Tylkkärin tulevaisuuskeskustelu ja tämän keskustelun menneisyys?

 

44227746_520016995138869_7681343249897750528_n.jpgTurun ylioppilaslehti eli Tylkkäri on useampien vaalien ajan ollut Ryhmä Lexin vaaliteemana. Rymä Lex on ajanut muun muassa valtakunnallisen ylioppilaslehden perustamista sekä sekä Tylkkärin paperiversiosta luopumista ja sähköiseen formaattiin siirtymistä.  Syksyllä 2015 silloinen ryhmäpuheenjohtajamme Sanna Mäkilä kirjoitti blogiimme ajatuksiamme ylioppilaskuntien yhteisestä sähköisestä lehdestä. Ryhmä Lex ehdotti viime kaudella edarissa lehden digitalisoimista, joka ei kuitenkaan kerännyt taakseen riittävästi kannatusta. Helmikuussa 2017 silloinen edaattorimme Sami-Petteri Seppä kirjoitti aiheesta blogiimme, joka ehdottomasti kannattaa niin ikään käydä vilkaisemassa: tästä

Ryhmä Lex teki yhdessä Vihreän vasemmiston (VIVA) kanssa maaliskuussa 2017  esityksen Tylkkärin formaattiselvityksen tilaamisesta, minkä edustajisto hyväksyi yksimielisesti. Tämän vuoden alussa edustajistoa työllisti formaattiselvityksen tekijän valintaprosessi ja tekijä saatiin valittua lopullisesti kevätlukukauden viimeisessä kokouksessa. Varsinainen formaattiselvitys tehtiin kesän aikana.

Tylkkärin formaattiselvitys annettiin tiedoksi edustajistolle ennen syyskuun iltakoulua (24.9.2018). Iltakoulussa selvityksen tekijät esittelivät selvitystä, ja edustajistolle varattiin myös aikaa esittää kysymyksiä. Tätä ennen edaattoreilta pyydettiin ennakkoon kysymyksiä sen tehneelle taholle ja Ryhmä Lex ainoana ryhmänä lähetti kysymyksiä. Formaattiselvityksen pohjalta on odotettavissa, että edustajistossa käsitellään tämän syksyn ja alkuvuoden aikana Tylkkärin tulevaisuutta. Eilen edustajiston kokouksessa keskustelua käytiin jo toimintasuunnitelman ja keskipitkän taloussuunnitelman lähetekeskusteluissa sekä muut asiat kohdassa.

Yksinkertaistaen tällä hetkellä Tylkkärin saamasta kolmesta eurosta kaksi on TYYn euroja. Yksi euro eli noin kolmas osa tuloista tulee julkaisutuloista. Näin ollen budjetti nojaa vahvasti TYYn tukeen ja Tylkkäriin laitetaankin vuosittain noin 80 000 euroa, joka on 10% TYYn budjetista. Mikäli avustus puolitettaisiin, kuten TYY Terveeksi on rohkeasti ehdottanut, TYYn tuki olisi edelleen mittava (40 000 euroa).

WhatsApp Image 2018-10-24 at 20.02.53.jpegEdustajiston vastuulla on kaksi eri ideologista keskustelua Tylkkärin tulevaisuudesta keskusteltaessa. Ensimmäinen keskustelu liittyy siihen, kuinka suuri osa TYYn budjetista tulisi kohdentaa lehden kuluihin, ja toinen siihen, millaisessa formaatissa lehteä tulisi jatkossa julkaista.  Tietenkin nämä kaksi asiaa kulkevat käsi kädessä, mutta kaipaamme keskusteluun myös lisää laatikon ulkopuolisia ajatuksia.  Tällä hetkellä Tylkkärin johtokunta ja TYYn taloustoimikunta valmistelevat erilaisista skenaarioita Tylkkärin tulevaisuudesta. Odotamme innolla näiden toimielinten sekä lehden toimituksen mielipiteitä Tylkkärin tulevaisuudesta. On mieletöntä, miten edustajistolla on päätöksen teon tueksi käytettävänä paljon erilaista pätevyyttä. Haluamme kuitenkin vielä korostaa, että varsinaiset ideologiset päätökset tehdään nimenomaan edustajistossa asiantuntijoiden pohjatyötä hyödyksi käyttäen.

Ryhmä Lexin mielestä Tylkkäri on etupäässä mukavuushyödyke, jonka tulisi tulla toimeen jonkin verran nykyistä pienemmällä TYYn tuella. Koemme TYYn ennen kaikkea edunvalvontaorganisaationa ja haluamme priorisoida varojamme enemmänkin tähän. Ryhmä Lex on ollut jo pitkään sitä mieltä, että painetun lehden aika on ohi.  Tylkkäri tulisi mielestämme siirtyä sähköiseen verkkolehteen hyödyntäen erilaisia digiajan mahdollisuuksia, kuten podcasteja ja Youtubea. Lisäksi näemme hyödylliseksi, että vuodessa tehtäisiin yksi lehti, joka suunntattaisiin uusille opiskelijoille. Tämä peilailisi Oulun Ylioppilaslehtien nykyistä toimintatapaa, joka nousi varsin positiivisesti esiin formaattiselvityksessä.

