Tylkkärin tulevaisuuskeskustelu ja tämän keskustelun menneisyys?

 

44227746_520016995138869_7681343249897750528_n.jpgTurun ylioppilaslehti eli Tylkkäri on useampien vaalien ajan ollut Ryhmä Lexin vaaliteemana. Rymä Lex on ajanut muun muassa valtakunnallisen ylioppilaslehden perustamista sekä sekä Tylkkärin paperiversiosta luopumista ja sähköiseen formaattiin siirtymistä.  Syksyllä 2015 silloinen ryhmäpuheenjohtajamme Sanna Mäkilä kirjoitti blogiimme ajatuksiamme ylioppilaskuntien yhteisestä sähköisestä lehdestä. Ryhmä Lex ehdotti viime kaudella edarissa lehden digitalisoimista, joka ei kuitenkaan kerännyt taakseen riittävästi kannatusta. Helmikuussa 2017 silloinen edaattorimme Sami-Petteri Seppä kirjoitti aiheesta blogiimme, joka ehdottomasti kannattaa niin ikään käydä vilkaisemassa: tästä

Ryhmä Lex teki yhdessä Vihreän vasemmiston (VIVA) kanssa maaliskuussa 2017  esityksen Tylkkärin formaattiselvityksen tilaamisesta, minkä edustajisto hyväksyi yksimielisesti. Tämän vuoden alussa edustajistoa työllisti formaattiselvityksen tekijän valintaprosessi ja tekijä saatiin valittua lopullisesti kevätlukukauden viimeisessä kokouksessa. Varsinainen formaattiselvitys tehtiin kesän aikana.

Tylkkärin formaattiselvitys annettiin tiedoksi edustajistolle ennen syyskuun iltakoulua (24.9.2018). Iltakoulussa selvityksen tekijät esittelivät selvitystä, ja edustajistolle varattiin myös aikaa esittää kysymyksiä. Tätä ennen edaattoreilta pyydettiin ennakkoon kysymyksiä sen tehneelle taholle ja Ryhmä Lex ainoana ryhmänä lähetti kysymyksiä. Formaattiselvityksen pohjalta on odotettavissa, että edustajistossa käsitellään tämän syksyn ja alkuvuoden aikana Tylkkärin tulevaisuutta. Eilen edustajiston kokouksessa keskustelua käytiin jo toimintasuunnitelman ja keskipitkän taloussuunnitelman lähetekeskusteluissa sekä muut asiat kohdassa.

Yksinkertaistaen tällä hetkellä Tylkkärin saamasta kolmesta eurosta kaksi on TYYn euroja. Yksi euro eli noin kolmas osa tuloista tulee julkaisutuloista. Näin ollen budjetti nojaa vahvasti TYYn tukeen ja Tylkkäriin laitetaankin vuosittain noin 80 000 euroa, joka on 10% TYYn budjetista. Mikäli avustus puolitettaisiin, kuten TYY Terveeksi on rohkeasti ehdottanut, TYYn tuki olisi edelleen mittava (40 000 euroa).

WhatsApp Image 2018-10-24 at 20.02.53.jpegEdustajiston vastuulla on kaksi eri ideologista keskustelua Tylkkärin tulevaisuudesta keskusteltaessa. Ensimmäinen keskustelu liittyy siihen, kuinka suuri osa TYYn budjetista tulisi kohdentaa lehden kuluihin, ja toinen siihen, millaisessa formaatissa lehteä tulisi jatkossa julkaista.  Tietenkin nämä kaksi asiaa kulkevat käsi kädessä, mutta kaipaamme keskusteluun myös lisää laatikon ulkopuolisia ajatuksia.  Tällä hetkellä Tylkkärin johtokunta ja TYYn taloustoimikunta valmistelevat erilaisista skenaarioita Tylkkärin tulevaisuudesta. Odotamme innolla näiden toimielinten sekä lehden toimituksen mielipiteitä Tylkkärin tulevaisuudesta. On mieletöntä, miten edustajistolla on päätöksen teon tueksi käytettävänä paljon erilaista pätevyyttä. Haluamme kuitenkin vielä korostaa, että varsinaiset ideologiset päätökset tehdään nimenomaan edustajistossa asiantuntijoiden pohjatyötä hyödyksi käyttäen.

Ryhmä Lexin mielestä Tylkkäri on etupäässä mukavuushyödyke, jonka tulisi tulla toimeen jonkin verran nykyistä pienemmällä TYYn tuella. Koemme TYYn ennen kaikkea edunvalvontaorganisaationa ja haluamme priorisoida varojamme enemmänkin tähän. Ryhmä Lex on ollut jo pitkään sitä mieltä, että painetun lehden aika on ohi.  Tylkkäri tulisi mielestämme siirtyä sähköiseen verkkolehteen hyödyntäen erilaisia digiajan mahdollisuuksia, kuten podcasteja ja Youtubea. Lisäksi näemme hyödylliseksi, että vuodessa tehtäisiin yksi lehti, joka suunntattaisiin uusille opiskelijoille. Tämä peilailisi Oulun Ylioppilaslehtien nykyistä toimintatapaa, joka nousi varsin positiivisesti esiin formaattiselvityksessä.

Edustajiston tulee ensisijaisesti pohtia kannattaako Tylkkäriä ylipäätään säilyttää ja mikäli se halutaan säilyttää, on digitaalisuuteen siirtyminen mielestämme ainoa oikea ratkaisu. Mikäli lehteen ei haluta jatkossa priorisoida valtavia resursseja, samalla rahalla voisi panostaa myös aivan johonkin muuhun koko jäsenistöä hyödyttävään toimintaan. Tällaisena voisi olla esimerkiksi viestintäharjoittelijan palkkaaminen toimistolle tehostamaan ylioppilaskunnan viestintää entisestään.

Miksi Tylkkäriä ei tulisi säilyttää?

