Tie TYYn hallitukseen

Noin kolme viikkoa sitten TYY:n edustajiston kokouksessa minut valittiin TYYn vuoden 2018 hallitukseen. Koska moni on kysellyt, miten hallitus oikeasti valitaan, käsittelen tässä postauksessa omaa tietäni ylioppilaskunnan ylimpään hallinto- ja toimeenpanoelimeen.

Vaalivoitolla on merkitystä
TYYn sääntöjen mukaan edustajisto valitsee hallituksen suljetulla listaäänestyksellä. Koska edustajisto päättää hallituksen kokoonpanosta, edustajistovaalin tulos vaikuttaa hallituksen kokoonpanoon. Ensin äänestetään hallituksen puheenjohtajasta, sitten hallituksen jäsenistä listana. Mikäli yksi lista saa yli puolet annetuista äänistä, on kyseiset henkilöt valittu. Edustajiston kokousta TYYn streamista katsonut ystäväni ihmetteli, oliko prosessi todella noin kevyt – keneltäkään ei nimittäin tässä vaiheessa kyselty yhtäkään kysymystä. Valinnan raskaimmat vaiheet käydään kuitenkin ennen edustajiston kokousta.

Videohaastattelua jännittäessä
Ensimmäinen varsinainen koitos oli hakemuksen kirjoittamisen ja ryhmän ehdolle asettamisen jälkeen videohaastattelu. Haastattelu on keventynyt aiemmasta, mutta kyllä ajatus Youtubeen edustajiston nähtäville laitettavasta videosta sai muutaman perhosen lentelemään vatsan pohjalle. Tänä vuonna saimme haastattelukysymykset vuorokausi ennen h-hetkeä sähköpostiimme ja niitä ihmetellessä edellinen ilta vierähtikin.

Vaalipaneeli
Videohaastattelun lisäksi järjestettiin vaalipaneeli, jossa kaikkien hakijoiden TYY-tietoutta koeteltiin ensin yleisellä tasolla, sitten jokaisen hakijan ilmoittaman mielenkiinnon osalta erikseen. Vaalipaneeli myös streamattiin, joten vastauksiamme pääsee yhä kummastelemaan Youtubesta TYYn kanavalta.

Hallitusneuvottelut – kulissien takana tapahtuu
Edustajiston kokouspäivänä pidettiin myös hallitusneuvottelut. Neuvottelu käydään suljetuin ovin eli sinne kutsutaan vain uuteen edustajistoon valittujen ehdokaslistojen edustajat, jotka sitten neuvottelevat edustajistolle esitettävän listan kokoonpanosta. Tämän vuoden neuvottelujen tunnelman tiivisti ryhmä Oikeiden Janika Takatalo myöhemmin edustajiston kokouksessa. Hän totesi, ettei hänen tietojensa mukaan hallituskokoonpanon takana ole ikinä ollut yhtä monta ryhmää kuin tänä vuonna. Enkä ihmettele: joulukuun hallitusperehdytysten perusteella meillä on mielettömän innokas ja asiantunteva porukka kasassa. Moni on myös todennut, ettei meiltä naurua puutu – mikä tietysti on tiivistä hallitusvuotta ajatellen vähintäänkin positiivista.

Tervetuloa moikkaamaan minua TYYn toimistolle ensi vuonna – lupaan keittää kahvit!

_____
Emmi Simonen
Ryhmä Lex
TYYn hallituksen jäsen 2018
Vastuualueet: kansainvälisyys, vapaaehtoiset, järjestöt

TYYn hallitus vuodelle 2018:

Inari Harjuniemi: puheenjohtaja

Paavo Palanterä: varapuheenjohtaja

Sini Saarinen: koulutuspolitiikka

Olli-Pekka Paasivirta: kunnallispolitiikka, sosiaalipolitiikka

Emmi Simonen: kansainvälisyys, vapaaehtoiset, järjestöt

Iina Ryhtä: kulttuuri, liikunta

Noel Snygg: yritysyhteistyö

25555344_10215860071080945_2032338679_n.jpg

TYYn vuoden 2018 hallitus lumisateessa kampuskierroksella. Kuva: Inari Harjunniemi.

 

Mainokset

KIITOS!

