityinen tehtävä on ”langennut” meille opintotaustamme perusteella. Kuten valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen totesi erikoistumisjakson luennolla ”Meidän juristien tehtävä on juridisoida yhteiskunnan asioita”. Näin ollen meidän Ryhmä Lexiläisten tehtävä on juridisoida ylioppilasliikkeen asioita.

Käytännössä tämä tarkoittaa kaikkien asian käsittelyyn vaikuttavien seikkojen huomioon ottamista eikä ainoastaan pelkän oman edun ajamista. Tulevina juristeina joudumme myös punnitsemaan vaihtoehtoja, jotka eivät ole esimerkiksi yleisen poliittisen ilmapiirin mukaisia. Tulevina juristeina meidän tehtävänämme on myös kertoa epämiellyttävät asiat.

Tällä hetkellä TYY:ssä on käsittelyssä Turun ylioppilaslehden (”Tylkkäri”) uudistamiseen liittyviä asioita sekä ylioppilaskunnan poliittinen linjapaperi. Ryhmä Lexin tavoitteena on saada uudistettua Tylkkäri vastamaan nykypäivän tarpeita. Käytännössä tämä tarkoittaa Tylkkärin tulevaisuuden näkymien selvittämistä ja palautteen keräämistä lukijoilta. Ryhmä Lexin mielestä tärkeintä on saada Tylkkäri vastaamaan yliopisto-opiskelijan tarpeita. Tylkkäri ei voi olla olemassa ainoastaan menneisyyden jäänteenä. Tylkkärin on oltava vahva yliopistolaisten äänenkannattaja.

Ryhmä Lexin edustajistoryhmä on täynnä hyviä tyyppejä. Jos sinulle tulee kysyttävää TYY:n asioista tai haluat mukaan ryhmän toimintaan, ota yhteyttä ryhmän puheenjohtajaan Noora Wiléniin. Ryhmä Lexiin ovat kaikki tervetulleita.

Picture1.png
_______
Olli Isoaho
Edaattori
Ryhmä Lex

Liikuntaedunvalvonnasta ja sen tulevaisuudesta

Opiskelijoiden liikuntaliiton (OLL:n) aloitteesta korkeakoululiikunnan suositukset on vastikään päivitetty. Suositusten tavoitteet ovat erittäin hyviä ja varmasti voivat toteutuakin osittain lähitulevaisuudessa, ainakin joillain korkeakoulupaikkakunnilla. Näitä suosituksia voi liikuntaedunvalvonnasta kiinnostunut esitellä vaikka ollessaan yliopiston hallinnon opiskelijajäsenenä. En halua tähän kirjoitukseen listata kaikkia tavoitteita, mutta nostan esiin kolme konkreettista asiaa. Kaikkien suositusten johtoajatuksena on terve, hyvinvoiva, oman liikkumisen tapansa löytänyt korkeakouluopiskelija. Keinoina on sekä opiskelijoiden, että henkilökunnan aktivointi mielekkäällä tavalla sekä tarvittavien resurssien (henkilöstö ja tilat) varaaminen liikunnalle. Vaihtoehtoisia tapoja liikkua ja olla liikunnallinen on monia ja itselleen sopivan tavan löytäminen johtaa parhaimmillaan siihen keskeiseen tavoitteeseen, että arjen aktiivisuus opiskelijoiden keskuudessa olisi seuraavan tutkimuksen tullen paremmalla tolalla. Edellisen tutkimuksen tulokset olivat karua luettavaa. Opiskelijat istuvat päivittäin aivan älyttömiä määriä, jopa 11 tuntia.

Meillä Turun yliopistossa on opetusmenetelmiä kokeiltu laidasta laitaan, ja monissa tiedekunnissa on huomattu, että perinteiselle luennoinnille on oikeasti toimivia vaihtoehtoisia menetelmiä. Mitenhän se mahtaa olla meillä Calonialla? Jos korkeakoululiikunnan suositusten keskiössä on istumisen vähentäminen, ovatko suositukset jalkautuneet jo meille? YTHS:n Pylly ylös –kampanja näkyi jonkin aikaa ja ihana Päivi Mattila jopa hyödynsi opetuksen lomassa tätä oppia istumisen tauottamisesta. Seisomatyöpisteitä on tuotu Calonialle kiitettävästi. Vielä kun jengi lakkaisi ihmettelemästä sitä yhtä seisoskelevaa opiskelijaa.

