Tylkkärin tulevaisuuskeskustelu ja tämän keskustelun menneisyys?

 

44227746_520016995138869_7681343249897750528_n.jpgTurun ylioppilaslehti eli Tylkkäri on useampien vaalien ajan ollut Ryhmä Lexin vaaliteemana. Rymä Lex on ajanut muun muassa valtakunnallisen ylioppilaslehden perustamista sekä sekä Tylkkärin paperiversiosta luopumista ja sähköiseen formaattiin siirtymistä.  Syksyllä 2015 silloinen ryhmäpuheenjohtajamme Sanna Mäkilä kirjoitti blogiimme ajatuksiamme ylioppilaskuntien yhteisestä sähköisestä lehdestä. Ryhmä Lex ehdotti viime kaudella edarissa lehden digitalisoimista, joka ei kuitenkaan kerännyt taakseen riittävästi kannatusta. Helmikuussa 2017 silloinen edaattorimme Sami-Petteri Seppä kirjoitti aiheesta blogiimme, joka ehdottomasti kannattaa niin ikään käydä vilkaisemassa: tästä

Ryhmä Lex teki yhdessä Vihreän vasemmiston (VIVA) kanssa maaliskuussa 2017  esityksen Tylkkärin formaattiselvityksen tilaamisesta, minkä edustajisto hyväksyi yksimielisesti. Tämän vuoden alussa edustajistoa työllisti formaattiselvityksen tekijän valintaprosessi ja tekijä saatiin valittua lopullisesti kevätlukukauden viimeisessä kokouksessa. Varsinainen formaattiselvitys tehtiin kesän aikana.

Tylkkärin formaattiselvitys annettiin tiedoksi edustajistolle ennen syyskuun iltakoulua (24.9.2018). Iltakoulussa selvityksen tekijät esittelivät selvitystä, ja edustajistolle varattiin myös aikaa esittää kysymyksiä. Tätä ennen edaattoreilta pyydettiin ennakkoon kysymyksiä sen tehneelle taholle ja Ryhmä Lex ainoana ryhmänä lähetti kysymyksiä. Formaattiselvityksen pohjalta on odotettavissa, että edustajistossa käsitellään tämän syksyn ja alkuvuoden aikana Tylkkärin tulevaisuutta. Eilen edustajiston kokouksessa keskustelua käytiin jo toimintasuunnitelman ja keskipitkän taloussuunnitelman lähetekeskusteluissa sekä muut asiat kohdassa.

Yksinkertaistaen tällä hetkellä Tylkkärin saamasta kolmesta eurosta kaksi on TYYn euroja. Yksi euro eli noin kolmas osa tuloista tulee julkaisutuloista. Näin ollen budjetti nojaa vahvasti TYYn tukeen ja Tylkkäriin laitetaankin vuosittain noin 80 000 euroa, joka on 10% TYYn budjetista. Mikäli avustus puolitettaisiin, kuten TYY Terveeksi on rohkeasti ehdottanut, TYYn tuki olisi edelleen mittava (40 000 euroa).

WhatsApp Image 2018-10-24 at 20.02.53.jpegEdustajiston vastuulla on kaksi eri ideologista keskustelua Tylkkärin tulevaisuudesta keskusteltaessa. Ensimmäinen keskustelu liittyy siihen, kuinka suuri osa TYYn budjetista tulisi kohdentaa lehden kuluihin, ja toinen siihen, millaisessa formaatissa lehteä tulisi jatkossa julkaista.  Tietenkin nämä kaksi asiaa kulkevat käsi kädessä, mutta kaipaamme keskusteluun myös lisää laatikon ulkopuolisia ajatuksia.  Tällä hetkellä Tylkkärin johtokunta ja TYYn taloustoimikunta valmistelevat erilaisista skenaarioita Tylkkärin tulevaisuudesta. Odotamme innolla näiden toimielinten sekä lehden toimituksen mielipiteitä Tylkkärin tulevaisuudesta. On mieletöntä, miten edustajistolla on päätöksen teon tueksi käytettävänä paljon erilaista pätevyyttä. Haluamme kuitenkin vielä korostaa, että varsinaiset ideologiset päätökset tehdään nimenomaan edustajistossa asiantuntijoiden pohjatyötä hyödyksi käyttäen.