Edustajiston tulee ensisijaisesti pohtia kannattaako Tylkkäriä ylipäätään säilyttää ja mikäli se halutaan säilyttää, on digitaalisuuteen siirtyminen mielestämme ainoa oikea ratkaisu. Mikäli lehteen ei haluta jatkossa priorisoida valtavia resursseja, samalla rahalla voisi panostaa myös aivan johonkin muuhun koko jäsenistöä hyödyttävään toimintaan. Tällaisena voisi olla esimerkiksi viestintäharjoittelijan palkkaaminen toimistolle tehostamaan ylioppilaskunnan viestintää entisestään.

Miksi Tylkkäriä ei tulisi säilyttää?

Huomioitavaa seuraavassa nostossa on se, että edustajiston ei kuulu määritellä Tylkkärin sisältöä. Haluamme kuitenkin nostaa avoimesti esille sen, että Tylkkärin tuottama sisältö herättää äänestäjäkunnassamme huomattavan kovaa keskustelua. Vastuullisina edustajiston jäseninä haluamme tuoda myös tämän esille nimenomaan edustajistossa, sillä se liittyy vahvasti yhteen Tylkkärin tärkeimmistä tehtävistä; luoda yhtenäistä opiskelijahenkeä koko TYYn jäsenistön keskuudessa.

Tämän yhteishengen sijasta, varsinkin viime aikoina, Tylkkärissä on monien mielestä luotu me-te-asettelua ottaen pienemmille oppiaineille yhteiseksi ulkoiseksi viholliseksi kolme isoa pahaa; kauppis-lääkis-oikis. Tämä tietenkin toimii yleisesti ryhmäyttämisessä erinomaisesti. Ulkoinen vihollinen kasvattaa ryhmähenkeä. Tylkkärin tehtävä ei ole kuitenkaan kasvattaa kuilua eri tieteenalojen opiskelijoiden välille, vaan nimenomaan päinvastoin luoda yhteishenkeä. Me kaikki yhtä lailla rahoitamme Tylkkäriä jäsenmaksullamme ja jokaisen tieteenalan opiskelija on mielestämme yhtä tärkeä. Opiskelijoiden tulisi seistä yhdessä tukien toisiaan. Täten Tylkkäri ei mielestämme ainakaan täytä tätä tehtävää hyvin. Tästä toki voi olla ja varmasti onkin mielipide-eroja, kuten koko Tylkkäri aiheesta yleensäkin. Toisaalta Tylkkärin päätehtävänä voidaan nähdä vallan vahtikoirana toimiminen, joka on mielestämme hyvä asia ja Tylkkärin säilyttämisen puolesta vahvasti puhuva seikka.’

Mielenkiintoinen kysymys on myös se, kuinka moni jäsenistöstä todellisuudessa lukee Tylkkäriä. TYYssä on jäseniä lähes 15 000 ja Tylkkärin viime syksyn lukijakyselyyn vastasi 556 ihmistä. Nämä 3% jäsenistöstä olivat enemmistöltään paperisen lehden säilyttämisen puolella, mutta mitä mieltä mahtavat olla loput 97% jäsenistöstäjotka eivät mahdollisesti lue Tylkkäriä tai ainakaan vastanneet sen lukijoille suunnattuun kyselyyn? Mikäli Tylkkäriä lukee oikeasti moni TYYläinen, olisi lehden säilyttäminen ehdottomasti mielestämme järkevää. Pelkäämme kuitenkin, ettei asia ole näin.3.jpeg
Koko Ryhmä Lexin puolesta ajatuksia yhteen koonnut,

Noora Wilén
Ryhmä Lexin ryhmäpuheenjohtaja

 

 

Mainokset

Oikkari vaikuttajana -ilta 8.10.2018

”Yliopisto ei tee juristeja vaan maistereita, juristiksi tullaan osallistumalla, tekemällä, keskustelemalla, verkostoitumalla ja haastamalla aivoja ympyröissä, joihin ei koskaan olisi osannut kuvitellakaan joutuvansa.”

Ryhmä Lex järjesti lokakuun alussa kirkkotiellä Oikkari vaikuttajana -illan, joka tavoitti viitisen kymmentä oikkaria. Suurin osa yleisöstä oli ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita. Kuten ryhmäpuheenjohtajamme Noora Wilén totesi aloituspuheenvuorossaan, ”ei vuosikurssilla ole mitään väliä, vaan sillä, että on kiinnostunut vaikuttamaan tai ainakin kuulemaan mitä vaikuttamistyöstä on hyötyä tulevaisuudessa” ja sitähän tapahtumassa kuultiin.

IMG_0959.JPG  IMG_0946.JPG

Ensimmäisenä puhujana vaikuttamisesta ja siitä oppimastaan kertoi Turussa oikeustiedettä opiskeleva Laura-Maria Poikela, joka on toiminut muun muassa TYYn hallituksessa 2017, Turun yliopiston tutkintolautakunnassa 2017-2018, Ryhmä Lexissä vararyhmäpuheenjohtajana 2018, Oikeustieteellisen tiedekunnan johtokunnassa 2018-2019 ja Lakimiesliiton julkisen sektorin valiokunnassa varajäsenenä 2018-2019. Kuten tästä huomaa ja eräs paikalla ollut kuulija ryhmäkeskustelussa totesi: ”tästä huomasi hyvin sen, kun uskaltaa raottaa yhtä ovea niin sen seurauksena moni muukin ovi alkaa aukeamaan”

IMG_0947.JPG   IMG_0924.JPG

”Opiskelijaliike on kehittänyt juristiuraa varten yhtä paljon kuin oikeustieteellinen tiedekunta.”