Huomioitavaa seuraavassa nostossa on se, että edustajiston ei kuulu määritellä Tylkkärin sisältöä. Haluamme kuitenkin nostaa avoimesti esille sen, että Tylkkärin tuottama sisältö herättää äänestäjäkunnassamme huomattavan kovaa keskustelua. Vastuullisina edustajiston jäseninä haluamme tuoda myös tämän esille nimenomaan edustajistossa, sillä se liittyy vahvasti yhteen Tylkkärin tärkeimmistä tehtävistä; luoda yhtenäistä opiskelijahenkeä koko TYYn jäsenistön keskuudessa.

Tämän yhteishengen sijasta, varsinkin viime aikoina, Tylkkärissä on monien mielestä luotu me-te-asettelua ottaen pienemmille oppiaineille yhteiseksi ulkoiseksi viholliseksi kolme isoa pahaa; kauppis-lääkis-oikis. Tämä tietenkin toimii yleisesti ryhmäyttämisessä erinomaisesti. Ulkoinen vihollinen kasvattaa ryhmähenkeä. Tylkkärin tehtävä ei ole kuitenkaan kasvattaa kuilua eri tieteenalojen opiskelijoiden välille, vaan nimenomaan päinvastoin luoda yhteishenkeä. Me kaikki yhtä lailla rahoitamme Tylkkäriä jäsenmaksullamme ja jokaisen tieteenalan opiskelija on mielestämme yhtä tärkeä. Opiskelijoiden tulisi seistä yhdessä tukien toisiaan. Täten Tylkkäri ei mielestämme ainakaan täytä tätä tehtävää hyvin. Tästä toki voi olla ja varmasti onkin mielipide-eroja, kuten koko Tylkkäri aiheesta yleensäkin. Toisaalta Tylkkärin päätehtävänä voidaan nähdä vallan vahtikoirana toimiminen, joka on mielestämme hyvä asia ja Tylkkärin säilyttämisen puolesta vahvasti puhuva seikka.’

Mielenkiintoinen kysymys on myös se, kuinka moni jäsenistöstä todellisuudessa lukee Tylkkäriä. TYYssä on jäseniä lähes 15 000 ja Tylkkärin viime syksyn lukijakyselyyn vastasi 556 ihmistä. Nämä 3% jäsenistöstä olivat enemmistöltään paperisen lehden säilyttämisen puolella, mutta mitä mieltä mahtavat olla loput 97% jäsenistöstäjotka eivät mahdollisesti lue Tylkkäriä tai ainakaan vastanneet sen lukijoille suunnattuun kyselyyn? Mikäli Tylkkäriä lukee oikeasti moni TYYläinen, olisi lehden säilyttäminen ehdottomasti mielestämme järkevää. Pelkäämme kuitenkin, ettei asia ole näin.3.jpeg
Koko Ryhmä Lexin puolesta ajatuksia yhteen koonnut,

Noora Wilén
Ryhmä Lexin ryhmäpuheenjohtaja

 

 

Mainokset

Ryhmä Lex kohti edarivaaleja

Ylioppilaskunnan edustajistovaalit, joissa valitaan jäsenet ylioppilaskunnan korkeinta päätäntävaltaa käyttävään 41-paikkaiseen edustajistoon, ovat opiskelijan tärkein ja helpoin tapa vaikuttaa niin omiin kuin yhteisiinkin asioihin. Ne ovat myös Sottungan kuntavaalien ohella ainoat vaalit, joissa jokaisella äänellä on kokoaan suurempi merkitys. Ylioppilaskunnan edustajiston on kuin eduskunta, se päättää taloudesta ja edunvalvonnan suuntaviivoista.

 

Syksyn 2017 edustajistovaaleihin Ryhmä Lex on lähtenyt viidellä vaaliteemalla;

 

1. Aidosti maksuton ja joustava opiskelu.

 

Tällä hetkellä yliopisto-opiskelu ei ole mahdollista ilman ylioppilaskunnan jäsenmaksun maksamista ja opiskelumateriaalien, kuten tenttikirjojen, hankkimista. Opiskelun tulee olla myös mahdollista eri elämäntilanteissa opinto-ohjelman joustavuutta lisäämällä.

 

2. Pakkojäsenyys menee, oletko valmis?

 

Ylioppilaskuntien pakkojäsenyys lakkautettiin Ruotsissa perustuslain vastaisena, sillä pakkojäsenyys rikkoo perustuslaissa turvattua negatiivista yhdistymisvapautta eli kenenkään ei ole pakko kuulua mihinkään yhdistykseen vastoin tahtoaan. Ylioppilaskuntien pakkojäsenyys tulee kokemaan saman Suomessa lähitulevaisuudessa, jolloin Turun yliopiston ylioppilaskunnan talous tulee romahtamaan ellei muutokseen varauduta riittävästi.

 

3. Edunvalvonta ekana.

 

Ryhmä Lexin ja yliopistolain mielestä ylioppilaskunta ei ole palveluorganisaatio,vaan edunvalvontaorganisaatio, jonka tärkein tehtävä on ottaa kantaa opiskelijoita koskeviin kysymyksiin, kuten opintotukeen, pääsykokeisiin, yliopiston rahoitukseen ja opiskelijoiden terveydenhuoltoon. Ylioppilaskunnan tehtävä ei ole rakentaa laajaa palvelupalettia eikä ylioppilaskunnan tulisi ottaa kantaa opiskelijoille kuulumattomiin ja ideologisesti jakaviin politiikan aiheisiin.

 

4. Katetta jäsenmaksulle.

 

Turun yliopiston ylioppilaskunnan jäsenmaksun suuruus on lukukaudella 2017-18 107 euroa, josta 53 euroa menee ylioppilaskunnalle ja 54 euroa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle. Tällä jäsenmaksulla opiskelija saa itselleen yhden kalenterin ja Turun ylioppilaslehden, jota jaetaan myös kaupunkilaisille keskustassa. Lisäksi jäsenmaksusta ylioppilaskunnan alaiset opiskelijajärjestöt saavat avustusta toimintaansa. Esimerkiksi Oikeustieteen ylioppilaiden yhdistys Lex, jonka jäsenet maksavat ylioppilaskunnalle jäsenmaksun muodossa yli 50 000 euroa, saa ylioppilaskunnalta tukea toimintaansa 200 euroa.