Muutahan ei voi sanoa kun odotettu torjuntavoitto räjähtää käsiin ja muuttuu voitoksi. Käytti mittareina sitten mitä hyvänsä, edustajistovaalit 2017 menivät Ryhmä Lexin osalta erinomaisesti. Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajistosta löytyy vaalien jälkeen kuusi Ryhmä Lexin edustajaa, nimittäin Dahlström Tuomas (126 ääntä), Laakso Ville (66), Wilen Noora (64), Poikela Laura-Maria (42), Isoaho Olli (35) ja Simonen Emmi (34). Myöskin kotoisa viiteryhmämme LexTSETyTe-lista teki paluun edustajiston enemmistöön saamalla 22 paikkaa 41:stä. Voimme olla myöskin tyytyväisiä siitä, että edustajistovaalien korkein tiedekuntakohtainen äänestysprosentti eli 62,16 % löytyi oikeustieteellisestä tiedekunnasta.

ryhmä.jpg

Vaalikoordinaattorille edustajistovaalit ovat omanlainen kokemuksensa. Työ vaalikamppanjan eteen alkaa jo keväällä ja siitä vauhti vain kasvaa, kunnes marraskuussa kaikkensa antaneena pääseekin ihmettelemään mitä sitten tekisi kun vaaleja ei enää ole. Sitä ihmetellessähän se marraskuu sitten äkkiä menikin, minkä vuoksi myös tämä blogikirjoitus on hienoisesti myöhässä. Onneksi vaalien aikana aikataulut pitivät, ainakin suurin piirtein. Ryhmä Lexille ja sen vaalikampanjalle annettu aika maksoi itsensä takaisin uusina tuttavuuksina ja tietysti vaalivoittona. Kukapa ei nauttisi, kun asiat saadaan onnistuneeseen päätökseen, tai toisin sanoen kun omasta mukulasta tulikin ihan onnistunut ihmisolento.

Lopuksi pitää tietysti kiittää. Itseään sekä muita, ja ilmeisesti niitä muita erityisesti. Ison kiitoksen ansaitseekin Tuomas, jonka tekemä työ Ryhmä Lexin ja vaalikampanjamme eteen on ollut korvaamatonta. Myös muut ryhmäläiset vuosilta 2016-2017, ryhmän listalle ehdolle lähteneet, sekä TSE-ja TyTe-listojen vaaliväki ansaitsevat sydämelliset kiitokset innokkaasta ja hyvähenkisestä kampanjoinnista ja vaalisyksystä. Isoin kiitos kuuluu kuitenkin niille 766:lle ylioppilaskuntalaiselle, jotka antoivat äänensä Ryhmä Lexille ja paremmalle, aurinkoisemmalle, suuremmalle, vahvemmalle jne. ylioppilaskunnalle.

roni.jpgHyvää joulua ja uutta vuotta toivottaen!

 

_____
Roni Sirjonen
Vaalikoordinaattori 2017
Ryhmä Lex

Ps. Onnea matkaan ensi vuodelle Ryhmä Lex ja erityisesti TYY:n hallituksen jäseneksi valittu Emmi Simonen
.

MILLÄ OIKEUDELLA? #EIMILLÄÄNOIKEUDELLA

Helsingin Sanomat kirjoitti toissa päivänä (10.12.2017), kuinka ”juristialalla toimivat naiset vaativat loppua alalla esiintyvälle seksuaaliselle häirinnälle”. Kyseessä on sekä työpaikoilla että opiskeluaikoina esiintyvä häirintä ja seksismi, jonka kitkemiseksi #milläoikeudella ulostulo on tehty yhdessä aktiivien ja tarinoiden jakajien voimin. Ryhmä Lex julkaisi niin Facebookissa kuin Instagrammissa seisovansa vahvasti #milläoikeudella –julkilauselman takana tuomiten tiukasti kaiken seksuaalisen häirinnän. Lisäksi kiitimme kaikkia rohkeita tarinan jakajia ja kampanjan pyörittäjiä. Olette tehneet upeata työtä tärkeän asian eteen! Kyseessä ei mielestämme ole vain seksuaalinen häirintä, vaan myös muu syrjintä ja kiusaaminen. Nämä kaikki ovat vakavia asioita, joiden nollatoleranssi on ehdoton paitsi työelämässä myös opiskeluaikana. Toivomme aine- ja harrastejärjestöjä ryhtymään aktiivisiin toimiin häirinnän, syrjinnän ja kiusaamisen kitkemiseksi, sillä niihin ei ole mitään oikeutta, kuten Asianajajaliitto on ilmaissut #eimilläänoikeudella.

Entä miten häirintään, syrjintään ja kiusaamiseen suhtaudutaan Ryhmä Lexissä?

Täydellä nollatoleranssilla. Ryhmä Lexissä ei ole mitään sijaa seksuaaliselle häirinnälle, syrjinnälle tai kiusaamiselle. Ryhmä Lex tekee myös kaikkensa, että näille ei ole tilaa edustajistossa.

