Tylkkärin tulevaisuuskeskustelu ja tämän keskustelun menneisyys?

 

44227746_520016995138869_7681343249897750528_n.jpgTurun ylioppilaslehti eli Tylkkäri on useampien vaalien ajan ollut Ryhmä Lexin vaaliteemana. Rymä Lex on ajanut muun muassa valtakunnallisen ylioppilaslehden perustamista sekä sekä Tylkkärin paperiversiosta luopumista ja sähköiseen formaattiin siirtymistä.  Syksyllä 2015 silloinen ryhmäpuheenjohtajamme Sanna Mäkilä kirjoitti blogiimme ajatuksiamme ylioppilaskuntien yhteisestä sähköisestä lehdestä. Ryhmä Lex ehdotti viime kaudella edarissa lehden digitalisoimista, joka ei kuitenkaan kerännyt taakseen riittävästi kannatusta. Helmikuussa 2017 silloinen edaattorimme Sami-Petteri Seppä kirjoitti aiheesta blogiimme, joka ehdottomasti kannattaa niin ikään käydä vilkaisemassa: tästä

Ryhmä Lex teki yhdessä Vihreän vasemmiston (VIVA) kanssa maaliskuussa 2017  esityksen Tylkkärin formaattiselvityksen tilaamisesta, minkä edustajisto hyväksyi yksimielisesti. Tämän vuoden alussa edustajistoa työllisti formaattiselvityksen tekijän valintaprosessi ja tekijä saatiin valittua lopullisesti kevätlukukauden viimeisessä kokouksessa. Varsinainen formaattiselvitys tehtiin kesän aikana.

Tylkkärin formaattiselvitys annettiin tiedoksi edustajistolle ennen syyskuun iltakoulua (24.9.2018). Iltakoulussa selvityksen tekijät esittelivät selvitystä, ja edustajistolle varattiin myös aikaa esittää kysymyksiä. Tätä ennen edaattoreilta pyydettiin ennakkoon kysymyksiä sen tehneelle taholle ja Ryhmä Lex ainoana ryhmänä lähetti kysymyksiä. Formaattiselvityksen pohjalta on odotettavissa, että edustajistossa käsitellään tämän syksyn ja alkuvuoden aikana Tylkkärin tulevaisuutta. Eilen edustajiston kokouksessa keskustelua käytiin jo toimintasuunnitelman ja keskipitkän taloussuunnitelman lähetekeskusteluissa sekä muut asiat kohdassa.

Yksinkertaistaen tällä hetkellä Tylkkärin saamasta kolmesta eurosta kaksi on TYYn euroja. Yksi euro eli noin kolmas osa tuloista tulee julkaisutuloista. Näin ollen budjetti nojaa vahvasti TYYn tukeen ja Tylkkäriin laitetaankin vuosittain noin 80 000 euroa, joka on 10% TYYn budjetista. Mikäli avustus puolitettaisiin, kuten TYY Terveeksi on rohkeasti ehdottanut, TYYn tuki olisi edelleen mittava (40 000 euroa).

WhatsApp Image 2018-10-24 at 20.02.53.jpegEdustajiston vastuulla on kaksi eri ideologista keskustelua Tylkkärin tulevaisuudesta keskusteltaessa. Ensimmäinen keskustelu liittyy siihen, kuinka suuri osa TYYn budjetista tulisi kohdentaa lehden kuluihin, ja toinen siihen, millaisessa formaatissa lehteä tulisi jatkossa julkaista.  Tietenkin nämä kaksi asiaa kulkevat käsi kädessä, mutta kaipaamme keskusteluun myös lisää laatikon ulkopuolisia ajatuksia.  Tällä hetkellä Tylkkärin johtokunta ja TYYn taloustoimikunta valmistelevat erilaisista skenaarioita Tylkkärin tulevaisuudesta. Odotamme innolla näiden toimielinten sekä lehden toimituksen mielipiteitä Tylkkärin tulevaisuudesta. On mieletöntä, miten edustajistolla on päätöksen teon tueksi käytettävänä paljon erilaista pätevyyttä. Haluamme kuitenkin vielä korostaa, että varsinaiset ideologiset päätökset tehdään nimenomaan edustajistossa asiantuntijoiden pohjatyötä hyödyksi käyttäen.

Ryhmä Lexin mielestä Tylkkäri on etupäässä mukavuushyödyke, jonka tulisi tulla toimeen jonkin verran nykyistä pienemmällä TYYn tuella. Koemme TYYn ennen kaikkea edunvalvontaorganisaationa ja haluamme priorisoida varojamme enemmänkin tähän. Ryhmä Lex on ollut jo pitkään sitä mieltä, että painetun lehden aika on ohi.  Tylkkäri tulisi mielestämme siirtyä sähköiseen verkkolehteen hyödyntäen erilaisia digiajan mahdollisuuksia, kuten podcasteja ja Youtubea. Lisäksi näemme hyödylliseksi, että vuodessa tehtäisiin yksi lehti, joka suunntattaisiin uusille opiskelijoille. Tämä peilailisi Oulun Ylioppilaslehtien nykyistä toimintatapaa, joka nousi varsin positiivisesti esiin formaattiselvityksessä.