5. Lukio ei valmenna yliopistoon. Kyllä pääsykokeille!

 

Yliopistoon tulee jatkossakin päästä pääsykokeen avulla. Opiskelijat tulee valita alalle sopivalla ja tasapuolisella tavalla. Yliopistojen ja tiedekuntien tulee saada itse päättää valintaperusteista eikä tätä saa sanella ylempää.

 

Ryhmä Lex suurempi kuin Lex

 

Ryhmä Lex on perinteisesti ollut taustajärjestöään ja kokoaan suurempi edunvalvoja ylioppilaskunnassa. Meillä on ollut viisi paikkaa edustajistossa, vaikka meitä on vain tuhat opiskelijaa, kun taas esimerkiksi humanistilistalla paikkoja on yksi, vaikka opiskelijoita on kolme tuhatta.

Kiitos tästä kuuluu teille lexiläisille, jotka vaaleista toiseen äänestätte aktiivisemmin kuin kukaan muu yliopistossa. Pidetään siis perinteet kunniassa, sillä edustajistovaaleissa jokainen ääni painaa ja ratkaisee. Vuoden 2011 ja 2013 vaaleissa Ryhmä Lex jäi yhden äänen päähän seuraavasta paikasta, emmekä halua kokea samaa kohtaloa nyt! Käytä ääntäsi tai joku muu käyttää sitä puolestasi.  Lexiläinen, valitse siis kanssakulkijoistasi sopiva ja käytä ääntäsi!

 

 

TYY:n edustajistovaalit käydään keskiviikosta 1.11. klo 10 keskiviikkoon 8.11. klo 16 vuorokauden ympäri.

Sähköinen äänestys osoitteessa http://www.tyy.fi/vaalit utu-tunnuksilla

 

Viides paikka vihdoin Ryhmä Lexin haaviin!

Kauan odotettu tulos saavutettiin tämän syksyn edustajistovaaleissa, kun Ryhmä Lexille pärähti kaksissa edellisissä vaaleissa yhden äänen päähän jäänyt viides edaripaikka TYYn edustajistoon kaudelle 2016-2017. Kampanjan alusta asti asetettu viiden paikan metsästys tuotti siis unelmoidun päätöksen vaaleissa.

Oikeustieteellisen tiedekunnan äänestysprosentti oli korkein eli 59,22 %.

Herra Hokkuspokkus vaalitunnelmissa!

Herra Hokkuspokkus vaalitunnelmissa!

Viime keskiviikkona päättyneissä edustajistovaaleissa saavutettiin yleisesti historiallinen äänestystulos, kun yhteensä 5916 opiskelijaa käytti äänioikeuttaan ja äänestysprosentti kohosi 41,66.  Tämä on myös valtakunnallisesti hieno saavutus. Ryhmä Lex poimi vaaleissa ennätykselliset 693 ääntä, mikä oli 135 ääntä enemmän kuin vuoden 2013 vaaleissa. Äänimäärän kasvu heijastelee varmasti Ryhmä Lexin ja TYYn profiilin nousua opiskelijoidemme keskuudessa. Ryhmä Lexin edustajien aktiivinen toiminta kuluvalla TYYn edustajisto- ja hallituskaudella ovat luoneet arvokkaan pohjan, jonka päälle on ollut hyvä rakentaa äänestäjät tavoittava vaalikampanja.

Ryhmä Lexin uskomattomasta tuloksesta huolimatta vaalirenkaamme TyTETuKYLex valitettavasti menetti yksinkertaisen enemmistönsä edustajistossa. TuKY-lista saavutti vaaleissa kahdeksan ja TYY Terveeksi viisi edustajistopaikkaa. Tällöin vaalirenkaallamme on yhteensä 18 paikkaa 41 jäsenisessä edustajistossa. Muuten sitoutumattomat ryhmät Hybridiaani (5 paikkaa), Soihdunkantajat (3), Eduxi (3) ja Humanistilista’15 (1) säilyttivät paikkamääränsä samana.

Poliittisista ryhmistä Vihreä Vasemmisto ja Vihreä lista saivat molemmat kaksi edustajistopaikkaa enemmän kuin edellisissä vaaleissa eli ViVan paikkamäärä nousi viiteen ja Vihreän listan neljään edustajaan. Oikeat säilyttivät yhden paikkansa, kun taas Demariopiskelijat menettivät yhden paikan, jolloin heille jäi yksi edustajistopaikka. Sen sijaan Keskustaopiskelijat ja TYRMY samoin kuin vaaleissa uutena ryhmänä edustajistoon pyrkinyt Perussuomalaiset jäi ilman paikkoja.

Alarivissä vasemmalta: Sami-Petteri Seppä ja Noora Wilén

Ylärivissä vasemmalta: Tuomas Dahlström, Ville Laakso ja Tomi Paavola. Alarivissä vasemmalta: Sami-Petteri Seppä ja Noora Wilén

Ryhmä Lexin ehdokaskatraasta vaaleissa karauttivat läpi edustajiston jäseniksi Tuomas Dahlström (81 ääntä), Ville Laakso (80),  Noora Wilén (47), Tomi Paavola (38) ja Sami-Petteri Seppä (34).  Ensimmäisinä varajäseninä toimivat Jussi Sjöblom (31), Laura Leppä-Aro (24), Teemu Auressalmi (22), Mikko Mononen (22) ja Elina Lemponen (20).