Ryhmä Lexin mielestä Tylkkäri on etupäässä mukavuushyödyke, jonka tulisi tulla toimeen jonkin verran nykyistä pienemmällä TYYn tuella. Koemme TYYn ennen kaikkea edunvalvontaorganisaationa ja haluamme priorisoida varojamme enemmänkin tähän. Ryhmä Lex on ollut jo pitkään sitä mieltä, että painetun lehden aika on ohi.  Tylkkäri tulisi mielestämme siirtyä sähköiseen verkkolehteen hyödyntäen erilaisia digiajan mahdollisuuksia, kuten podcasteja ja Youtubea. Lisäksi näemme hyödylliseksi, että vuodessa tehtäisiin yksi lehti, joka suunntattaisiin uusille opiskelijoille. Tämä peilailisi Oulun Ylioppilaslehtien nykyistä toimintatapaa, joka nousi varsin positiivisesti esiin formaattiselvityksessä.

Edustajiston tulee ensisijaisesti pohtia kannattaako Tylkkäriä ylipäätään säilyttää ja mikäli se halutaan säilyttää, on digitaalisuuteen siirtyminen mielestämme ainoa oikea ratkaisu. Mikäli lehteen ei haluta jatkossa priorisoida valtavia resursseja, samalla rahalla voisi panostaa myös aivan johonkin muuhun koko jäsenistöä hyödyttävään toimintaan. Tällaisena voisi olla esimerkiksi viestintäharjoittelijan palkkaaminen toimistolle tehostamaan ylioppilaskunnan viestintää entisestään.

Miksi Tylkkäriä ei tulisi säilyttää?

Huomioitavaa seuraavassa nostossa on se, että edustajiston ei kuulu määritellä Tylkkärin sisältöä. Haluamme kuitenkin nostaa avoimesti esille sen, että Tylkkärin tuottama sisältö herättää äänestäjäkunnassamme huomattavan kovaa keskustelua. Vastuullisina edustajiston jäseninä haluamme tuoda myös tämän esille nimenomaan edustajistossa, sillä se liittyy vahvasti yhteen Tylkkärin tärkeimmistä tehtävistä; luoda yhtenäistä opiskelijahenkeä koko TYYn jäsenistön keskuudessa.

Tämän yhteishengen sijasta, varsinkin viime aikoina, Tylkkärissä on monien mielestä luotu me-te-asettelua ottaen pienemmille oppiaineille yhteiseksi ulkoiseksi viholliseksi kolme isoa pahaa; kauppis-lääkis-oikis. Tämä tietenkin toimii yleisesti ryhmäyttämisessä erinomaisesti. Ulkoinen vihollinen kasvattaa ryhmähenkeä. Tylkkärin tehtävä ei ole kuitenkaan kasvattaa kuilua eri tieteenalojen opiskelijoiden välille, vaan nimenomaan päinvastoin luoda yhteishenkeä. Me kaikki yhtä lailla rahoitamme Tylkkäriä jäsenmaksullamme ja jokaisen tieteenalan opiskelija on mielestämme yhtä tärkeä. Opiskelijoiden tulisi seistä yhdessä tukien toisiaan. Täten Tylkkäri ei mielestämme ainakaan täytä tätä tehtävää hyvin. Tästä toki voi olla ja varmasti onkin mielipide-eroja, kuten koko Tylkkäri aiheesta yleensäkin. Toisaalta Tylkkärin päätehtävänä voidaan nähdä vallan vahtikoirana toimiminen, joka on mielestämme hyvä asia ja Tylkkärin säilyttämisen puolesta vahvasti puhuva seikka.’