Seuraavaksi vaikuttamisen hyötyihin perehdyttiin Tarik Ahsanullahin johdolla yhden väitteen voimin; ”Opiskelijaliike on kehittänyt juristiuraa varten yhtä paljon kuin oikeustieteellinen tiedekunta.”  Tarik painotti heti alkuun, ettei tarkoitus todellakaan ole kritisoida tiedekuntien opetusta mitenkään, vaan enemminkin korostaa mitä kaikkea vaikuttamisesta voi oppia. Tutustuimme aluksi Lakimiesliiton tutkimustuloksiin tutkinnon antamista valmiuksista, josta nousi esiin runsaasti juristina tarvitsemia taitoja, joita oppii nimenomaan vaikuttamistyössä. Listattakoon tästä melko loputtomasta listasta esimerkkinä projektinhallintataidot, neuvottelutaidot, esiintymistaidot, ongelmanratkaisuvalmiudet, liiketoiminnan perusteiden ymmärtäminen ja viestintävalmiudet englannin kielellä. Hän kertoi myös syventäneensä kirjallisen viestinnän valmiuksia nähden läheltä hallituksen esitysten, poliittisten tavoiteohjelmien ja tiedotteiden valmistelua ja niihin vaikuttamista. Lisäksi Tarik kartuttaneensa valtavasti työelämätietoisuutta olemalla työhaastatteluissa useammin haastattelijana kuin haastateltavana ja saamalla kolmannen sektorin tutuksi.

IMG_0968.JPG  IMG_0971.JPG

Puhujien jälkeen paikalla olleet noin viitisentoista Ryhmä Lexiläistä rantautuivat eri pöytäryhmiin, joissa keskusteltiin ja lopuksi hieman kilpailtiin edunvalvonta teemoihin liittyen. Anna Correa de Mora ja Iida Knaappila vastasit kilpailusta ja heidän sekä aktiivisen porukan ansiosta saatiin runsaasti keskustelua aikaiseksi. Nostettakoon tästä vielä esiin, ehkä yksi tapahtuman makeimmista jutuista (mielettömien tarjoilujen lisäksi, joista suuri kiitos koko keittiöhenkilökunnalle ja erityisesti uudella vararyhmäpuheenjohtajalle Kristiina Arpiaiselle) yhden ryhmän ehdotus mielenterveysteemaan liittyen, jonka allekirjoittanut vei vielä samana iltana edustajiston tietoisuuteen. Täten osa kuulijoista pääsi jo tapahtumassa oikeasti vaikuttamaan, vau!

____
Noora Wilén
Ryhmäpuheenjohtaja
Ryhmä Lex

Ryhmä Lex on oikkareiden ja muiden yliopisto-opiskelijoiden edunvalvoja ylioppilaskunnassa

Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajistossa eli tuttavallisemmin TYYn edarissa on laaja edustus eri alojen yliopisto-opiskelijoita. TYYn edarissa jokainen opiskelijaryhmittymä ajaa tietyllä tavalla asioita oman äänestäjäkuntansa ja ryhmittymänsä taustavaikutuksessa. Tämä on totta kai normaalia, koska edarissa kyse on politiikan tekemisestä ja vaikuttamisesta.

TYYn edarissa päätetään yksittäisen opiskelijan kannalta merkittävistä opiskelijapoliittisista asioista sekä myös käytännön asioista. Edarissa voidaan vaikuttaa moniin asioihin. TYYn hallitus toimeenpanee edarin päätökset. TYY tarjoaa ulkomaisille vaihto-opiskelijoille starttipaketteja, joilla pääsee alkuun Suomeen muuttamisen jälkeen. Näin ollen edari on myös muutakin kuin pelkkää poliittista päätöksentekoa.

Päätöksentekoon liittyen, Ryhmä Lexillä on mielestäni laaja vastuu TYY:n opiskelijapoliittisessa päätöksenteossa. Ryhmä Lex ei aja ainoastaan yksittäisen oikeustieteen opiskelijan etua. Ryhmä Lex pitää huolen myös, että päätösten lainmukaisuus ja asianmukaisuus täyttyvät ylioppilasliikkeen päätöksenteossa. Ryhmä Lex valvoo näin samalla myös kaikkien muiden ylipisto-opiskelijoiden etua. On yhteinen etu, että TYY:n päätökset ovat asianmukaisia.

Tämä erityinen tehtävä on ”langennut” meille opintotaustamme perusteella. Kuten valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen totesi erikoistumisjakson luennolla ”Meidän juristien tehtävä on juridisoida yhteiskunnan asioita”. Näin ollen meidän Ryhmä Lexiläisten tehtävä on juridisoida ylioppilasliikkeen asioita.