Edustajistovaalien 2015 lopullinen tulosraportti: tyyn_edustajistovaalitulokset_2015

Vaalikoordinaattorina voisin kuvata kampanja-aikaa kasvattavana matkana. Kamppispolun varrella on ollut kaikenlaista, mutta loppujen lopuksi palaset ovat aina loksahtaneet paikalleen. Jälleen kerran olen henkilökohtaisesti saanut vahvistuksen, että antamalla tilaa ajatukselleen ja luottamalla ihmisiin, mikä tahansa määränpää on saavutettavissa. Suurin anti Ryhmä Lexin vaalivankkurin vetämisessä eteenpäin on ollut ympärillä tukevat ihmiset, joita ilman emme olisi saavuttaneet viidettä edustajistopaikkaa.

Aivan ensimmäiseksi haluaisin kiittää ryhmäpuheenjohtaja Sannaa. Vaalimenestys olisi jäänyt haaveeksi ilman hänen loputonta paloaan ja rakkauttaan Ryhmä Lexiä, oikeustieteen opiskelijoiden edunvalvontaa ja kampanjan onnistumista kohtaan. Toiseksi haluaisin esittää kiitoksen tuki- ja sparrausjoukoille. Tähän kuuluvat kaikki ihmiset, joilta olen saanut neuvoja ja tukea halutessani avata pääni sisäisiä liikkeitä. Kiittäisin Teemua, joka edeltäjänäni on ollut auliisti valmis opastamaan pyytäessäni apua. Samoin kumarran TuKY-listan ja TYY Terveeksi vaalihemmoja Ossia, Kristiania, Piaa ja Henniä. Teidän kanssa on ollut ilo brainstormata renkaan yhteistä kampanjaa ja keskustella vaaliboogiesta. Kruununa koko viidennen paikan metsästyksessä ovat tietenkin olleet ne 46 mahtavaa ihmistä, jotka asettuivat ehdolle sekä kaikki äänestäjät. Ilman teitä voimavarat ja merkitys koko kampanjassa olisivat olleet sieluton kulissi.  Yhdessä teimme siitä näköisemme ja voitokkaan. Erityiskiitoksen haluan esittää sydämestäni kämppiksilleni, ystävilleni ja porukoilleni, jotka ovat jaksaneet kuunnella minua eläessäni edarivaalikuplassa. Olen varmasti ollut välillä raskasta seuraa vaalimäyhäämiseni johdosta.

Tomppaloves You and TYY – TYTYY

Vaalikoordinaattori kiittää kaikkia äänestäjiä, ehdokkaita ja tukijoukkoja!

Vaalikoordinaattori kiittää kaikkia äänestäjiä, ehdokkaita ja tukijoukkoja!

Tomi Paavola
Vaalikoordinaattori

Miksi sinä äänestäisit Ryhmä Lexiä edarivaaleissa?

Mika_kylttiMitä Ryhmä Lex voi opiskelijoille antaa?
Sitoutumattomana se arvojaan kantaa.
Koska värisokeutta se ei vaihda
ei haalarin värejäkään se kaihda.
Edunvalvonta aina sen mielessä
uskoa tulevaan hymy suupielessä.

Paha päivä yliopistoa uhkaa:
Jos poistuu pakkojäsenyys,
tuleeko TYYstä silloin tuhkaa?
Varautunut täytyy tähänkin olla
arvosanaksi ei saa tulla nolla.

Yhteinen lehti kansalle
se kelpais’ rinnalle nykyisen.
Kun sama vene kaikkia kantaa
vois ylioppilaslehti paljon antaa.

Yhdistetään yhteisöjen parhaat puolet
Vähenee samalla jokaisen huolet.

  • 318 – Mika Pirttisalo

Noora_kylttiRyhmä Lex on itsenäinen edustajistoryhmä, jonka ehdokkaita kannattaa ehdottomasti äänestää. Ryhmän puoluepoliittinen sitoutumattomuus antaa mahdollisuuden toimia tilannekohtaisesti opiskelijoiden parhaaksi. Tämän vuoksi on mielestäni jokaisen alan opiskelijan eduksi äänestää mieluummin poliittisesti sitoutumatonta ryhmää. Kaikki ryhmän ehdokkaat ovat tunnollisia oikeustieteen opiskelijoita, joita kiinnostaa merkittävästi edunvalvonta. TYYn rivijäsenille edunvalvonta on taloudellisesti opiskelijoiden parhaaksi toimivan ylioppilaskunnan tärkein tehtävä. Tehtävä, jonka toteutumisesta me olemme valmiita pitämään huolen.

Ryhmältämme löytyy ehdokkaita aivan laidasta laitaan, joten osaamme arvostaa erilaisuutta sekä monialaista ja multikulttuurista yliopistoa. Vaalikauden aikana asioiden valmisteluun paneutuu aktiivisesti moni henkilö ja näin meillä on mahdollisuus päästä hyvällä tietotaidolla vaikuttamaan asioihin edustajiston kokoontuessa.

  • 328 – Noora Wilén

Joel_kylttiVaikka Ryhmä Lex koostuu oikeustieteen opiskelijoista, se painottaa kaikkien Turun yliopiston opiskelijoiden edunvalvontaa katsomatta ollenkaan haalareiden väriin.

Äänestämällä Ryhmä Lexiä TYYn edustajistoon saadaan oikeudenmukaisuutta ja opiskelijoiden etua edistäviä aktiivisia edustajia. Jokainen ääni on tärkeä: esimerkiksi viime edustajistovaaleissa Ryhmä Lexin 5. edustajistopaikka jäi yhden äänen päähän.

Antamalla äänesi Ryhmä Lexille voit olla mukana rakentamassa parempaa ylioppilaskuntaa!

  • 314 – Joel Nurmi

Juulianna_kylttiSeitsemän Suomen itsenäisyyden ajan kahdestatoista presidentistä ovat/olivat  juristeja, mukaan lukien Turun oikeustieteellisen tiedekunnan kasvatti Sauli Niinistö. Lexiläiset ovat siis osoittaneet kapasiteettinsa yhteisten asioiden hoitamiseen. Kyyniset kielet toki sanovat, että politiikka on pelkkää omien etujen ajamista, oli sitten kyse maakuntien siltarumpurahoista tai edustajistosta. Sikäli väite on totta, että kukapa muu tietäisi paremmin, mitä oikeustieteen opiskelija tarvitsee edustajistolta kuin toinen oikeustieteen opiskelija? Laaja, yleissivistävä koulutuksemme valmistelee meitä niin politiikan, pöytäkirjojen kuin vaalienkin kiemuroihin.