No mutta asiaan… Ryhmä Lex on tehnyt Turun yliopiston edustajistossa ehdotuksen siitä, että edustajisto keskustelisi liikuntaedunvalvonnasta ja sen tulevaisuudesta Turun yliopiston ylioppilaskunnassa. Keskustelua käytiin ensin ryhmäpuheenjohtajien palaverissa, sitten sähköisellä alustalla ja nyt keskustelu on tulossa maaliskuun iltakouluun sekä mahdollisesti edustajiston kokoukseen jo maaliskuun muissa asioissa. Mikäli näiden keskustelujen pohjalta vaikuttaa siltä, että asioihin tulee saada muutosta, on ryhmällämme energiaa ajaa muutosta tehden varsinainen esitys huhtikuun edustajiston kokoukseen.

Mitä liikuntaedunvalvonta on? Mitä on paikallinen TYYn jäsenistöä hyödyttävä liikuntaedunvalvonta, paljonko siihen kuluu rahaa ja resursseja, paljonko siihen halutaan kuluvan rahaa ja resursseja? Minkälaisiin tuloksiin liikuntaedunvalvonnalla pyritään ja miten tuloksiin pääsemistä seurataan? Miten taataan liikuntaedunvalvonnan jatkuvuus, kun ainakin virallisesti liikuntaedunvalvonnasta vastaa 1 hallituksen jäsen, jolla esimerkiksi viimevuonna oli liikunnan lisäksi vastattavanaan opiskelijoiden terveydenhuoltoon, hyvinvointiin, asumiseen ja työelämään liittyvä edunvalvonta (tietysti yhteistyössä koko hallituksen ja asiantuntijoiden kanssa).

Edustajisto määrittelee ne laajemmat poliittiset linjat, joiden puitteissa hallitus toimii (ja tekee muuten pirun hyvää työtä). Tärkeämpää olisi muistaa, että edustajisto määrittelee siis linjat, joiden mukaan jäsenistön edunvalvontaa tehdään. Hallitus laatii itselleen toimintasuunnitelman (TOSUn) sekä kolmen vuoden suunnitelman, jonka edustajisto hyväksyy. Liikunnasta on useita mainintoja TOSU:ssa. Kun esittelin tälle vuodelle 2018 tarkoitettua TOSU-luonnosta liikunnan osalta, edustajisto kysyi, onko tarpeen olla liikuntaan ja liikkumiseen liittyen näin paljon tavoitteita. On aika käydä liikuntaedunvalvonnasta laajempi keskustelu edustajistossa. On mietittävä yhdessä mitä haluamme ja millä toimin tavoitteisiin pääsemme, jäsenistöämme hyödyttävällä tavalla. TYY on OLL:n jäsen. Rahoitamme liiton toimintaa vuosittain 0,50 e/TYYn jäsen. Viime vuonna TYYn jäseniä oli n. 14300. Tässä poiminta siitä, mitä OLL:n aloitteesta laadittu korkeakoululiikunnan suositus esittää:

  1. Liikuntapalvelujen rahoitus. Korkeakoulu panostaa liikuntapalveluihin (poislukien opiskelijan mahdollinen omarahoitusosuus) vähintään 30 euroa / opiskelija / vuosi.
  2. Liikuntapalvelujen henkilöstöresurssit. Korkeakoulussa on vähintään yksi korkeakoululiikunnasta ja sen suunnittelusta vastaava kokopäiväinen työntekijä / 5000 opiskelijaa.
  3. Korkeakoululiikunnalle on käytössä vähintään yksi liikuntatila (=laskennallisesti 60h liikuntatiloja/vko tarkoituksenmukaiseen aikaan) / 1000 opiskelijaa. Korkeakoululla on käytössään vähintään ns. perusliikuntatilat (esim. kunto-, jumppa- ja palloilusalit). Korkeakoulu kehittää lisäksi ulkoliikuntatiloja (esim. ulkokuntosalilaitteet).