Käytännössä tämä tarkoittaa kaikkien asian käsittelyyn vaikuttavien seikkojen huomioon ottamista eikä ainoastaan pelkän oman edun ajamista. Tulevina juristeina joudumme myös punnitsemaan vaihtoehtoja, jotka eivät ole esimerkiksi yleisen poliittisen ilmapiirin mukaisia. Tulevina juristeina meidän tehtävänämme on myös kertoa epämiellyttävät asiat.

Tällä hetkellä TYY:ssä on käsittelyssä Turun ylioppilaslehden (”Tylkkäri”) uudistamiseen liittyviä asioita sekä ylioppilaskunnan poliittinen linjapaperi. Ryhmä Lexin tavoitteena on saada uudistettua Tylkkäri vastamaan nykypäivän tarpeita. Käytännössä tämä tarkoittaa Tylkkärin tulevaisuuden näkymien selvittämistä ja palautteen keräämistä lukijoilta. Ryhmä Lexin mielestä tärkeintä on saada Tylkkäri vastaamaan yliopisto-opiskelijan tarpeita. Tylkkäri ei voi olla olemassa ainoastaan menneisyyden jäänteenä. Tylkkärin on oltava vahva yliopistolaisten äänenkannattaja.

Ryhmä Lexin edustajistoryhmä on täynnä hyviä tyyppejä. Jos sinulle tulee kysyttävää TYY:n asioista tai haluat mukaan ryhmän toimintaan, ota yhteyttä ryhmän puheenjohtajaan Noora Wiléniin. Ryhmä Lexiin ovat kaikki tervetulleita.

Picture1.png
_______
Olli Isoaho
Edaattori
Ryhmä Lex

Liikuntaedunvalvonnasta ja sen tulevaisuudesta

Opiskelijoiden liikuntaliiton (OLL:n) aloitteesta korkeakoululiikunnan suositukset on vastikään päivitetty. Suositusten tavoitteet ovat erittäin hyviä ja varmasti voivat toteutuakin osittain lähitulevaisuudessa, ainakin joillain korkeakoulupaikkakunnilla. Näitä suosituksia voi liikuntaedunvalvonnasta kiinnostunut esitellä vaikka ollessaan yliopiston hallinnon opiskelijajäsenenä. En halua tähän kirjoitukseen listata kaikkia tavoitteita, mutta nostan esiin kolme konkreettista asiaa. Kaikkien suositusten johtoajatuksena on terve, hyvinvoiva, oman liikkumisen tapansa löytänyt korkeakouluopiskelija. Keinoina on sekä opiskelijoiden, että henkilökunnan aktivointi mielekkäällä tavalla sekä tarvittavien resurssien (henkilöstö ja tilat) varaaminen liikunnalle. Vaihtoehtoisia tapoja liikkua ja olla liikunnallinen on monia ja itselleen sopivan tavan löytäminen johtaa parhaimmillaan siihen keskeiseen tavoitteeseen, että arjen aktiivisuus opiskelijoiden keskuudessa olisi seuraavan tutkimuksen tullen paremmalla tolalla. Edellisen tutkimuksen tulokset olivat karua luettavaa. Opiskelijat istuvat päivittäin aivan älyttömiä määriä, jopa 11 tuntia.

Meillä Turun yliopistossa on opetusmenetelmiä kokeiltu laidasta laitaan, ja monissa tiedekunnissa on huomattu, että perinteiselle luennoinnille on oikeasti toimivia vaihtoehtoisia menetelmiä. Mitenhän se mahtaa olla meillä Calonialla? Jos korkeakoululiikunnan suositusten keskiössä on istumisen vähentäminen, ovatko suositukset jalkautuneet jo meille? YTHS:n Pylly ylös –kampanja näkyi jonkin aikaa ja ihana Päivi Mattila jopa hyödynsi opetuksen lomassa tätä oppia istumisen tauottamisesta. Seisomatyöpisteitä on tuotu Calonialle kiitettävästi. Vielä kun jengi lakkaisi ihmettelemästä sitä yhtä seisoskelevaa opiskelijaa.

No mutta asiaan… Ryhmä Lex on tehnyt Turun yliopiston edustajistossa ehdotuksen siitä, että edustajisto keskustelisi liikuntaedunvalvonnasta ja sen tulevaisuudesta Turun yliopiston ylioppilaskunnassa. Keskustelua käytiin ensin ryhmäpuheenjohtajien palaverissa, sitten sähköisellä alustalla ja nyt keskustelu on tulossa maaliskuun iltakouluun sekä mahdollisesti edustajiston kokoukseen jo maaliskuun muissa asioissa. Mikäli näiden keskustelujen pohjalta vaikuttaa siltä, että asioihin tulee saada muutosta, on ryhmällämme energiaa ajaa muutosta tehden varsinainen esitys huhtikuun edustajiston kokoukseen.