Edustajistotoiminta:
Mielestäni luvut puheenvuorojen pitämisestä 2016-2017 edustajistokaudelta ovat huolestuttavia. Kuinka vain muutamat aktiivit ovat käyttäneet suurimman osan puheenvuoroista. On ensiarvoisen tärkeätä, että jokainen edaattori kokee olonsa turvalliseksi ja uskaltaa sanoa oman mielipiteensä, vaikka joku toinen edustajistoryhmä tai edaattori saattaisikin olla asiasta toista mieltä. Mielestäni ei ole olemassa meidän pöytää ja toista pöytää, kuten järjestäytymiskokouksessa konkreettisesti huomattiin, oli vanha tuttu istumajärjestys sekoitettu. Keskustelu toisesta pöydästä tai isosta pahasta renkaasta on täysin utopistista. Me kaikki istumme edustajistossa samasta syystä: tehden töitä yhdessä opiskelijoiden eduksi. Ainoa mistä saattaa olla mielipide eroja on se mikä missäkin tilanteessa on opiskelijoiden etu. Nämä mielipide erot eivät kuitenkaan oikeuta tirskahtelua, pahoja katseita taikka muuta epämiellyttävää käytöstä. Jokaisella on oikeus ilmaista mielipiteensä edustajistossa ilman pelkoa tulla syrjityksi tai kiusatuksi.

Henkilövalinnat:
Ryhmä Lexin sisäisissä valinnoissa ja etenemisessä on aina painotettu etusijassa pätevyyttä ja innokkuutta tehtävään eikä sillä onko hakija nainen, mies, muuta sukupuolta tai ei halua kertoa sukupuoltaan ole väliä. Emme koe sivuseikkojen, joilla ei ole tehtävän hoitamisen kannalta väliä, olevan merkityksellisiä. Esimerkiksi 2016-2017 edustajisto kaudella ryhmäpuheenjohtajana toimi Tomi Paavola & Tuomas Dahlström ja vararyhmäpuheenjohtajana Noora Wilén & Ville Laakso, kun taas kaudella 2018-2019 ryhmäpuheenjohtajana toimii Noora Wilén ja vararyhmäpuheenjohtajana Laura-Maria Poikela. Yhdessäkään näistä valinnoista ei ketään ole syrjitty sukupuolen perusteella vaan valinnat ollaan tehty demokraattisesti pätevyyttä ja innokkuutta painottaen. Tämä on se toimintamalli, johon Ryhmä Lex pyrkii jatkossakin.

Mikäli kohtaat missään Ryhmä Lexin toiminnassa tai tapahtumassa häirintää, syrjintää tai kiusaamista voi siitä aina raportoida allekirjoittaneelle luottamuksella. Lupaamme ottaa asian anonyymisti käsittelyyn ja pyrkiä muuttamaan asioita.

__
Noora Wilén, ON
milläoikeudella.jpg
Ryhmä puheenjohtaja 2018-2019
Ryhmä Lex
ryhmalex@lex.fi

noemwi@utu.fi
+358 45 2656929

 

TYYlikäs 2017

Kirjoitin uusimpaan LexPressiin kolumnin, jonka pohjalta tämä blogikirjoitus on laadittu.

fullsizeoutput_7f2.jpeg

Vaikka opiskelijan elämässä vuosi kulkeekin yleensä syyskuusta syyskuuhun, on monissa luottamustehtävissä noudatettava sykli kuitenkin kalenterivuosi. Lex ry:lle on valittu uusi hallitus vuodelle 2018, meillä on uusi TYYn edustajisto kaudelle 2018-2019. Lisäksi marraskuun aikana valittiin yliopiston hallintoon runsaasti uusia opiskelijaedustajia. Oma vaikuttamistyöni jatkuu ensi vuonna edustajistossa ja tiedekuntamme johtokunnassa.

Kuluneena kalenterivuonna olen saanut toimia Ryhmä Lexin edustajana TYYn hallituksessa. Kohta minunkin tehtäväni on päätöksessään ja on aika kirjoittaa seuraajalleni testamentti siitä, mitä minä olen vuoden aikana tehnyt ja mistä hänen olisi hyvä jatkaa, omalla tyylillään tietenkin, tärkeän edunvalvontatyön tekemistä.

Kun lähdin tähän hommaan, tiesin että tulen oppimaan paljon. Se miten paljon, yllätti minut täysin.