Nämä ovat tavoitteita, joihin liiton mukaan tulisi pyrkiä. Pystyisimmekö me ylioppilaskunnassa edistämään näitä tavoitteita? Haluammeko lähteä edistämään näitä? Jos kyllä, tarvitaan lisää pökköä pesään paikallisesti. TYYllä on hyvät suhteet yliopistoon, opiskelijan ääni kuuluu päätöksenteossa ja rehtoristokin tuntuu meitä kuuntelevan ja ymmärtävän. Tällä hetkellä TYYssä liikuntaan menevästä rahasta menee OLL:n noin 95%.  Voisimmeko me edistää näitä tavoitteita TYYssä paremmin kuin OLL? Voisimmeko me edistää näitä Turussa, Porissa ja Raumalla maksamatta jollekin toiselle taholle sellaisesta työstä, johon uskon vakaasti TYYn organisaatiossa löytyvän asiantuntemusta ja paloakin tarvittaessa?  Käydään keskustelu ja muistetaan miksi.
____________________________’
Laura-Maria
Vararyhmäpuheenjohtaja
Ryhmä Lex

Valokuva 1.jpg
TYYn viime vuoden edustus OLL:n liittokokouksessa oli hyvinkin Ryhmä Lex painotteinen. Kuvassa vasemmalta: Laura-Maria Poikela, Tuomas Dahlström ja Lauri Havia.

Lähde suosituksiin:
http://oll.fi/assets/uploads/2018/02/Korkeakoululiikunnan_suositukset-2018_nettiversio.pdf

Tie TYYn hallitukseen

Noin kolme viikkoa sitten TYY:n edustajiston kokouksessa minut valittiin TYYn vuoden 2018 hallitukseen. Koska moni on kysellyt, miten hallitus oikeasti valitaan, käsittelen tässä postauksessa omaa tietäni ylioppilaskunnan ylimpään hallinto- ja toimeenpanoelimeen.

Vaalivoitolla on merkitystä
TYYn sääntöjen mukaan edustajisto valitsee hallituksen suljetulla listaäänestyksellä. Koska edustajisto päättää hallituksen kokoonpanosta, edustajistovaalin tulos vaikuttaa hallituksen kokoonpanoon. Ensin äänestetään hallituksen puheenjohtajasta, sitten hallituksen jäsenistä listana. Mikäli yksi lista saa yli puolet annetuista äänistä, on kyseiset henkilöt valittu. Edustajiston kokousta TYYn streamista katsonut ystäväni ihmetteli, oliko prosessi todella noin kevyt – keneltäkään ei nimittäin tässä vaiheessa kyselty yhtäkään kysymystä. Valinnan raskaimmat vaiheet käydään kuitenkin ennen edustajiston kokousta.

Videohaastattelua jännittäessä
Ensimmäinen varsinainen koitos oli hakemuksen kirjoittamisen ja ryhmän ehdolle asettamisen jälkeen videohaastattelu. Haastattelu on keventynyt aiemmasta, mutta kyllä ajatus Youtubeen edustajiston nähtäville laitettavasta videosta sai muutaman perhosen lentelemään vatsan pohjalle. Tänä vuonna saimme haastattelukysymykset vuorokausi ennen h-hetkeä sähköpostiimme ja niitä ihmetellessä edellinen ilta vierähtikin.

Vaalipaneeli
Videohaastattelun lisäksi järjestettiin vaalipaneeli, jossa kaikkien hakijoiden TYY-tietoutta koeteltiin ensin yleisellä tasolla, sitten jokaisen hakijan ilmoittaman mielenkiinnon osalta erikseen. Vaalipaneeli myös streamattiin, joten vastauksiamme pääsee yhä kummastelemaan Youtubesta TYYn kanavalta.

Hallitusneuvottelut – kulissien takana tapahtuu
Edustajiston kokouspäivänä pidettiin myös hallitusneuvottelut. Neuvottelu käydään suljetuin ovin eli sinne kutsutaan vain uuteen edustajistoon valittujen ehdokaslistojen edustajat, jotka sitten neuvottelevat edustajistolle esitettävän listan kokoonpanosta. Tämän vuoden neuvottelujen tunnelman tiivisti ryhmä Oikeiden Janika Takatalo myöhemmin edustajiston kokouksessa. Hän totesi, ettei hänen tietojensa mukaan hallituskokoonpanon takana ole ikinä ollut yhtä monta ryhmää kuin tänä vuonna. Enkä ihmettele: joulukuun hallitusperehdytysten perusteella meillä on mielettömän innokas ja asiantunteva porukka kasassa. Moni on myös todennut, ettei meiltä naurua puutu – mikä tietysti on tiivistä hallitusvuotta ajatellen vähintäänkin positiivista.

Tervetuloa moikkaamaan minua TYYn toimistolle ensi vuonna – lupaan keittää kahvit!