Mitä liikuntaedunvalvonta on? Mitä on paikallinen TYYn jäsenistöä hyödyttävä liikuntaedunvalvonta, paljonko siihen kuluu rahaa ja resursseja, paljonko siihen halutaan kuluvan rahaa ja resursseja? Minkälaisiin tuloksiin liikuntaedunvalvonnalla pyritään ja miten tuloksiin pääsemistä seurataan? Miten taataan liikuntaedunvalvonnan jatkuvuus, kun ainakin virallisesti liikuntaedunvalvonnasta vastaa 1 hallituksen jäsen, jolla esimerkiksi viimevuonna oli liikunnan lisäksi vastattavanaan opiskelijoiden terveydenhuoltoon, hyvinvointiin, asumiseen ja työelämään liittyvä edunvalvonta (tietysti yhteistyössä koko hallituksen ja asiantuntijoiden kanssa).

Edustajisto määrittelee ne laajemmat poliittiset linjat, joiden puitteissa hallitus toimii (ja tekee muuten pirun hyvää työtä). Tärkeämpää olisi muistaa, että edustajisto määrittelee siis linjat, joiden mukaan jäsenistön edunvalvontaa tehdään. Hallitus laatii itselleen toimintasuunnitelman (TOSUn) sekä kolmen vuoden suunnitelman, jonka edustajisto hyväksyy. Liikunnasta on useita mainintoja TOSU:ssa. Kun esittelin tälle vuodelle 2018 tarkoitettua TOSU-luonnosta liikunnan osalta, edustajisto kysyi, onko tarpeen olla liikuntaan ja liikkumiseen liittyen näin paljon tavoitteita. On aika käydä liikuntaedunvalvonnasta laajempi keskustelu edustajistossa. On mietittävä yhdessä mitä haluamme ja millä toimin tavoitteisiin pääsemme, jäsenistöämme hyödyttävällä tavalla. TYY on OLL:n jäsen. Rahoitamme liiton toimintaa vuosittain 0,50 e/TYYn jäsen. Viime vuonna TYYn jäseniä oli n. 14300. Tässä poiminta siitä, mitä OLL:n aloitteesta laadittu korkeakoululiikunnan suositus esittää:

  1. Liikuntapalvelujen rahoitus. Korkeakoulu panostaa liikuntapalveluihin (poislukien opiskelijan mahdollinen omarahoitusosuus) vähintään 30 euroa / opiskelija / vuosi.
  2. Liikuntapalvelujen henkilöstöresurssit. Korkeakoulussa on vähintään yksi korkeakoululiikunnasta ja sen suunnittelusta vastaava kokopäiväinen työntekijä / 5000 opiskelijaa.
  3. Korkeakoululiikunnalle on käytössä vähintään yksi liikuntatila (=laskennallisesti 60h liikuntatiloja/vko tarkoituksenmukaiseen aikaan) / 1000 opiskelijaa. Korkeakoululla on käytössään vähintään ns. perusliikuntatilat (esim. kunto-, jumppa- ja palloilusalit). Korkeakoulu kehittää lisäksi ulkoliikuntatiloja (esim. ulkokuntosalilaitteet).

Nämä ovat tavoitteita, joihin liiton mukaan tulisi pyrkiä. Pystyisimmekö me ylioppilaskunnassa edistämään näitä tavoitteita? Haluammeko lähteä edistämään näitä? Jos kyllä, tarvitaan lisää pökköä pesään paikallisesti. TYYllä on hyvät suhteet yliopistoon, opiskelijan ääni kuuluu päätöksenteossa ja rehtoristokin tuntuu meitä kuuntelevan ja ymmärtävän. Tällä hetkellä TYYssä liikuntaan menevästä rahasta menee OLL:n noin 95%.  Voisimmeko me edistää näitä tavoitteita TYYssä paremmin kuin OLL? Voisimmeko me edistää näitä Turussa, Porissa ja Raumalla maksamatta jollekin toiselle taholle sellaisesta työstä, johon uskon vakaasti TYYn organisaatiossa löytyvän asiantuntemusta ja paloakin tarvittaessa?  Käydään keskustelu ja muistetaan miksi.
____________________________’
Laura-Maria
Vararyhmäpuheenjohtaja
Ryhmä Lex

Valokuva 1.jpg
TYYn viime vuoden edustus OLL:n liittokokouksessa oli hyvinkin Ryhmä Lex painotteinen. Kuvassa vasemmalta: Laura-Maria Poikela, Tuomas Dahlström ja Lauri Havia.

Lähde suosituksiin:
http://oll.fi/assets/uploads/2018/02/Korkeakoululiikunnan_suositukset-2018_nettiversio.pdf

Ryhmä Lex kohti edarivaaleja

Ylioppilaskunnan edustajistovaalit, joissa valitaan jäsenet ylioppilaskunnan korkeinta päätäntävaltaa käyttävään 41-paikkaiseen edustajistoon, ovat opiskelijan tärkein ja helpoin tapa vaikuttaa niin omiin kuin yhteisiinkin asioihin. Ne ovat myös Sottungan kuntavaalien ohella ainoat vaalit, joissa jokaisella äänellä on kokoaan suurempi merkitys. Ylioppilaskunnan edustajiston on kuin eduskunta, se päättää taloudesta ja edunvalvonnan suuntaviivoista.