Edustajiston tulee ensisijaisesti pohtia kannattaako Tylkkäriä ylipäätään säilyttää ja mikäli se halutaan säilyttää, on digitaalisuuteen siirtyminen mielestämme ainoa oikea ratkaisu. Mikäli lehteen ei haluta jatkossa priorisoida valtavia resursseja, samalla rahalla voisi panostaa myös aivan johonkin muuhun koko jäsenistöä hyödyttävään toimintaan. Tällaisena voisi olla esimerkiksi viestintäharjoittelijan palkkaaminen toimistolle tehostamaan ylioppilaskunnan viestintää entisestään.

Miksi Tylkkäriä ei tulisi säilyttää?

Huomioitavaa seuraavassa nostossa on se, että edustajiston ei kuulu määritellä Tylkkärin sisältöä. Haluamme kuitenkin nostaa avoimesti esille sen, että Tylkkärin tuottama sisältö herättää äänestäjäkunnassamme huomattavan kovaa keskustelua. Vastuullisina edustajiston jäseninä haluamme tuoda myös tämän esille nimenomaan edustajistossa, sillä se liittyy vahvasti yhteen Tylkkärin tärkeimmistä tehtävistä; luoda yhtenäistä opiskelijahenkeä koko TYYn jäsenistön keskuudessa.

Tämän yhteishengen sijasta, varsinkin viime aikoina, Tylkkärissä on monien mielestä luotu me-te-asettelua ottaen pienemmille oppiaineille yhteiseksi ulkoiseksi viholliseksi kolme isoa pahaa; kauppis-lääkis-oikis. Tämä tietenkin toimii yleisesti ryhmäyttämisessä erinomaisesti. Ulkoinen vihollinen kasvattaa ryhmähenkeä. Tylkkärin tehtävä ei ole kuitenkaan kasvattaa kuilua eri tieteenalojen opiskelijoiden välille, vaan nimenomaan päinvastoin luoda yhteishenkeä. Me kaikki yhtä lailla rahoitamme Tylkkäriä jäsenmaksullamme ja jokaisen tieteenalan opiskelija on mielestämme yhtä tärkeä. Opiskelijoiden tulisi seistä yhdessä tukien toisiaan. Täten Tylkkäri ei mielestämme ainakaan täytä tätä tehtävää hyvin. Tästä toki voi olla ja varmasti onkin mielipide-eroja, kuten koko Tylkkäri aiheesta yleensäkin. Toisaalta Tylkkärin päätehtävänä voidaan nähdä vallan vahtikoirana toimiminen, joka on mielestämme hyvä asia ja Tylkkärin säilyttämisen puolesta vahvasti puhuva seikka.’

Mielenkiintoinen kysymys on myös se, kuinka moni jäsenistöstä todellisuudessa lukee Tylkkäriä. TYYssä on jäseniä lähes 15 000 ja Tylkkärin viime syksyn lukijakyselyyn vastasi 556 ihmistä. Nämä 3% jäsenistöstä olivat enemmistöltään paperisen lehden säilyttämisen puolella, mutta mitä mieltä mahtavat olla loput 97% jäsenistöstäjotka eivät mahdollisesti lue Tylkkäriä tai ainakaan vastanneet sen lukijoille suunnattuun kyselyyn? Mikäli Tylkkäriä lukee oikeasti moni TYYläinen, olisi lehden säilyttäminen ehdottomasti mielestämme järkevää. Pelkäämme kuitenkin, ettei asia ole näin.3.jpeg
Koko Ryhmä Lexin puolesta ajatuksia yhteen koonnut,

Noora Wilén
Ryhmä Lexin ryhmäpuheenjohtaja

 

 

Mainokset

Ryhmä Lex on oikkareiden ja muiden yliopisto-opiskelijoiden edunvalvoja ylioppilaskunnassa

Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajistossa eli tuttavallisemmin TYYn edarissa on laaja edustus eri alojen yliopisto-opiskelijoita. TYYn edarissa jokainen opiskelijaryhmittymä ajaa tietyllä tavalla asioita oman äänestäjäkuntansa ja ryhmittymänsä taustavaikutuksessa. Tämä on totta kai normaalia, koska edarissa kyse on politiikan tekemisestä ja vaikuttamisesta.

TYYn edarissa päätetään yksittäisen opiskelijan kannalta merkittävistä opiskelijapoliittisista asioista sekä myös käytännön asioista. Edarissa voidaan vaikuttaa moniin asioihin. TYYn hallitus toimeenpanee edarin päätökset. TYY tarjoaa ulkomaisille vaihto-opiskelijoille starttipaketteja, joilla pääsee alkuun Suomeen muuttamisen jälkeen. Näin ollen edari on myös muutakin kuin pelkkää poliittista päätöksentekoa.