 

Esimerkki: Elokuussa laadin lausuntoa hallituksen esitykseen laista opintotukilain muuttamiseksi huoltajakorotuksen osalta. Minulla oli selkeä kuva siitä, miten huoltajakorotuksen saaja tulisi määritellä. Kirjoitin tämän kantani lausuntoon. Kuukausi sitten HE oli eduskunnan täysistuntokäsittelyssä ja sain lukea STM:n lainaavan suoraan omaa tekstiäni huoltajakorotukseen oikeutettujen henkilöiden määrittämisestä. Yksi lause. Mutta minä, pieni oikeustieteen opiskelija Turun yliopistosta, olin kirjoittanut jotain niin fiksua, että se huomattiin ja nostettiin sellaisenaan keskustelussa esiin. Myöhemmin myös Kela ja SYL lausuivat olevansa minun lausumani takana. (joo joo varmaan joku muukin oli keksinyt ihan saman mun kanssa samaan aikaan)

Olen saanut lausua monesta muustakin valmistelussa olevasta laista tämän vuoden aikana. Olen saanut lobata, tavata paljon vaikutusvaltaisia ihmisiä, keskustella, väitellä, esiintyä, puolustaa opiskelijoiden etua ja nähdä ideoideni, kädenjälkeni ja antamani palautteen todella vaikuttaneen johonkin.

Olen saanut osallistua kahteen liittokokoukseen, ensin Opiskelijoiden liikuntaliiton liittariin Tuomaksen ja Laurin kanssa ihan korvessa Vierumäellä ja viikkoa myöhemmin olin Lääketieteen ja oikeustieteen opiskelijoiden liiton LOLn kokousedustajana Tampereella SYL:n liittarissa, jossa valittiin huikea Miika Tiainen SYL:n johtoon ensi vuodeksi. LOL yhteistyön syventäminen on ensi vuonna Ryhmä Lexinkin tavoitteena, ja se ilman muuta kannattaa, sillä joukossa on voimaa ja myös tänä vuonna LOL:lla oli merkittävä rooli hallitusneuvotteluissa.

Mahtava, kiireinen, opettavainen, hiuksia harmaannuttanut vuosi on takana ja vaikka kokonaisuutena vuosi onkin 8/10 plussan puolella, monta päivää vaihtaisin kyllä poiskin. Vuoden ehdoton kohokohta ja eniten hymyä aikaansaanut hetki oli kun ihana Emmi Simonen valittiin yhdeksi seuraajistani TYYn hallituksen jäseneksi ensi vuodelle. Onnea Emmi uusiin haasteisiin ja ikimuistoista vuotta 2018!

_____
Laura-Maria Poikela
Vararyhmäpuheenjohtaja 2018-2019
Ryhmä Lex

 

 

 

Edaridebyytti Porissa

Päätin, näin ennen kuin vappuinnokkuus pääsee liikaa kasvamaan, palata muutaman viikon takaisiin Porissa järjestetyn edustajiston kokouksen tunnelmiin. Olin syksyllä 2015 innokkaana fuksina asettunut ehdolle Turun yliopiston edustajiston vaaleihin Ryhmä Lexin riveissä, mikä mahdollisti kokoukseen lähtemiseni ryhmän varaedustajana. Suosittelenkin lämpimästi ehdolle asettumista ensi syksynä järjestettävissä vaaleissa kaikille edustajiston toiminnasta kiinnostuneille vuosikurssista riippumatta, sillä useimmiten myös varasijalta pääsee osallistumaan kokouksiin!

Edustajiston kokoukset pidetään luonnollisesti normaalisti Turussa, mutta tällä kertaa koko edustajisto pakattiin bussiin kohti Poria. Kokouksen epätavallinen paikka johtui siitä, että Turun yliopistolla on Porissa ja Raumalla sivutoimipisteet, joissa pidetään vuosittain kokous tasapuolisuuden nimissä. Allekirjoittanut pääsikin ensimmäistä kertaa osallistumaan edustajiston kokoukseen sekä ylipäätään käymään Porissa. Saavuttuamme Poriin pääsimme tutustumaan kampusalueella sijaitsevaan kauppakeskus Puuvillaan ja kampusalueeseen, jolloin saimme kuulla myös yleistä esittelyä Porista.

Ryhmä Lex Porin edarissa vassemmalta: Juulianna, Tuomas, Kalle, Noora ja Kristiina.

Esittelyjen ja ruokailun jälkeen päästiin itse asiaan eli kokouksen pariin. Odotukseni oli lähinnä se, että olisin suhteellisen pihalla kokouksessa, mutta onneksi mukana olleet varsinaiset edaattorit Tuomas Dahlström sekä Noora Wilén selittivät mitä tuleman pitää. Kokous olikin kokonaisuudessaan todella kiinnostava ja esityslistalla oli mm. vastuuvapauden myöntäminen sekä keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan valinta. Kyseiseen pestiin valittiin Ryhmä Lexin Tuomas Dahlström, onnittelut!