 

Syksyn 2017 edustajistovaaleihin Ryhmä Lex on lähtenyt viidellä vaaliteemalla;

 

1. Aidosti maksuton ja joustava opiskelu.

 

Tällä hetkellä yliopisto-opiskelu ei ole mahdollista ilman ylioppilaskunnan jäsenmaksun maksamista ja opiskelumateriaalien, kuten tenttikirjojen, hankkimista. Opiskelun tulee olla myös mahdollista eri elämäntilanteissa opinto-ohjelman joustavuutta lisäämällä.

 

2. Pakkojäsenyys menee, oletko valmis?

 

Ylioppilaskuntien pakkojäsenyys lakkautettiin Ruotsissa perustuslain vastaisena, sillä pakkojäsenyys rikkoo perustuslaissa turvattua negatiivista yhdistymisvapautta eli kenenkään ei ole pakko kuulua mihinkään yhdistykseen vastoin tahtoaan. Ylioppilaskuntien pakkojäsenyys tulee kokemaan saman Suomessa lähitulevaisuudessa, jolloin Turun yliopiston ylioppilaskunnan talous tulee romahtamaan ellei muutokseen varauduta riittävästi.

 

3. Edunvalvonta ekana.

 

Ryhmä Lexin ja yliopistolain mielestä ylioppilaskunta ei ole palveluorganisaatio,vaan edunvalvontaorganisaatio, jonka tärkein tehtävä on ottaa kantaa opiskelijoita koskeviin kysymyksiin, kuten opintotukeen, pääsykokeisiin, yliopiston rahoitukseen ja opiskelijoiden terveydenhuoltoon. Ylioppilaskunnan tehtävä ei ole rakentaa laajaa palvelupalettia eikä ylioppilaskunnan tulisi ottaa kantaa opiskelijoille kuulumattomiin ja ideologisesti jakaviin politiikan aiheisiin.

 

4. Katetta jäsenmaksulle.

 

Turun yliopiston ylioppilaskunnan jäsenmaksun suuruus on lukukaudella 2017-18 107 euroa, josta 53 euroa menee ylioppilaskunnalle ja 54 euroa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle. Tällä jäsenmaksulla opiskelija saa itselleen yhden kalenterin ja Turun ylioppilaslehden, jota jaetaan myös kaupunkilaisille keskustassa. Lisäksi jäsenmaksusta ylioppilaskunnan alaiset opiskelijajärjestöt saavat avustusta toimintaansa. Esimerkiksi Oikeustieteen ylioppilaiden yhdistys Lex, jonka jäsenet maksavat ylioppilaskunnalle jäsenmaksun muodossa yli 50 000 euroa, saa ylioppilaskunnalta tukea toimintaansa 200 euroa.

5. Lukio ei valmenna yliopistoon. Kyllä pääsykokeille!

 

Yliopistoon tulee jatkossakin päästä pääsykokeen avulla. Opiskelijat tulee valita alalle sopivalla ja tasapuolisella tavalla. Yliopistojen ja tiedekuntien tulee saada itse päättää valintaperusteista eikä tätä saa sanella ylempää.

 

Ryhmä Lex suurempi kuin Lex

 

Ryhmä Lex on perinteisesti ollut taustajärjestöään ja kokoaan suurempi edunvalvoja ylioppilaskunnassa. Meillä on ollut viisi paikkaa edustajistossa, vaikka meitä on vain tuhat opiskelijaa, kun taas esimerkiksi humanistilistalla paikkoja on yksi, vaikka opiskelijoita on kolme tuhatta.

Kiitos tästä kuuluu teille lexiläisille, jotka vaaleista toiseen äänestätte aktiivisemmin kuin kukaan muu yliopistossa. Pidetään siis perinteet kunniassa, sillä edustajistovaaleissa jokainen ääni painaa ja ratkaisee. Vuoden 2011 ja 2013 vaaleissa Ryhmä Lex jäi yhden äänen päähän seuraavasta paikasta, emmekä halua kokea samaa kohtaloa nyt! Käytä ääntäsi tai joku muu käyttää sitä puolestasi.  Lexiläinen, valitse siis kanssakulkijoistasi sopiva ja käytä ääntäsi!

 

 

TYY:n edustajistovaalit käydään keskiviikosta 1.11. klo 10 keskiviikkoon 8.11. klo 16 vuorokauden ympäri.

Sähköinen äänestys osoitteessa http://www.tyy.fi/vaalit utu-tunnuksilla

 

Painetun lehden aika on ohi

Sukupolvellemme lienee selvää, että uutiset ja mediasisällöt laajemminkin ovat siirtyneet yhä enenevissä määrin sähköiseen muotoon.  Ylioppilaslehdet eivät suinkaan ole säästyneet tältä muutosvoimalta, vaan nyt se on iskemässä täydellä teholla myös niihin.  Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunta lakkautti viime vuonna paperisen lehtensä ja Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta teki saman jo vuonna 2012.  Myös Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta on päättänyt siirtää Uljas-ylioppilaslehtensä kokonaisuudessaan verkkoon.

Olemme ryhmämme kanssa ajaneet systemaattisesti vaaliteemojamme ja tämän vuoden aikana haluamme saada vihdoin aikaan keskustelua Turun ylioppilaslehden ympärille.