Aja siis omaa etuasi – äänestä tiedekuntatoveriasi!

  • 292 – Juulianna Huusko

Iiris_kylttiEtsitkö piinkovaa asiantuntijaa?
Diplomaattista luovijaa?
Vai olisiko sinusta tärkeintä äänestää edariin intoa puhkuva, yhteisistä asioista kiinnostunut pätevillä argumentaatiotaidoilla varustettu juristin alku?

Ryhmä Lexin ehdokaslistalta löydät näitä kaikkia ja vielä enemmän.

Ryhmä Lex muodostuu tekijöidensä näköiseksi, ja sinä voitkin päättää, kuka juuri Sinun ääntäsi tulevat kaksi vuotta käyttää!

  • 303 – Iiris Laitinen

Elina_kylttiMitkä edarivaalit ja miksi niistä pitäisi edes olla kiinnostunut? On ymmärrettävää, etteivät kaikki opiskelijat pidä edustajistovaaleja lukuvuotensa ehdottomana kohokohtana. Tästä syystä Ryhmä Lexin riveissä onkin joukko päteviä ehdokkaita, jotka hoitavat intoilun puolestasi. Ylioppilaskunta on aktiivinen toimija, joka vaikuttaa edunvalvonnan kautta esimerkiksi opintotukeen ja opetuksen tasoon. Kukapa osaisi ajaa oikkareiden asiaa paremmin kuin toinen oikkari?

Ryhmä Lex on puoluepoliittisesti sitoutumaton, mikä takaa sen, että kaikkien mielipide kuullaan. Jokainen voi vaikuttaa, sillä viides edustajistopaikka jäi viimeksi yhden ainoan äänen päähän. Nukkumalla luovutat paikan ehdokkaalle, jonka intresseissä ei välttämättä ole juuri sinun etujesi ajaminen.

Sähköisille uurnille raahautuminen onnistuu vaikka toogienkin jälkeen. Äänestä – tyhjän saa pyytämättäkin.

  • 305 – Elina Lemponen

Ennakkoäänestys 26.-29.10. klo 16 asti ja äänestää voit täällä: https://vaalit.utu.fi/tyy2015. Lex mennään!

3 § Luodaan Suomeen kaikkien opiskelijoiden yhteinen ylioppilaslehti

ylioppilaslehti

Mistäs tässä nyt puhutaan, kun eräs Ryhmä Lexin vaaliteemoista on ”luodaan Suomeen kaikkien ylioppilaskuntien yhteinen jäsenlehti”?

Ylioppilaslehtien historia on miltei yhtä pitkä kuin ylioppilaskuntienkin historia. Ylioppilaskunnat ovat julkaisseet omia lehtiään kautta Suomen ja arvatenkin näillä lehdillä on ollut merkitystä esimerkiksi ylioppilaskuntien yleisen koheesion luomisessa. Kuitenkin, kuten tiedämme, ei historia aina ole järkevä peruste status quolle. Ylioppilaslehtien tulee kyetä reagoimaan maailman muutoksiin kuten kaikki muutkin tahot tai toimijat. Median, ja erityisesti painetun median, osalta suuri tekijä on sähköisen formaatin yleistyminen ja sen mukanaan tuoma digitaalinen murros. Millaiseksi ylioppilaslehtien tulisi muuttua, jos siis muuttua ylipäänsä? Mitkä seikat painavat vaakakupissa puolesta tai vastaan? Onko nykyisenkaltainen painettu lehti kallis ja aikansa elänyt? Olisiko yhden valtakunnallisen ylioppilaslehden malli tehokkaampi?
tylkkäristandi
Uskoisin Tylkkärillä edelleen olevan edellä mainittuja ominaisuuksia, jotka tekevät sen olemassaolosta jollakin tasolla itseisarvoista. Ei Turun yliopiston ylioppilaskuntakaan ole Turun kaupunki, eikä Tylkkäri ole Turkkari (Turun Sanomat). Täten oma lehti luo varmasti jonkinasteista yhteenkuuluvuutta kampuksella ja opiskelijoiden piirissä. Lisäksi lehti tuo oivallisen väylän tutustua ja harjoitella journalismia käytännössä. Usein Tylkkäri on myös lunastanut paikkansa merkittävänä keskustelufoorumina. Nykytilan muuttaminen myös väistämättä tarkoittaisi alkuun kohonneita kustannuksia useiden rinnasteisten mallien toimiessa yhtäaikaisesti.

Toisaalta argumentteja löytyy myös muutoksen puolesta. Usein esimerkiksi tärkeimmät opiskelijaa koskevat keskustelut käydää suoraan Turkkarissa, jolloin argumentti Tylkkärin roolista opiskelijoiden keskustelufoorumina on hieman ontuva. Samaten erilaisiin sosiaalisen median muotoihin siirtynyt keskustelu on varmasti heikentänyt Tylkkärin merkitystä sen loiston vuosista. Väistämättä asiasta keskusteltaessa tulevat esille myös taloudelliset kysymykset. Tylkkäri kyllä opettaa journalistiikkaa ja tarjoaa tulomahdollisuuksia siihen kirjoittaville opiskelijoille, mutta se myös maksaa ylioppilaskunnalle vuositasolla 80 000 €. Kiivas keskustelunaihe on myös se, että Tylkkäriä jaetaan TYS:n Yo-kylän asuntoihin. Tällä järjestelyllä kasvatetaan levikkiä ja haalitaan mainoksia, mutta toisaalta se nostaa painokustannuksia.