Päätöksentekoon liittyen, Ryhmä Lexillä on mielestäni laaja vastuu TYY:n opiskelijapoliittisessa päätöksenteossa. Ryhmä Lex ei aja ainoastaan yksittäisen oikeustieteen opiskelijan etua. Ryhmä Lex pitää huolen myös, että päätösten lainmukaisuus ja asianmukaisuus täyttyvät ylioppilasliikkeen päätöksenteossa. Ryhmä Lex valvoo näin samalla myös kaikkien muiden ylipisto-opiskelijoiden etua. On yhteinen etu, että TYY:n päätökset ovat asianmukaisia.

Tämä erityinen tehtävä on ”langennut” meille opintotaustamme perusteella. Kuten valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen totesi erikoistumisjakson luennolla ”Meidän juristien tehtävä on juridisoida yhteiskunnan asioita”. Näin ollen meidän Ryhmä Lexiläisten tehtävä on juridisoida ylioppilasliikkeen asioita.

Käytännössä tämä tarkoittaa kaikkien asian käsittelyyn vaikuttavien seikkojen huomioon ottamista eikä ainoastaan pelkän oman edun ajamista. Tulevina juristeina joudumme myös punnitsemaan vaihtoehtoja, jotka eivät ole esimerkiksi yleisen poliittisen ilmapiirin mukaisia. Tulevina juristeina meidän tehtävänämme on myös kertoa epämiellyttävät asiat.

Tällä hetkellä TYY:ssä on käsittelyssä Turun ylioppilaslehden (”Tylkkäri”) uudistamiseen liittyviä asioita sekä ylioppilaskunnan poliittinen linjapaperi. Ryhmä Lexin tavoitteena on saada uudistettua Tylkkäri vastamaan nykypäivän tarpeita. Käytännössä tämä tarkoittaa Tylkkärin tulevaisuuden näkymien selvittämistä ja palautteen keräämistä lukijoilta. Ryhmä Lexin mielestä tärkeintä on saada Tylkkäri vastaamaan yliopisto-opiskelijan tarpeita. Tylkkäri ei voi olla olemassa ainoastaan menneisyyden jäänteenä. Tylkkärin on oltava vahva yliopistolaisten äänenkannattaja.

Ryhmä Lexin edustajistoryhmä on täynnä hyviä tyyppejä. Jos sinulle tulee kysyttävää TYY:n asioista tai haluat mukaan ryhmän toimintaan, ota yhteyttä ryhmän puheenjohtajaan Noora Wiléniin. Ryhmä Lexiin ovat kaikki tervetulleita.

Picture1.png
_______
Olli Isoaho
Edaattori
Ryhmä Lex

Painetun lehden aika on ohi

Sukupolvellemme lienee selvää, että uutiset ja mediasisällöt laajemminkin ovat siirtyneet yhä enenevissä määrin sähköiseen muotoon.  Ylioppilaslehdet eivät suinkaan ole säästyneet tältä muutosvoimalta, vaan nyt se on iskemässä täydellä teholla myös niihin.  Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunta lakkautti viime vuonna paperisen lehtensä ja Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta teki saman jo vuonna 2012.  Myös Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta on päättänyt siirtää Uljas-ylioppilaslehtensä kokonaisuudessaan verkkoon.

Olemme ryhmämme kanssa ajaneet systemaattisesti vaaliteemojamme ja tämän vuoden aikana haluamme saada vihdoin aikaan keskustelua Turun ylioppilaslehden ympärille.

Tuleeko Turun ylioppilaslehden todella ilmestyä edelleen paperiversiona, vai olisiko senkin aika siirtyä jo kokonaisuudessaan verkkoon? Vaikka tällainen päätös tulee olemaan varmasti tunteita herättävä, on se ehdottoman tarpeellinen Tylkkärin tulevaisuuden kannalta.Tylkkärikannet

Turun ylioppilaslehden eniten huomiota herättäneet jutut ovat jo nyt olleet juuri lehden verkkoversiossa (esim. Instagate ja Jodel-kohu). Verkkoon Tylkkäri pystyy tekemään nopeita uutisjuttuja, mutta myös taustoittavia artikkeleita. Lukijakunta on myös huomattavasti helpommin tavoitettavissa verkon kautta Tylkkärin keskittäessä kaikki voimavaransa nimenomaan verkkomedian ylläpitämiseen. Samalla nettiin tulevaa sisältöä voisi monipuolistaa, ja Tylkkäri pystyisi reagoimaan reaaliaikaisesti ajankohtaisiin puheenaiheisiin.