Tuleeko Turun ylioppilaslehden todella ilmestyä edelleen paperiversiona, vai olisiko senkin aika siirtyä jo kokonaisuudessaan verkkoon? Vaikka tällainen päätös tulee olemaan varmasti tunteita herättävä, on se ehdottoman tarpeellinen Tylkkärin tulevaisuuden kannalta.Tylkkärikannet

Turun ylioppilaslehden eniten huomiota herättäneet jutut ovat jo nyt olleet juuri lehden verkkoversiossa (esim. Instagate ja Jodel-kohu). Verkkoon Tylkkäri pystyy tekemään nopeita uutisjuttuja, mutta myös taustoittavia artikkeleita. Lukijakunta on myös huomattavasti helpommin tavoitettavissa verkon kautta Tylkkärin keskittäessä kaikki voimavaransa nimenomaan verkkomedian ylläpitämiseen. Samalla nettiin tulevaa sisältöä voisi monipuolistaa, ja Tylkkäri pystyisi reagoimaan reaaliaikaisesti ajankohtaisiin puheenaiheisiin.

Uskallamme myös väittää, ettei Tylkkärin paperiversio kerää enää mainitunarvoista lukijakuntaa. Tätä väitettä emme voi datalla osoittaa, sillä Tylkkärin viimeisin lukijatutkimus on auttamattomasti vanhentunut. Syytä siihen, ettei uutta lukijatutkimusta ole tehty, voi vain spekuloida. Syy lienee kuitenkin siinä, että uudessa lukijatutkimuksessa esille tuleva pienentynyt lukijakunta heikentäisi merkittävästi lehden mainosmyyntiä.

Sähköistä versiota tukee myös ekologiset näkökulmat ja esimerkiksi TYYn Vihreä lista on jo aikaisemmin nostanut samaa aihetta keskusteluun. Voimmeko kutsua itseämme hyvällä omallatunnolla ekologiseksi ylioppilaskunnaksi, jos painatamme näin hurjat määrät paperilehteä? Lehti jaetaan automaattisesti kaikille ylioppilaskylän asukkaille, ja tämä luokin järkyttävän piikin lehden jakelumääriin. Todellisuudessa tämä määrä ei kuitenkaan kerro mitään Tylkkärin lukumääristä, sillä lehti tippuu jokaisen ylioppilaskylän asunnon postiluukusta – halusi sitä tai ei.

Olemme väläyttäneet jo useamman kerran ajatusta yhdestä yhteisestä ylioppilaslehdestä, ja lehden sähköistäminen olisi luonnollinen alku tälle projektille. HYYn Ylioppilaslehden aiempi päätoimittaja Antti Pikkanen on jo väläyttänyt Helsingin Sanomien uutisessa kaikkien ylioppilaslehtien yhdistämistä ja nykyinen päätoimittaja Robert Sundman on samoilla linjoilla. Ylioppilaslehdet nykymuodossaan ovat tulleet tiensä päähän ja nyt on aika visioida tulevaisuutta.

Keskustelu jatkunee edarissa.

ylioppilaslehti

 

 

Ryhmä Lexin puolesta,

Sami-Petteri Seppä

Alkusoinnut edarivaalivuodelle 2017

Vuosi 2017 tuo mukanaan syksyn edustajistovaalit, joissa Ryhmä Lex lähtee kovilla tavoitteilla puolustamaan opiskelijan etua ylioppilaskunnassa ja tavoittelemaan kuudetta paikkaa. Sitä ennen Ryhmä Lex aikoo vielä vaikuttaa aktiivisesti läpi kevään ja syksyn edustajistossa hieman uudella kokoonpanolla Sami-Petterin lähdössä vaihtoon ja Tuomaksen siirryttyä takaisin hallituksen jäsenen paikalta edaattoriksi. Varsinaisina edustajiston jäseninä toimivat keväällä Tuomas Dahlström, Ville Laakso, Noora Wilén, Tomi Paavola ja Laura Leppä-Aro. Varaedaattorit tulevat pääsemään myös aktiivisesti kokouksiin. Keväällä tärkeitä asiakohtia tulevat olemaan ylioppilaskunnan sääntöjen päivittäminen ja opiskelijatiloista päättäminen.

20170130_173851.jpg

Ryhmä Lexin varsinaiset edaattorit ja hallituksen jäsen Laura-Maria. Oikealta vasemmalle Ville, Tomi, Noora, Tuomas, Laura-Maria ja Laura.

Tammikuun edustajiston kokous oli lyhyt asialistan osalta. Esityslistalla oli hallituksen ja taloustoimikunnan kyselytunnin lisäksi avustustoimikunnan valinta. Vielä edariviikon alussa näytti siltä, että kokouksesta tulisi ennätyslyhyt. Kuitenkin sosiaalisessa mediassa syntyi keskustelua Soihdunkantajien riveistä hallitukseen nousseen Janne Salakan esiintymisestä TYYn Instagram-tilin kuvissa. Hallituksen kunnallispoliittinen vastaava on ehdolla kuntavaaleissa, joten syntyi keskustelua siitä, saiko hän epäreilua näkyvyyttä.