Miten valtakunnallinen ylioppilaslehti sitten voittaisi nämä ongelmat? Entä miten turkulaisten opiskelijoiden ääni pääsisi esille tuon jättiläisen sivuilla? Edunvalvonnallista tehtävää tuo yhteinen ylioppilaslehti varmasti toteuttaisi tehokkaasti, dynamiikkahan on sama kuin sen yo-kylään jakamisen ja laajemman mainosmyynnin kanssa; volyymi kasvattaa aina vakuuttavuutta, niin mainostajien kuin päätöksentekijöidenkin silmissä. Yhteiselle ylioppilaslehdelle olisi varmasti myös y-kentän ulkopuolista kysyntää, sillä esimerkiksi City-lehti jätti hävitessään aikamoisen mediatyhjiön siihen kohtaan, mihin uusi yhteinen ylioppilaslehti sopisi oivasti. Opiskelijoiden paikallistason äänenkannattajana voisi toimia vaikkapa täysin sähköiseksi siirretyt paikallistason uutiset. Tällöin opiskelijoiden ääni kuuluisi vakuuttavasti ja tehokkaasti valtakunnan tasolla ja kustannustehokkaasti ja kattavasti myös paikallistasolla.

Y-lehtien yhdistämisestähän on puhuttu Suomessa jo vuosikymmeniä. Toivoa sopii, ettei Tylkkärin tarvitse odottaa omaa kasvojensa kohotusta aivan yhtä kauaa. Tätä pohtiessamme opiskelijat pääkaupunkiseudulla ehtivät jo toteuttaa jonkinlaisen pilotoinnin, kun AYY:n Aino-lehti ja HYY:n Ylioppilaslehti yhdistivät kokeilunumeron merkeissä voimansa ja julkaisivat Yksi -lehden.

Kysymys tässä nyt lieneekin, että kykenemmekö keskustelemaan asiasta järkevästi vai haluammeko politisoida tämänkin teeman?
Ville Laakso
Ryhmä Lexin edustajistovaaliehdokas

Tämä teksti päättää vaaliteemojen viikon.

Sähköiset edustajistovaalit järjestetään 3.-4.11.2015 ja ennakkoäänestys 26.-29.10.2015. Ryhmä Lexin ehdokkaat löydät numeroilla 284-329. #sinunarvoisesiryhmälex #lexmennään

2 § Edunvalvonta eturintamassa

edunvalvonta

Pitääkö TYYn olla edunvalvoja vai palveluiden tuottaja?

Ylioppilaskunnat ovat hyvin merkittävässä asemassa opiskelijoiden etujen puolustamisessa. Edunvalvonnalla vaikutetaan muun muassa opetukseen ja opintotukeen. Koulutuksen laadun ja toimeentulon turvaaminen ovat asioita, jotka näkyvät meille joka päivä. Ilman edunvalvontaa arkemme olisi hyvinkin erilaista. Opiskelumme ei kuitenkaan poikkeaisi juurikaan nykyisestä, jos TYY leikkaisi hieman palveluistaan, sillä kaikki eivät käytä aktiivisesti niitä.

On hyvä muistaa se, että Turun yliopisto tuottaa paljon hyviä palveluita taloudellisesti tehokkaasti. Lisäksi järjestöt tuottavat palveluita ja järjestävät tapahtumia. TYYn palveluista säästettävä raha voitaisiin käyttää edunvalvontaan ja toinen vaihtoehto olisi jäsenmaksun alentaminen. Merkittävää on se, että molemmat vaihtoehdot hyödyttäisivät kaikkia opiskelijoita tasapuolisesti. TYYn onkin oltava jatkossa yhä enemmän edunvalvontaan keskittyvä toimija kuin palveluiden tuottaja.

Ylioppilaskunnan poliittiset kannanotot

Pakkojäsenyyden takia ylioppilaskunnan on keskityttävä edunvalvonnassaan opiskelijoiden edunvalvontaan liittyviin kysymyksiin. Ylioppilaskunnalla on teoriassa mahdollisuus ottaa kantaa mihin tahansa asiaan, ja lähes jokainen kysymys on mahdollista yhdistää vähintään epäsuorasti opiskelijoiden edunvalvontaan. TYY otti muutama vuosi sitten kantaa Turun keskustan maanalaiseen parkkihalliin (Toriparkki) ja Helsingin yliopiston ylioppilaskunta puolestaan Irakin sotaan. Tämän tyyppiset kannanotot ovat ongelmallisia monestakin syystä.

kuva 2Miksi TYYn tulee rajata poliittiset kannanottonsa opiskelijoiden edunvalvontaan?

On hyvin kyseenalaista tehdä poliittisia kannanottoja, jotka eivät liity mitenkään opiskelijoiden edunvalvontaan tai ovat vaikeasti perusteltavissa opiskelijoiden edunvalvontaan liittyviksi. Ylioppilaskunnan tulisi ottaa kantaa vain sellaisiin kysymyksiin, jotka liittyvät selkeästi opiskelijoiden edunvalvontaan. TYYn pitää keskittyä edunvalvonnassaan lukukausimaksujen vastustamiseen, opintotuen parantamiseen, tulorajojen nostamiseen sekä yliopiston opetuksen ja rahoituksen turvaamiseen.

Poliittisia kannanottoja tehdessään TYY puhuu aina kaikkien yli 14 000 opiskelijan suulla, sillä Suomessa on ylioppilaskuntien pakkojäsenyys. Pakkojäsenyys ei mahdollista äänestämistä jaloillaan, jos opiskelija on eri mieltä jostain kannanotosta. Näin ollen ylioppilaskunnan pitäisi ottaa kantaa vain sellaisiin asioihin, joiden takana opiskelijat voivat yhdessä seisoa. Kaikkien opiskelijoiden etuja ovat esimerkiksi opintotuen riittävä taso, yliopistojen autonomia sekä koulutuksen laadukkuus ja maksuttomuus.