Uskallamme myös väittää, ettei Tylkkärin paperiversio kerää enää mainitunarvoista lukijakuntaa. Tätä väitettä emme voi datalla osoittaa, sillä Tylkkärin viimeisin lukijatutkimus on auttamattomasti vanhentunut. Syytä siihen, ettei uutta lukijatutkimusta ole tehty, voi vain spekuloida. Syy lienee kuitenkin siinä, että uudessa lukijatutkimuksessa esille tuleva pienentynyt lukijakunta heikentäisi merkittävästi lehden mainosmyyntiä.

Sähköistä versiota tukee myös ekologiset näkökulmat ja esimerkiksi TYYn Vihreä lista on jo aikaisemmin nostanut samaa aihetta keskusteluun. Voimmeko kutsua itseämme hyvällä omallatunnolla ekologiseksi ylioppilaskunnaksi, jos painatamme näin hurjat määrät paperilehteä? Lehti jaetaan automaattisesti kaikille ylioppilaskylän asukkaille, ja tämä luokin järkyttävän piikin lehden jakelumääriin. Todellisuudessa tämä määrä ei kuitenkaan kerro mitään Tylkkärin lukumääristä, sillä lehti tippuu jokaisen ylioppilaskylän asunnon postiluukusta – halusi sitä tai ei.

Olemme väläyttäneet jo useamman kerran ajatusta yhdestä yhteisestä ylioppilaslehdestä, ja lehden sähköistäminen olisi luonnollinen alku tälle projektille. HYYn Ylioppilaslehden aiempi päätoimittaja Antti Pikkanen on jo väläyttänyt Helsingin Sanomien uutisessa kaikkien ylioppilaslehtien yhdistämistä ja nykyinen päätoimittaja Robert Sundman on samoilla linjoilla. Ylioppilaslehdet nykymuodossaan ovat tulleet tiensä päähän ja nyt on aika visioida tulevaisuutta.

Keskustelu jatkunee edarissa.

ylioppilaslehti

 

 

Ryhmä Lexin puolesta,

Sami-Petteri Seppä

Ylioppilaslehden strategia laitetaan uusiksi: Mikä muuttuu ja miten se näkyy?

Teksti: Juho Mäki-Lohiluoma

Turun ylioppilaslehden johtokunta valmisteli alkuvuoden aikana lehdelle uuden strategian ja ylioppilaskunnan edustajisto käsittelee sen syksyn kokouksissaan.

Strategia on johtokunnan ja edustajiston keskeisin tapa ohjata lehden toimintaa. Siksi pyrin myös itse olemaan sen valmistelutyössä hereillä. Kokonaisuutena esitys uudeksi strategiaksi syntyi hyvässä hengessä ja yhteistyössä, eikä suuria näkemyseroja löytynyt. Siinä mielessä uuteen strategiaan voinee myös lexiläisen näkökulmasta olla tyytyväinen, mikäli se ei edustajistokäsitellyssä merkittävästi muutu.

Yritän seuraavaksi avata hieman, mitä uutta strategiassa on ja miten muutoksen voivat näkyä lehden toiminnassa. Poimin pitkähköstä dokumentista neljä mielestäni olennaista pointtia. Tulkinnat ovat omiani ja joku voi olla niistä perustellusti eri mieltä.

  1. Lehdellä on strategia

    12191931_10153658977527225_8757232764245864458_n

    Juho Mäki-Lohiluoma, kuva Eetu Lehmusvaara

Mikä: Ennen nykyistä strategiaa lehden toiminnalle ei käytännössä ollut määritelty minkäänlaista punaista lankaa. Tavoitteita, arvoja ja kohderyhmiä ei ollut mielekkäällä tavalla kirjattu, eikä lehden missiota ollut kirjoitettu auki. Tästä syystä koko strategia valmisteltiin käytännössä puhtaalta pöydältä.

Miten näkyy: Ylioppilaslehti on aina tekijöidensä näköinen ja syntyy journalistisesti itsenäisesti. Hyvä niin. Nyt tälle työlle on kuitenkin asetettu selkeät tavoitteet ja missio, joiden toteuttamisesta toimitus päätoimittajan johdolla vastaa. Se tarkoittaa, että päätoimittajalla on aidompaa vastuuta asetettujen tavoitteiden täyttymisestä ja toisaalta käytössään enemmän välineitä, joista hakea linjoja omaan jokapäiväiseen tekemiseensä.

  1. Lehti on jäsenpalvelu ja sitä tehdään ylioppilaskunnan jäsenille

Mikä: Tämä on yksi mielestäni keskeisimmistä linjauksista uudessa strategiaesityksessä ja se tehdään hyvin selväsanaisesti strategian alussa. Lehteä tehdään ensisijaisesti siksi, että jäsenet kokevat sen tärkeäksi ja lehden tärkein kohderyhmä ovat juuri he.