Mielenkiintoinen kysymys on myös se, kuinka moni jäsenistöstä todellisuudessa lukee Tylkkäriä. TYYssä on jäseniä lähes 15 000 ja Tylkkärin viime syksyn lukijakyselyyn vastasi 556 ihmistä. Nämä 3% jäsenistöstä olivat enemmistöltään paperisen lehden säilyttämisen puolella, mutta mitä mieltä mahtavat olla loput 97% jäsenistöstäjotka eivät mahdollisesti lue Tylkkäriä tai ainakaan vastanneet sen lukijoille suunnattuun kyselyyn? Mikäli Tylkkäriä lukee oikeasti moni TYYläinen, olisi lehden säilyttäminen ehdottomasti mielestämme järkevää. Pelkäämme kuitenkin, ettei asia ole näin.3.jpeg
Koko Ryhmä Lexin puolesta ajatuksia yhteen koonnut,

Noora Wilén
Ryhmä Lexin ryhmäpuheenjohtaja

 

 

Mainokset

Ylioppilaslehden strategia laitetaan uusiksi: Mikä muuttuu ja miten se näkyy?

Teksti: Juho Mäki-Lohiluoma

Turun ylioppilaslehden johtokunta valmisteli alkuvuoden aikana lehdelle uuden strategian ja ylioppilaskunnan edustajisto käsittelee sen syksyn kokouksissaan.

Strategia on johtokunnan ja edustajiston keskeisin tapa ohjata lehden toimintaa. Siksi pyrin myös itse olemaan sen valmistelutyössä hereillä. Kokonaisuutena esitys uudeksi strategiaksi syntyi hyvässä hengessä ja yhteistyössä, eikä suuria näkemyseroja löytynyt. Siinä mielessä uuteen strategiaan voinee myös lexiläisen näkökulmasta olla tyytyväinen, mikäli se ei edustajistokäsitellyssä merkittävästi muutu.

Yritän seuraavaksi avata hieman, mitä uutta strategiassa on ja miten muutoksen voivat näkyä lehden toiminnassa. Poimin pitkähköstä dokumentista neljä mielestäni olennaista pointtia. Tulkinnat ovat omiani ja joku voi olla niistä perustellusti eri mieltä.

  1. Lehdellä on strategia

    12191931_10153658977527225_8757232764245864458_n

    Juho Mäki-Lohiluoma, kuva Eetu Lehmusvaara

Mikä: Ennen nykyistä strategiaa lehden toiminnalle ei käytännössä ollut määritelty minkäänlaista punaista lankaa. Tavoitteita, arvoja ja kohderyhmiä ei ollut mielekkäällä tavalla kirjattu, eikä lehden missiota ollut kirjoitettu auki. Tästä syystä koko strategia valmisteltiin käytännössä puhtaalta pöydältä.

Miten näkyy: Ylioppilaslehti on aina tekijöidensä näköinen ja syntyy journalistisesti itsenäisesti. Hyvä niin. Nyt tälle työlle on kuitenkin asetettu selkeät tavoitteet ja missio, joiden toteuttamisesta toimitus päätoimittajan johdolla vastaa. Se tarkoittaa, että päätoimittajalla on aidompaa vastuuta asetettujen tavoitteiden täyttymisestä ja toisaalta käytössään enemmän välineitä, joista hakea linjoja omaan jokapäiväiseen tekemiseensä.

  1. Lehti on jäsenpalvelu ja sitä tehdään ylioppilaskunnan jäsenille

Mikä: Tämä on yksi mielestäni keskeisimmistä linjauksista uudessa strategiaesityksessä ja se tehdään hyvin selväsanaisesti strategian alussa. Lehteä tehdään ensisijaisesti siksi, että jäsenet kokevat sen tärkeäksi ja lehden tärkein kohderyhmä ovat juuri he.

Miten näkyy: Lehdellä on selkeä palveltava kohderyhmä. Jos journalistiset sisällöt eivät palvele tätä kohderyhmää, ei lehden toiminta ole strategian mukaista. On toki tulkinnanvaraista minkälaiset journalistiset sisällöt lopulta palvelevat jäsenistöä ja kuinka hyvin. Päätös tehtävistä jutuista on toimituskunnan, mutta päätoimittajan pitäisi ainakin periaatteessa pystyä aina perustelemaan, miksi joku journalistinen kokonaisuus tehty ja miten se palvelee ylioppilaskunnan jäsenistöä. Ennen nykyistä strategiaa tällaista velvoitetta ei ole ollut, vaikka ylioppilaskunnan jäsenistön palveleminen on ollut lehdentekemisen lähtökohta uskoakseni jo pidemmän aikaa.