Aktiivinen ylioppilaskunta

Ylioppilaskunnan on keskitettävä toimintansa painopistettä yhä enemmän edunvalvonnan suuntaan palveluiden tuottamisen sijasta. Edunvalvonnan saavutukset näkyvät meille joka päivä, mutta kaikki ylioppilaskunnan jäsenet eivät käytä aktiivisesti TYYn tuottamia palveluita. Yliopisto tarjoaa paljon laadukkaita palveluita opiskelijoille ja moni hyödyntääkin niitä TYYn palveluiden sijasta. Lisäksi järjestöjen merkitys palveluiden ja tapahtumien tuottajana pitää muistaa. Kaikkien opiskelijoiden etu on keskittää voimavaroja entistä enemmän edunvalvontaan, sillä se hyödyttää jokaista opiskelijaa tasapuolisesti. Lisäksi ylioppilaskunnan tulisi ensi kaudella viestiä paremmin edunvalvonnan tavoitteista ja saavutuksista jäsenistölle.

TYYn on tehtävä tulevana edustajistokautena opiskelijoiden edunvalvontaa eturintamassa, sillä kukaan muu ei valvo opiskelijoiden etua niin hyvin kuin opiskelijat itse.

Ylioppilaskunnan pitää olla aktiivinen toimija sellaisissa koulutuspoliittisissa ja sosiaalipoliittisissa asioissa, jotka liittyvät selkeästi opiskelijoiden edunvalvontaan. TYYn on tehtävä tulevana edustajistokautena opiskelijoiden edunvalvontaa eturintamassa, sillä kukaan muu ei valvo opiskelijoiden etua niin hyvin kuin opiskelijat itse. Ja mikään muu taho ei valvo oikeustieteen opiskelijoiden etua yhtä vahvasti kuin Ryhmä Lex. Edustajistovaaleissa äänestäminen on loistava tapa vaikuttaa asioihin ylioppilaskunnassa. Muista siis käyttää ääntäsi!

Tuomas Dahlström
Ryhmä Lexin edustajistovaaliehdokas

Tällä viikolla blogissa on käynnissä ”Vaaliteemojen viikko”, jonka aikana Ryhmä Lexin edustajistovaaliehdokkaat taustoittavat vaaliteemoja. Viimeisenä taustoituksen saa ”3 § Luodaan Suomeen kaikkien opiskelijoiden yhteinen ylioppilaslehti”.

Sähköiset edustajistovaalit järjestetään 3.-4.11.2015 ja ennakkoäänestys 26.-29.10.2015. Ryhmä Lexin ehdokkaat löydät numeroilla 284-329. #sinunarvoisesiryhmälex #lexmennään

1 § Ylioppilaskunnan tulee valmistautua pakkojäsenyyden poistumiseen

vaaliteema1

Ylioppilaskuntien pakkojäsenyyden kohtalo on nyt ensimmäistä kertaa aikoihin nousemassa valtakunnalliseen keskusteluun myös opiskelijaliikkeen sisällä.  Ylioppilaskuntien pakkojäsenyys perustuu tällä hetkellä yliopistolakiin, jonka mukaan kaikki perustutkinto-opiskelijat kuuluvat ylioppilaskuntaan.  On selvää, ettei jäsenyydelle ole enää kestäviä perusteita sen rikkoessa räikeästi perustuslain takaamaa yhdistymisvapautta.

PL 13§: ”Jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan.”

Lisäksi perustuslain esitöiden mukaan yhdistymisvapautta turvaavan perustuslainsäännöksen voidaan katsoa puoltavan pidättyvää suhtautumista pakkojäsenyyteen myös julkisoikeudellisissa yhteisöissä, jollainen ylioppilaskunta katsotaan olevan.

Ammattikorkeakoululain säätämisen yhteydessä perustuslakivaliokunta linjasi viime vuonna erittäin vahvasti, ettei pakkojäsenyyden ulottamiselle ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntiin ollut perusteita (PeVL 24/2014).  Juuri tämä lausunto on avaamassa keskustelua myös ylioppilaskuntien pakollisen jäsenyyden osalta.

opiskelijatkansalaistorillaAmmattikorkeakoulujen opiskelijakuntien ja yliopistojen ylioppilaskuntien tehtävät ovat käytännössä samat. Molempien
toiminta kulminoituu edunvalvontaan ja opiskelijaedustajien nimeämiseen.  Perustuslakivaliokunta nimenomaan korosti, etteivät nämä tehtävät ole riittävä peruste negatiivisesta yhdistysvapaudesta poikkeamiselle.  Tällä hetkellä ainoa merkittävä ero opiskelijakuntien ja ylioppilaskuntien välillä onkin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS.  Opiskelijaterveydenhuolto on jakautunut kahteen leiriin; yliopisto-opiskelijoille terveydenhuollon järjestää YTHS ja ammattikorkeakouluopiskelijoille opiskelupaikkakunta.  Julkisen terveydenhuollon ollessa jatkuvien leikkausten kohteena, on ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto selvästi YTHS:n palveluita huonompaa ja tämä luo merkittävän yhdenvertaisuusongelman eri korkeakouluopiskelijoiden välille.  Ammattikorkeakoululain uudistamisen yhteydessä yhtenä tavoitteena oli juuri ulottaa YTHS myös ammattikorkeakouluopiskelijoille, joka olisi toteutettu pakkojäsenyyden avulla. Valiokunta kuitenkin totesi lausunnossaan, ettei YTHS:n laajentaminen ammattikorkeakouluopiskelijoille luo perusoikeuksien rajoittamisedellytysten kaltaista perustetta pakkojäsenyyden ulottamiselle ammattikorkeakouluopiskelijoita koskevaksi, sillä opiskelijoiden terveydenhoitopalvelut pystytään toteuttamaan heille myös muilla keinoin.

Valiokunnan mukaan ainut peruste ylioppilaskuntien pakkojäsenyydelle onkin tällä hetkellä ylioppilaskuntien historiallinen tausta.

Ylioppilaskunnat ovat kuitenkin luisuneet kauas alkuperäisestä tarkoituksestaan, eikä historiallista perustetta voida pitää enää kestävänä. Tästä nouseekin esille kysymys korkeakouluopiskelijoiden yhdenvertaisuudesta:

Voidaanko kahteen pitkälti samanlaiseen instanssiin soveltaa kahta eri järjestelmää?