Miten näkyy: Lehdellä on selkeä palveltava kohderyhmä. Jos journalistiset sisällöt eivät palvele tätä kohderyhmää, ei lehden toiminta ole strategian mukaista. On toki tulkinnanvaraista minkälaiset journalistiset sisällöt lopulta palvelevat jäsenistöä ja kuinka hyvin. Päätös tehtävistä jutuista on toimituskunnan, mutta päätoimittajan pitäisi ainakin periaatteessa pystyä aina perustelemaan, miksi joku journalistinen kokonaisuus tehty ja miten se palvelee ylioppilaskunnan jäsenistöä. Ennen nykyistä strategiaa tällaista velvoitetta ei ole ollut, vaikka ylioppilaskunnan jäsenistön palveleminen on ollut lehdentekemisen lähtökohta uskoakseni jo pidemmän aikaa.

  1. Arvoina sivistys ja yhteiskunnallinen keskustelu

Mikä: Strategia linjaa myös lehden arvoista. Näistä yksi keskeisimmistä on mielestäni se, että yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen ja lukijoiden siihen kannustaminen nousee osaksi lehden arvopalettia. Se tarkoittaa, että lehti saa ottaa kantaa, mutta samalla sen on huomioitava monipuolisesti erilaisia yhteiskunnallisia idelogioita ja tavoitteita.

(Lisäksi pidän henkilökohtaisesti siitä, että stragiaesityksessä lehti mm. velvoitetaan toimimaan sivistyksen arvon muistamisen ja ylläpitämisen eteen yhteiskunnassa. Tämä tuskin on kuitenkaan isossa kuvassa strategian tärkeimpiä kirjauksia.)

Miten näkyy: Kun ylioppilaskunnan jäsenistön palveleminen on tavoitteena melko lavea, ovat asetetut arvot tapa linjata sitä, minkälaista lehteä toimituskunnalta toivotaan. Yhteiskunnallisen keskustelun nostaminen lehden mission osaksi on selkeä kanta, joka ohjaa tuotantoa viihdepainotuksen sijaan kohti yhteiskunnan ja esimerkiksi politiikan ilmiöiden tarkastelua. Konkreettinen esimerkki jäsenpalvelun ja yhteiskunnallisen keskustelun risteämiskohtaan osuvasta journalismista voisi olla esimerkiksi tulevien kuntavaalien tarkastelu turkulaisesta opiskelijanäkökulmasta. Toisaalta yhteiskunnallista keskustelua tuskin kannattaa mieltä pelkästään poliittisten prosessien osana.

  1. Monikanavainen journalistinen yksikkö

Mikä: Strategian mukaan ylioppilaslehti on monikanavainen journalistinen yksikkö. Tässä kapulakielessä on yllättävän paljon asiaa.

Ensinnäkin, strategiaesityksessä ei puhuta lehden tekemisestä vaan monikanavaisuudesta. Tämä ilmentää ajatusta siitä, että olennaista on sisältö, ei sen muoto. Turun ylioppilaslehden tärkeintä antia ovat laadukkaat journalistiset sisällöt, jotka voivat maailman ja kulutustottumusten muuttuessa ilmestyä eri muodoissa.

Toiseksi, kyseessä on journalistinen yksikkö. Ei siis lehden toimitus, vaan journalismin linssien läpi ympäristönsä ilmiöitä tarkasteleva toimia, joka raportoi havainnoistaan muodossa tai toisessa. Toistaiseksi nämä kaksi asiaa ovat toki synonyymejä, mutta esimerkiksi teknologian kehitys ja/tai rahoituspohjan muutokset voivat aikanaan muuttaa tilannetta. Tähän murrosvaiheeseen strategia antaa mielestäni selkeitä suuntaviivoja: itsenäinen journalistinen yksikkö on tärkeä ja arvokas, mutta sen ja painetun Tylkkärin välille ei vedetä yhTylkkärikannettäsuuruusmerkkiä.

Miten näkyy: Toistaiseksi tuskin muuten kuin ajatusten jäsentelynä. Painettu lehti on edelleen kustannustehokas ja tavoittava tapa tämän ”monikanavaisen journalistisen yksikön” sisällön jakeluun. Tästä saa olla eri mieltä, mutta näin on strategiassa linjattu ja sen takana myös itse luonnollisesti seison (tai tällä hetkellä istun).

Kuivakka strategiablogi on hyvä lopettaa väsyneeseen puujalkaan. Jos teksti herätti enemmän kysymyksiä kuin tarjosi vastauksia, nykäiskään hihasta niin kerron lisää. 🙂

Kirjoittaja on Turun ylioppilaslehden johtokunnan varapuheenjohtaja.

Edustajiston elokuun kokouksen päätösluettelo

Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto on kokouksessaan 31.8.2016 päättänyt:

  • valita Turun ylioppilaslehden päätoimittajaksi Nella Keski-Ojan.
  • myöntää eron Sointu Koukille ja Ossi Tursaalle taloustoimikunnan jäsenyydestä ja valita heidän tilallaan Tiina Männyn ja Olli Isoahon.

Turussa 31.08.2016

Tylkkäri on myös lexiläisten lehti!

Kirsi Calonialla.

Kirsi Calonialla.