Kokonaisuudessaan edaattoridebytointini oli hieno kokemus, jossa pääsi tapaamaan opiskelijoita myös oman tiedekunnan ulkopuolelta ja saamaan vahvempaa näkemystä yliopistomme toiminnasta!

Terkuin,
Kristiina Arpiainen
Ryhmä Lexin varaedaattori

Painetun lehden aika on ohi

Sukupolvellemme lienee selvää, että uutiset ja mediasisällöt laajemminkin ovat siirtyneet yhä enenevissä määrin sähköiseen muotoon.  Ylioppilaslehdet eivät suinkaan ole säästyneet tältä muutosvoimalta, vaan nyt se on iskemässä täydellä teholla myös niihin.  Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunta lakkautti viime vuonna paperisen lehtensä ja Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta teki saman jo vuonna 2012.  Myös Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta on päättänyt siirtää Uljas-ylioppilaslehtensä kokonaisuudessaan verkkoon.

Olemme ryhmämme kanssa ajaneet systemaattisesti vaaliteemojamme ja tämän vuoden aikana haluamme saada vihdoin aikaan keskustelua Turun ylioppilaslehden ympärille.

Tuleeko Turun ylioppilaslehden todella ilmestyä edelleen paperiversiona, vai olisiko senkin aika siirtyä jo kokonaisuudessaan verkkoon? Vaikka tällainen päätös tulee olemaan varmasti tunteita herättävä, on se ehdottoman tarpeellinen Tylkkärin tulevaisuuden kannalta.Tylkkärikannet

Turun ylioppilaslehden eniten huomiota herättäneet jutut ovat jo nyt olleet juuri lehden verkkoversiossa (esim. Instagate ja Jodel-kohu). Verkkoon Tylkkäri pystyy tekemään nopeita uutisjuttuja, mutta myös taustoittavia artikkeleita. Lukijakunta on myös huomattavasti helpommin tavoitettavissa verkon kautta Tylkkärin keskittäessä kaikki voimavaransa nimenomaan verkkomedian ylläpitämiseen. Samalla nettiin tulevaa sisältöä voisi monipuolistaa, ja Tylkkäri pystyisi reagoimaan reaaliaikaisesti ajankohtaisiin puheenaiheisiin.

Uskallamme myös väittää, ettei Tylkkärin paperiversio kerää enää mainitunarvoista lukijakuntaa. Tätä väitettä emme voi datalla osoittaa, sillä Tylkkärin viimeisin lukijatutkimus on auttamattomasti vanhentunut. Syytä siihen, ettei uutta lukijatutkimusta ole tehty, voi vain spekuloida. Syy lienee kuitenkin siinä, että uudessa lukijatutkimuksessa esille tuleva pienentynyt lukijakunta heikentäisi merkittävästi lehden mainosmyyntiä.

Sähköistä versiota tukee myös ekologiset näkökulmat ja esimerkiksi TYYn Vihreä lista on jo aikaisemmin nostanut samaa aihetta keskusteluun. Voimmeko kutsua itseämme hyvällä omallatunnolla ekologiseksi ylioppilaskunnaksi, jos painatamme näin hurjat määrät paperilehteä? Lehti jaetaan automaattisesti kaikille ylioppilaskylän asukkaille, ja tämä luokin järkyttävän piikin lehden jakelumääriin. Todellisuudessa tämä määrä ei kuitenkaan kerro mitään Tylkkärin lukumääristä, sillä lehti tippuu jokaisen ylioppilaskylän asunnon postiluukusta – halusi sitä tai ei.

Olemme väläyttäneet jo useamman kerran ajatusta yhdestä yhteisestä ylioppilaslehdestä, ja lehden sähköistäminen olisi luonnollinen alku tälle projektille. HYYn Ylioppilaslehden aiempi päätoimittaja Antti Pikkanen on jo väläyttänyt Helsingin Sanomien uutisessa kaikkien ylioppilaslehtien yhdistämistä ja nykyinen päätoimittaja Robert Sundman on samoilla linjoilla. Ylioppilaslehdet nykymuodossaan ovat tulleet tiensä päähän ja nyt on aika visioida tulevaisuutta.

Keskustelu jatkunee edarissa.

ylioppilaslehti

 

 

Ryhmä Lexin puolesta,

Sami-Petteri Seppä