Vastaus on yksiselitteisesti ei.  Tämän ovat todenneet jo monet oikeusoppineet, poliitikot, sivistysvaliokunta sekä tietenkin perustuslakivaliokunta. Alkaakin olla selvää, että Suomi on seuraamassa Ruotsin esimerkkiä ja poistamassa ylioppilaskuntien pakkojäsenyyden seuraavan kerran, kun yliopistolaki avataan käsittelyyn.

Miksi pakkojäsenyyden poistumiseen tulee varautua? 

Ylioppilaskuntien talous perustuu jäsenten maksamalle vuosittaiselle jäsenmaksulle.  TYYllekin jäsenmaksun välitön poistuminen aiheuttaisi lievästi sanottuna merkittäviä ongelmia, sillä lähes 90% TYYn vuosittaisista tuloista tulee jäsenmaksutuloista.

Y-liikettä kutsutaan usein juuri EI-liikkeeksi vaihtoehdottomuutensa ja muutosvastarintansa vuoksi.  Pakkojäsenyyden osalta peli on pitkälti jo ratkaistu, jonka vuoksi olisi äärimmäisen tärkeää alkaa vaikuttaa, miten TYYn toiminta turvataan pakkojäsenyyden poistuttua.

Ensinnäkin TYYn tulisi ravisuttaa y-liikettä aloittamalla itse keskustelu jäsenyyden tulevaisuudesta.  On äärimmäisen tärkeää, että juuri opiskelijat itse osallistuvat tähän keskusteluun ja tarjoavat eri vaihtoehtoja.  Ei ole missään nimessä selvää, miten ylioppilaskuntien toimintaa rahoitetaan pakkojäsenyyden poistumisen jälkeen vaan juuri tähän on löydettävä mahdollisimman toimiva ja taloudellisesti tehokas ratkaisu.  Tulevatko ylioppilaskuntien tulot ainoastaan vapaaehtoisista jäsenmaksuista vai alkaako esimerkiksi yliopisto rahoittamaan lisäksi ylioppilaskuntien toimintaa?  Voidaanko yritysyhteistyöllä mahdollisesti paikata jäsenmaksutulojen jättämää vajausta?  TYYllä on taustallaan myös merkittävä omaisuus, jonka käyttöä tulisi alkaa suunnitella toiminnan tukemiseksi.  Niin houkuttelevalta kuin se kuulostaakin, ei jäsenmaksujen jättämää vajausta voi korvata täysin omaisuuden tuotoilla tämän rapauttaessa suuremmin vielä ylioppilaskunnan talouden ja toiminnan tulevaisuuden.

Toinen tärkeä kysymys on YTHS:n tulevaisuus.  On tärkeää tiedostaa, ettei pakkojäsenyyden poistuminen suinkaan tuhoaisi säätiön rahoituspohjaa, sillä tälläkin hetkellä TYY kerää jäsenmaksun yhteydessä YTHS-maksun ja tilittää sen läpimenoeränä suoraan YTHS:lle. Opiskelijarahoitusosuus voitaisiin siten pakkojäsenyyden poistuttua edelleen kerätä korkeakouluopiskelijoilta esimerkiksi veroluonteisella maksulla.  Tässä kohtaa myös ammattikorkeakoulujen opiskelijat olisi luonnollista saattaa osaksi YTHS:n palveluita, jolloin nykyisenkaltainen kahden järjestelmän malli poistuisi ja opiskelijoiden yhdenvertaisuus parantuisi merkittävästi terveydenhuollon osalta. Opiskelijaterveydenhuolto on jo nyt osittaisessa epävarmuuden tilassa sote-uudistuksen alla, jonka vuoksi on äärimmäisen tärkeää ehkäistä jäsenyyden poistumisen luoma epävarmuustila tarjoamalla siihen ratkaisua jo etukäteen.

YTHS on yksi parhaista opiskelijoille tarjottavista palveluista ja sen tulee ehdottomasti säilyä edelleen entisellään myös tulevaisuudessa.

TYYn tulee alkaa aidosti miettiä toimintaansa jäsenyysmaksutulojen merkittävästi vähentyessä.

Meidän tuleekin yhdessä pohtia, mitkä toiminnot kuuluvat juuri TYYn ydinpiiriin ja minkä takia ylioppilaskunnat ovat olemassa.  Näihin kysymyksiin tulee löytää selvät vastaukset, jotta opiskelijat liittyvät myös tulevaisuudessa sen jäseniksi.  Pakkojäsenyyden poistuessa TYYn tulee todellisuudessakin olla olemassa juuri opiskelijoitaan varten ja pystyä perustelemaan toimintaansa jokaiselle rivijäsenelle, kun opiskelijoilla on aito mahdollisuus äänestää jaloillaan.

Ylioppilaskuntien merkitystä ei voi missään tapauksessa väheksyä, joten emme missään nimessä halua nähdä TYYn kuihtuvan säännöllisten jäsenmaksutulojen kadotessa. Ylioppilaskunnan tärkeän  edunvalvontatyön tulee jatkua myös jäsenyyden tultua vapaaehtoiseksi.   Siirtymäpolusta on saatava mahdollisimman mutkaton ja juuri ylioppilaskunnilla on askelmerkit tähän.

Sami-Petteri Seppä
Ryhmä Lexin edustajistovaaliehdokas

Tällä viikolla blogissa on vuorossa ”Vaaliteemojen viikko”, jonka aikana Ryhmä Lexin edustajistovaaliehdokkaat taustoittavat vaaliteemoja. Seuraavaksi vuorossa teema 2 § Edunvalvonta eturintamassa.

Sähköiset edustajistovaalit järjestetään 3.-4.11.2015 ja ennakkoäänestys 26.-29.10.2015. Ryhmä Lexin ehdokkaat löydät numeroilla 284-329. #sinunarvoisesiryhmälex #lexmennään