Turun ylioppilaslehti eli kotoisammin Tylkkäri ilmestyy yhdeksän kertaa lukuvuoden aikana. Lehti nostaa esiin aiheita vaihtelevasti yliopistomaailmasta, yhteiskunnasta ja kulttuurista. Tylkkäri on TYYn lehti, jonka tehtävänä on siten toimia myös ylioppilaskunnan tiedotuskanavana sekä tuoda ylioppilaskuntaa lähemmäksi jäsenistöään. Seuraavassa vastaan joihinkin Tylkkäristä kuulemiini kysymyksiin sekä kerron mitä lehdelle kuuluu tänään.

”Miksi TYYllä on lehti?”

Ylioppilaskunnan oma lehti ei ole itsestäänselvyys. Tylkkäri tuo esille yliopistomaailman sisältä nousevia puheenaiheita. Jutut herättävät keskustelua yhteisön sisällä, mutta lehden avulla opiskelijoiden ääni kantautuu myös kampuksen ulkopuolelle. Tylkkäri tarjoaa lisäksi tuleville toimittajille hyvän alustan, jolta ponnistaa ammattitoimittajan uralle.

”Tylkkäriin voi varmaan kirjottaa vaan sellaset, jotka tähtäävät ammattitoimittajiksi?”

Tylkkärin toimitus koostuu päätoimittajasta ja joko siivilipalvelushenkilöstä ja yhdestä toimittajaharjoittelijasta tai kahdesta toimittajaharjoittelijasta. Lisäksi lehdellä on laaja avustajakunta. Toiveena on, että kirjoittajia löytyy laajasti eri tiedekunnista! Jutuista maksetaan freelancer-palkkiot.

”Mistä niitä lehtiä edes saa?”

Paperisen Tylkkärin voi napata mukaansa Calonian aulasta tai muualta yliopiston kampukselta esimerkiksi lounaalla käydessä. Lehti on saatavilla muun muassa lexiläisten keskuudessa suosituista lounaspaikoista Assarin Ullakolta ja Montusta. Jakelustandeja on siis ympäri kampusta. Lisäksi lehti jaetaan tilaajille kotiin sekä osoitejakeluna osaan TYS:n asunnoista.

Tylkkärit löytyvät omasta telineestään Calsun aulasta.

Tylkkärit löytyvät omasta telineestään Calsun aulasta.

Viime vuonna Tylkkäri koki sekä formaatti- että nettisivu-uudistuksen. Lehti on nykyisin luettavissa nettisivuilla kätevästi sähköisenä näköislehtenä. Sivuille ilmestyy myös ajankohtaisempaa uutismateriaalia, jota ei löydy paperisesta lehdestä. Juttu hetki sitten TYYssä puhuttaneesta #instagatesta oli loistava esimerkki tällaisesta materiaalista. Uutisten rajaaminen sähköiseen ympäristöön on onnistunut ratkaisu, sillä aikakauslehden nykyinen ilmestymisväli on niille turhan pitkä. Toisaalta lehden ilmestyminen aiemman kahden viikon sijasta kuukauden välein mahdollistaa laadukkaamman aikakauslehden tekemisen.

Tylkkäriä luetaan myös kampuksen ulkopuolella – tästä osoituksena ovat lehtien hupeneminen keskusta-alueen standeista sekä kaupunkinumeroiden positiivinen vastaanotto. Tylkkäri kiinnostaa, ja paperisella lehdellä näyttää edelleen olevan paikkansa median sähköistymisestä huolimatta. Myös kampuksen standeista lehtiä katoaa kiitettävästi. Toisaalta paperisten lehtien menekkiä tulee seurata koko ajan herkällä silmällä ja pienentää painosmäärää, mikäli sille tulee tarvetta. Paperisella lehdellä ja sen jakelulla on myös oma merkityksensä lehden mainostulojen kannalta, sillä Tylkkäri kustannetaan TYYn varoilla ja mainostuloilla. Osa sinunkin lukuvuosimaksustasi menee siis Tylkkärin tekemiseen.

Johtokunta uudistaa tänä vuonna lehden strategiaa. Tavoitteenamme on järjestää vuoden mittaan kaikille avoin sähköinen lukijakysely. Toimitus ottaa palautetta ja ideoita vastaan jatkuvasti myös sähköpostitse. Pysy siis kuulolla ja vaikuta! Tylkkärin meininkiä voi seurata Facebookissa: Turun ylioppilaslehti sekä Instagramissa ja Twitterissä: @turunylioppilaslehti.

Haluaisitko kirjoittaa Tylkkäriin? Ärsyttääkö, kun lehdessä ei ole juttuja oikkarinäkökulmasta? Tarjoa juttuasi osoitteeseen tyl@utu.fi tai ota yhteyttä päätoimittaja Lauri Hannukseen tyl-paatoimittaja@utu.fi. Myös toimittajaharjoittelijaa ensi lukuvuodeksi haetaan pian!