_____
Emmi Simonen
Ryhmä Lex
TYYn hallituksen jäsen 2018
Vastuualueet: kansainvälisyys, vapaaehtoiset, järjestöt

TYYn hallitus vuodelle 2018:

Inari Harjuniemi: puheenjohtaja

Paavo Palanterä: varapuheenjohtaja

Sini Saarinen: koulutuspolitiikka

Olli-Pekka Paasivirta: kunnallispolitiikka, sosiaalipolitiikka

Emmi Simonen: kansainvälisyys, vapaaehtoiset, järjestöt

Iina Ryhtä: kulttuuri, liikunta

Noel Snygg: yritysyhteistyö

25555344_10215860071080945_2032338679_n.jpg

TYYn vuoden 2018 hallitus lumisateessa kampuskierroksella. Kuva: Inari Harjunniemi.

 

KIITOS!

Muutahan ei voi sanoa kun odotettu torjuntavoitto räjähtää käsiin ja muuttuu voitoksi. Käytti mittareina sitten mitä hyvänsä, edustajistovaalit 2017 menivät Ryhmä Lexin osalta erinomaisesti. Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajistosta löytyy vaalien jälkeen kuusi Ryhmä Lexin edustajaa, nimittäin Dahlström Tuomas (126 ääntä), Laakso Ville (66), Wilen Noora (64), Poikela Laura-Maria (42), Isoaho Olli (35) ja Simonen Emmi (34). Myöskin kotoisa viiteryhmämme LexTSETyTe-lista teki paluun edustajiston enemmistöön saamalla 22 paikkaa 41:stä. Voimme olla myöskin tyytyväisiä siitä, että edustajistovaalien korkein tiedekuntakohtainen äänestysprosentti eli 62,16 % löytyi oikeustieteellisestä tiedekunnasta.

ryhmä.jpg

Vaalikoordinaattorille edustajistovaalit ovat omanlainen kokemuksensa. Työ vaalikamppanjan eteen alkaa jo keväällä ja siitä vauhti vain kasvaa, kunnes marraskuussa kaikkensa antaneena pääseekin ihmettelemään mitä sitten tekisi kun vaaleja ei enää ole. Sitä ihmetellessähän se marraskuu sitten äkkiä menikin, minkä vuoksi myös tämä blogikirjoitus on hienoisesti myöhässä. Onneksi vaalien aikana aikataulut pitivät, ainakin suurin piirtein. Ryhmä Lexille ja sen vaalikampanjalle annettu aika maksoi itsensä takaisin uusina tuttavuuksina ja tietysti vaalivoittona. Kukapa ei nauttisi, kun asiat saadaan onnistuneeseen päätökseen, tai toisin sanoen kun omasta mukulasta tulikin ihan onnistunut ihmisolento.

Lopuksi pitää tietysti kiittää. Itseään sekä muita, ja ilmeisesti niitä muita erityisesti. Ison kiitoksen ansaitseekin Tuomas, jonka tekemä työ Ryhmä Lexin ja vaalikampanjamme eteen on ollut korvaamatonta. Myös muut ryhmäläiset vuosilta 2016-2017, ryhmän listalle ehdolle lähteneet, sekä TSE-ja TyTe-listojen vaaliväki ansaitsevat sydämelliset kiitokset innokkaasta ja hyvähenkisestä kampanjoinnista ja vaalisyksystä. Isoin kiitos kuuluu kuitenkin niille 766:lle ylioppilaskuntalaiselle, jotka antoivat äänensä Ryhmä Lexille ja paremmalle, aurinkoisemmalle, suuremmalle, vahvemmalle jne. ylioppilaskunnalle.

roni.jpgHyvää joulua ja uutta vuotta toivottaen!

 

_____
Roni Sirjonen
Vaalikoordinaattori 2017
Ryhmä Lex

Ps. Onnea matkaan ensi vuodelle Ryhmä Lex ja erityisesti TYY:n hallituksen jäseneksi valittu Emmi Simonen
.