Oikeiden Antti-Jussi Vesa nosti Salakan some-näkyvyyden esiin kyselytunnilla. Hän kysyi olisiko reilua, että TYY tarjoaisi näkyvyyttä myös muille kuntavaaliehdokkaille ja kysyi miten näkyvyyttä voitaisiin tarjotaan. Hallituksen puheenjohtaja Miika Tiainen totesi tähän, että hänen mielestään näkyvyyttä ei olla tarjottu ja on tärkeää kiinnittää huomiota tasapuolisuuteen. Hän kuitenkin ymmärsi ristiriidan, joka on syntynyt. Salakka kuitenkin on esiintynyt hallituksen jäsenen roolissa TYYn somessa. Tiaisen mukaan näkyvyyttä tullaan tarjoamaan kuntavaaliehdokkaille esimerkiksi tietopankin avulla.

Ryhmä Lexin Tuomas Dahlström totesi, että Salakka on varmasti toiminut vilpittömässä mielessä ilman tarkoitusperiä, mutta tapahtuma on näyttänyt ikävältä ulospäin. Hänen mukaansa toivottavasti tapahtuneesta otetaan oppia. Dahlström nosti esiin sen, että TYYn somessa on kohun alettua julkaistu lähes yhtä paljon kuvia kahden vuorokauden aikana kuin kuukauden aikana yhteensä. Hän kysyikin, että jatkuuko kuvien postaaminen samalla tahdilla myös tulevaisuudessa. Tiaisen mukaan jatkossakin postataan aktiivisesti ja se vahvistaa TYYn brändiä.

20170125_190910

Edustajiston kokouksen jälkeen oli vuorossa yhdenvertaisuutta koskevaa koulutusta.

Kokouksessa oli tämän jälkeen vuorossa Avustustoimikuntaan oli hakenut seitsemän jäsentä ja valintatoimikunta suositteli kaikkien valitsemista toimikuntaa. Kuitenkin kolme paikkaa oli vielä avoinna, joten kokouksessa tiedusteltiin sitä, haluavatko Ryhmät täydentää toimikuntaa vielä. Vihreä Lista ehdotti toimikuntaan kahta jäsentä lisää ja Ryhmä Lex Tuomas Dahlströmiä. Näin ehdolla oli kymmenen henkilöä ja toimikuntaan voitiin valita enintään kymmenen henkilöä, joten puheenjohtaja kopautti nuijaansa. Avustustoimikunta pisteyttää järjestöjen avustushakemuksen ja valmistelee kriteerit järjestöavustusten hakemista varten. Tammikuun kokous kesti vain puolisen tuntia, mutta helmikuun kokouksesta on odotettavissa vähintäänkin normaalin kokouksen mittainen.

Hienoja henkilövalintoja joulukuun edarissa ja Ryhmä Lexin sisällä

Ryhmä Lexin ehdokas Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallitukseen, Laura-Maria Poikela tuli valituksi tehtävään joulukuun edustajiston kokouksessa. Laura-Maria on kokenut vaikuttaja ja hän on opiskellut aiemmin ammattikorkeakoulun puolella. TYYn hallituksessa hän vastaa sosiaalipolitiikasta, työelämästä ja liikunnasta. Lisäksi Noora Wilén valittiin edustajiston varapuheenjohtajaksi ja Sannimari Veini Turun ylioppilaslehden johtokuntaan. Tuomas Dahlström ei tullut valituksi TYYn hallituksen puheenjohtajaksi hienosta kampanjasta huolimatta, vaan tehtävään valittiin TuKY-listan Miika Tiainen.

Ryhmä Lex valitsi tammikuun järjestäytymiskokouksessaan TYYn hallituksessa vuonna 2016 toimineen Tuomas Dahlströmin ryhmäpuheenjohtajaksi ja Lexin hallituksen puheenjohtajana vuonna 2016 toimineen Ville Laakson vararyhmänpuheenjohtajaksi. Ryhmäpuheenjohtajat organisoivat ryhmän toimintaa ja pitävät yhteyttä muihin edustajistoryhmiin. Ryhmä Lex nimitti tammikuun edustajiston kokouksessa valintatoimikuntaan Lauri Havian ja varalle Olli Isoahon sekä Ville Laakson.

Ryhmäpuheejohtaja
Tuomas Dahlström

Ryhmä Lexiläisiä TYYssä

TYYn hallituksen jäsen: Laura-Maria Poikela (sosiaalipolitiikka, työelämä ja liikunta)

Edustajiston varapuheenjohtaja: Noora Wilén

Ryhmäpuheenjohtaja Tuomas Dahlström (varalla Ville Laakso)

Turun ylioppilaslehden johtokunnan jäsen: Sannimari Veini

Valintatoimikunta: Lauri Havia, (varalla Olli Isoaho ja Ville Laakso)

Avustustoimikunta: Tuomas Dahlstöm ja Lauri Havia

Ryhmäpuheenjohtaja Tuomas Dahlström (varalla Ville Laakso)

Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto on kokouksessaan 25.1.2017 päättänyt:

valita ylioppilaskunnan avustustoimikuntaan jäseniksi vuodelle 2017 seuraavat henkilöt:

Matias Virta, puheenjohtaja

Laura Aaltonen

Tuomas Dahlström

Annika Eerikäinen

Lauri Havia

Henna-Riikka Lahtinen

Idamaria Laine

Anni Mylläri

Tommi Piranen

Hanna Rintala

Teppo Vättö