Kirsi Kemppi
Tylkkärin johtokunnan jäsen

Henkilövalintojen joulukuu

Edustajistokauden 2014-2015 ensimmäinen vuosi paketoitiin joulukuun kokouksessa, jossa Ryhmä Lexin varsinainen edaattorinelikko, eli Jussi, Teemu, Ville ja allekirjoittanut, oli paikalla. Esityslistalla oli useita henkilövalintoja, jotka tuovat aina omaa jännitystään edustajiston toimintaan. Joulukuun kokouksessa valitaan vuosittain ylioppilaskunnan hallituksen ja Tylkkärin johtokunta seuraavaksi toimintavuodeksi. Taloustoimikunnan kausi on edustajistokauden mittainen eli kaksivuotinen, joten taloustoimikunnan valinnasta oli tällä kertaa vuorossa välivuosi. Lisäksi edustajisto pääsi pitkästä aikaa valitsemaan ylioppilaskunnalle uuden pääsihteerin.

Edustajisto hyväksyi joulukuun kokouksessa myös toimintasuunnitelman ja talousarvion, joista oli pidetty edellisessä kokouksessa lähetekeskustelut.  Talousarvion siivittämänä edustajisto päätti myös lukuvuoden 2015-2016 jäsenmaksusta, joka Ryhmä Lexin ahkeran toiminnan ansiosta pysytettiin tämän lukuvuoden tasolla. Koko jäsenmaksu nousee kuitenkin valitettavasti 10 eurolla YTHS:n maksun nousun johdosta. Seuraavassa blogipäivityksessä Ryhmä Lexin oma talousguru ja taloustoimikunnan varapuheenjohtaja Joel Karhula kertookin tarkemmin jäsenmaksusta – stay tuned!

Ryhmä Lex esitti TYYn hallituksen kooksi vuodeksi 2015 seitsemää henkilöä eli puheenjohtaja ja kuutta (6) jäsentä, minkä jälkeen esitimme TYYn hallituksen puheenjohtajaksi Mikko Monosta, joka on tänä vuonna toiminut ansiokkaasti TYYn hallituksen jäsenenä. Muita ehdotuksia ei nähty – puheenjohtajan nuija kolahti pöytään ja Mikko valittiin! Myös hallituksen jäsenten kokoonpanoa ehdotti Ryhmä Lex. Rengas Humanoidi oli ennen Ryhmä Lexiä ehtinyt tehdä oman ehdotuksensa, mutta esitystä ei hyväksytty, sillä esityksen tekijä ei ollut huomioinut kysyä esitettäviltä ehdokkailta lupaa kyseisellä listalla olemiseen, mitä säännöt edellyttävät.

TYYn hallitus 2015 vasemmalta: Huovinen, Seppä, Mononen, Litokorpi, Takatalo, Liljenbäck, Lumme.

TYYn hallitus 2015 vasemmalta: Huovinen, Seppä, Mononen, Litokorpi, Takatalo, Liljenbäck, Lumme.

Ryhmä Lexin esittämä kokoonpano:
Jesse Huovinen (TuKY-lista)
Lauri Liljenbäck
(TuKY-lista)
Julia Litokorpi (Vihreät lista)
Riina Lumme (Soihdunkantajat)
Sami-Petteri Seppä (Ryhmä Lex)
Janika Takatalo (Oikeat)

Edellinen lexiläistaustainen TYYn hallituksen puheenjohtaja on vaikuttanut 90-luvulla, ja kaksi lexiläistä hallituksen jäsentä on nähty samana vuonna ylioppilaskunnan hallituksessa edellisen kerran 2008. Historiallista on se, että ensimmäistä kertaa kaksi edustajaamme ovat puheenjohtaja ja hallituksen jäsen. Loistavaa Mikko ja Sami-Petteri!

Hallitusvalinnan jälkeen vuorossa oli uuden pääsihteerin valitseminen TYYlle, kun nykyinen pääsihteeri Tomi Nyström siirtyy alkuvuodesta uusiin haasteisiin. Edustajiston alaisuudessa toimiva valintatoimikunta oli vastannut ansiokkaasti uuden pääsihteerin rekrytointiprosessista syksyn aikana. Uudeksi pääsihteeriksi valittiin HuK Rauli Elenius, joka aloittaa tehtävässään tammikuussa.

Lopuksi edustajisto valitsi vielä Turun ylioppilaslehden johtokunnan. Ryhmä Lexin ehdokkaana johtokunnan puheenjohtajaksi oli Kirsi Kemppi. Voiton puheenjohtajavaalissa vei jo tänä vuonna johtokunnassa vaikuttanut TuKY-listan Riku Hietarinta. Kirsi valittiin kuitenkin johtokunnan jäseneksi, joten oikkareiden ajatuksia tuodaan myös tulevana vuonna esille Tylkkärin johtokunnassa.