MILLÄ OIKEUDELLA? #EIMILLÄÄNOIKEUDELLA

Helsingin Sanomat kirjoitti toissa päivänä (10.12.2017), kuinka ”juristialalla toimivat naiset vaativat loppua alalla esiintyvälle seksuaaliselle häirinnälle”. Kyseessä on sekä työpaikoilla että opiskeluaikoina esiintyvä häirintä ja seksismi, jonka kitkemiseksi #milläoikeudella ulostulo on tehty yhdessä aktiivien ja tarinoiden jakajien voimin. Ryhmä Lex julkaisi niin Facebookissa kuin Instagrammissa seisovansa vahvasti #milläoikeudella –julkilauselman takana tuomiten tiukasti kaiken seksuaalisen häirinnän. Lisäksi kiitimme kaikkia rohkeita tarinan jakajia ja kampanjan pyörittäjiä. Olette tehneet upeata työtä tärkeän asian eteen! Kyseessä ei mielestämme ole vain seksuaalinen häirintä, vaan myös muu syrjintä ja kiusaaminen. Nämä kaikki ovat vakavia asioita, joiden nollatoleranssi on ehdoton paitsi työelämässä myös opiskeluaikana. Toivomme aine- ja harrastejärjestöjä ryhtymään aktiivisiin toimiin häirinnän, syrjinnän ja kiusaamisen kitkemiseksi, sillä niihin ei ole mitään oikeutta, kuten Asianajajaliitto on ilmaissut #eimilläänoikeudella.

Entä miten häirintään, syrjintään ja kiusaamiseen suhtaudutaan Ryhmä Lexissä?

Täydellä nollatoleranssilla. Ryhmä Lexissä ei ole mitään sijaa seksuaaliselle häirinnälle, syrjinnälle tai kiusaamiselle. Ryhmä Lex tekee myös kaikkensa, että näille ei ole tilaa edustajistossa.

Edustajistotoiminta:
Mielestäni luvut puheenvuorojen pitämisestä 2016-2017 edustajistokaudelta ovat huolestuttavia. Kuinka vain muutamat aktiivit ovat käyttäneet suurimman osan puheenvuoroista. On ensiarvoisen tärkeätä, että jokainen edaattori kokee olonsa turvalliseksi ja uskaltaa sanoa oman mielipiteensä, vaikka joku toinen edustajistoryhmä tai edaattori saattaisikin olla asiasta toista mieltä. Mielestäni ei ole olemassa meidän pöytää ja toista pöytää, kuten järjestäytymiskokouksessa konkreettisesti huomattiin, oli vanha tuttu istumajärjestys sekoitettu. Keskustelu toisesta pöydästä tai isosta pahasta renkaasta on täysin utopistista. Me kaikki istumme edustajistossa samasta syystä: tehden töitä yhdessä opiskelijoiden eduksi. Ainoa mistä saattaa olla mielipide eroja on se mikä missäkin tilanteessa on opiskelijoiden etu. Nämä mielipide erot eivät kuitenkaan oikeuta tirskahtelua, pahoja katseita taikka muuta epämiellyttävää käytöstä. Jokaisella on oikeus ilmaista mielipiteensä edustajistossa ilman pelkoa tulla syrjityksi tai kiusatuksi.

Henkilövalinnat:
Ryhmä Lexin sisäisissä valinnoissa ja etenemisessä on aina painotettu etusijassa pätevyyttä ja innokkuutta tehtävään eikä sillä onko hakija nainen, mies, muuta sukupuolta tai ei halua kertoa sukupuoltaan ole väliä. Emme koe sivuseikkojen, joilla ei ole tehtävän hoitamisen kannalta väliä, olevan merkityksellisiä. Esimerkiksi 2016-2017 edustajisto kaudella ryhmäpuheenjohtajana toimi Tomi Paavola & Tuomas Dahlström ja vararyhmäpuheenjohtajana Noora Wilén & Ville Laakso, kun taas kaudella 2018-2019 ryhmäpuheenjohtajana toimii Noora Wilén ja vararyhmäpuheenjohtajana Laura-Maria Poikela. Yhdessäkään näistä valinnoista ei ketään ole syrjitty sukupuolen perusteella vaan valinnat ollaan tehty demokraattisesti pätevyyttä ja innokkuutta painottaen. Tämä on se toimintamalli, johon Ryhmä Lex pyrkii jatkossakin.

Mikäli kohtaat missään Ryhmä Lexin toiminnassa tai tapahtumassa häirintää, syrjintää tai kiusaamista voi siitä aina raportoida allekirjoittaneelle luottamuksella. Lupaamme ottaa asian anonyymisti käsittelyyn ja pyrkiä muuttamaan asioita.

__
Noora Wilén, ON
milläoikeudella.jpg
Ryhmä puheenjohtaja 2018-2019
Ryhmä Lex
ryhmalex@lex.fi

noemwi@utu.fi
+358 45 2656929