Sydämellisesti onnea kaikille valituille ja hurjasti motivaatiota ensi vuodeksi!
Hienoa nähdä tulevanakin vuonna upeita lexiläisiä vaikuttamassa ylioppilaskunnassamme!

Sanna Mäkilä
ryhmäpuheenjohtaja

Vastine: TYYn kirjaston säilyttämiselle ei ole perusteita

Tylkkärin nettisivuilla 24.3.2014 julkaistussa mielipidekirjoituksessa puolustettiin TYYn kirjaston säilyttämistä. Kirjaston lakkauttamista esittävänä edustajistoryhmänä haluamme vastata kirjoituksessa esitettyihin väitteisiin.

Mielipidekirjoituksessa on siteerattu yliopistolain 46 §:ssä ylioppilaskunnalle säädettyjä tehtäviä. Ylioppilaskunnan erityiset tehtävät on kuitenkin lueteltu vasta saman pykälän seuraavassa momentissa: niitä ovat opiskelijaedustajien nimeäminen yliopiston eri toimielimiin ja opintotukilautakuntaan sekä osallistuminen YTHS-palveluiden järjestämiseen. Yhteiskunnallisten, sosiaalisten ja henkisten sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyvien pyrkimysten edistämisen alle voidaan toki kuvitella lähes mitä tahansa. Tämä ei kuitenkaan millään muotoa tee oman kirjaston ylläpitämisestä TYYn ydintehtävää.

Mielipidekirjoituksessa kirjoitetaan “tarpeellisesta täydentävästä palvelusta”. Vuonna 2013 TYYn kirjastosta tehtiin yhteensä 2734 lainaa. Vaikka jokaisen lainan olisi tehnyt eri ihminen, ei TYYn 15 000 jäsenestä enimmilläänkään kuin 18 % lainannut kirjaa TYYn kirjastosta. Huomionarvoista on se, että osa näistäkin lainatuista kirjoista olisi saattanut olla saatavilla yliopiston eri kirjastoista. Toisin kuin mielipidekirjoituksessa väitetään, tällaisessa tilanteessa TYYn kirjastosta tehty laina ei ole edistänyt mitään muuta kuin turhien kulujen kasaantumista ylioppilaskunnalle. TYYn kirjastosta tehtyjä lainoja on uusittu liki kymmenen kertaa jokaista uutta lainaa kohden. Kuukauden laina-ajalla tämä tarkoittaa sitä, että yhtä lainattua kirjaa on pidetty keskimäärin 11 kuukautta. Tämä korostaa TYYn kirjaston asemaa pienen porukan kirjakerhona – ei koko jäsenistöä palvelevana.

Mielipidekirjoituksessa väitetään, että TYYn kirjaston lakkauttaminen vaikuttaisi opiskelijoiden asemaan hyvin negatiivisesti, koska yliopiston kirjastojen määrää on viime vuosina vähennetty. Todellisuudessa yliopiston kirjaston toimintakulut ja aineistokulut ovat kasvaneet vuosittain vuodesta 2009 saakka. Kaikki yliopiston kirjastot myös sijaitsevat kävelymatkan sisällä Yliopistonmäeltä, joten TYYn kirjaston lakkauttaminen ei siinäkään mielessä hankaloittaisi yhdenkään opiskelijan asemaa.

Myös väite kirjaston kustannustehokkuudesta on täysin erheellinen. Vaikka TYYn kirjasto ei maksa tiloistaan vuokraa, jää se kustannustehokkuudessa auttamatta yliopiston kirjastojen taakse. TYYn kirjastosta tehdylle lainalle kertyy hintaa yli 18 euroa – vertailun vuoksi kurssikirjastosta tehdyn lainan kappalehinta on alle 5 euroa.

On totta, että TYYn kirjaston aktiivisimpia käyttäjiä ovat juuri oikeustieteen opiskelijat. Ironia tässä ei kuitenkaan kohdistu meihin, vaan kirjaston tarpeellisuuteen ja sen säilyttämistä kannattaviin mielipiteisiin. Kuinka tärkeä jäsenpalvelu kirjasto muka on, jos sitä aktiivisimmin käyttävä opiskelijaryhmä esittää sen lakkauttamista?

Mielipidekirjoituksessa peräänkuulutetaan vastuullista henkilöstöpolitiikkaa. Juuri tämän takia Ryhmä Lexin esityksessä päätös kirjastopalveluiden lakkauttamisesta tehdään nyt, ja aikaa sen toimeksipanolle liki puoli vuotta. Mielipidekirjoituksen takana olevat tahot tekisivät tämän päätöksen ilmeisesti mieluummin vasta loppusyksystä.

Yhdestä asiasta olemme mielipidekirjoituksen kanssa tismalleen samaa mieltä: on aika päättää pitkäaikainen kirjastokeskustelu ja siirtyä kehittämään TYYn tärkeitä palveluja opiskelijaa tukevaksi kokonaisuudeksi.

Ryhmä Lex