  1. Arvoina sivistys ja yhteiskunnallinen keskustelu

Mikä: Strategia linjaa myös lehden arvoista. Näistä yksi keskeisimmistä on mielestäni se, että yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen ja lukijoiden siihen kannustaminen nousee osaksi lehden arvopalettia. Se tarkoittaa, että lehti saa ottaa kantaa, mutta samalla sen on huomioitava monipuolisesti erilaisia yhteiskunnallisia idelogioita ja tavoitteita.

(Lisäksi pidän henkilökohtaisesti siitä, että stragiaesityksessä lehti mm. velvoitetaan toimimaan sivistyksen arvon muistamisen ja ylläpitämisen eteen yhteiskunnassa. Tämä tuskin on kuitenkaan isossa kuvassa strategian tärkeimpiä kirjauksia.)

Miten näkyy: Kun ylioppilaskunnan jäsenistön palveleminen on tavoitteena melko lavea, ovat asetetut arvot tapa linjata sitä, minkälaista lehteä toimituskunnalta toivotaan. Yhteiskunnallisen keskustelun nostaminen lehden mission osaksi on selkeä kanta, joka ohjaa tuotantoa viihdepainotuksen sijaan kohti yhteiskunnan ja esimerkiksi politiikan ilmiöiden tarkastelua. Konkreettinen esimerkki jäsenpalvelun ja yhteiskunnallisen keskustelun risteämiskohtaan osuvasta journalismista voisi olla esimerkiksi tulevien kuntavaalien tarkastelu turkulaisesta opiskelijanäkökulmasta. Toisaalta yhteiskunnallista keskustelua tuskin kannattaa mieltä pelkästään poliittisten prosessien osana.

  1. Monikanavainen journalistinen yksikkö

Mikä: Strategian mukaan ylioppilaslehti on monikanavainen journalistinen yksikkö. Tässä kapulakielessä on yllättävän paljon asiaa.

Ensinnäkin, strategiaesityksessä ei puhuta lehden tekemisestä vaan monikanavaisuudesta. Tämä ilmentää ajatusta siitä, että olennaista on sisältö, ei sen muoto. Turun ylioppilaslehden tärkeintä antia ovat laadukkaat journalistiset sisällöt, jotka voivat maailman ja kulutustottumusten muuttuessa ilmestyä eri muodoissa.

Toiseksi, kyseessä on journalistinen yksikkö. Ei siis lehden toimitus, vaan journalismin linssien läpi ympäristönsä ilmiöitä tarkasteleva toimia, joka raportoi havainnoistaan muodossa tai toisessa. Toistaiseksi nämä kaksi asiaa ovat toki synonyymejä, mutta esimerkiksi teknologian kehitys ja/tai rahoituspohjan muutokset voivat aikanaan muuttaa tilannetta. Tähän murrosvaiheeseen strategia antaa mielestäni selkeitä suuntaviivoja: itsenäinen journalistinen yksikkö on tärkeä ja arvokas, mutta sen ja painetun Tylkkärin välille ei vedetä yhTylkkärikannettäsuuruusmerkkiä.

Miten näkyy: Toistaiseksi tuskin muuten kuin ajatusten jäsentelynä. Painettu lehti on edelleen kustannustehokas ja tavoittava tapa tämän ”monikanavaisen journalistisen yksikön” sisällön jakeluun. Tästä saa olla eri mieltä, mutta näin on strategiassa linjattu ja sen takana myös itse luonnollisesti seison (tai tällä hetkellä istun).

Kuivakka strategiablogi on hyvä lopettaa väsyneeseen puujalkaan. Jos teksti herätti enemmän kysymyksiä kuin tarjosi vastauksia, nykäiskään hihasta niin kerron lisää. 🙂

Kirjoittaja on Turun ylioppilaslehden johtokunnan varapuheenjohtaja.

Edustajiston elokuun kokouksen päätösluettelo

Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto on kokouksessaan 31.8.2016 päättänyt:

  • valita Turun ylioppilaslehden päätoimittajaksi Nella Keski-Ojan.
  • myöntää eron Sointu Koukille ja Ossi Tursaalle taloustoimikunnan jäsenyydestä ja valita heidän tilallaan Tiina Männyn ja Olli Isoahon.

Turussa 31.08.2016

Tylkkäri on myös lexiläisten lehti!

Kirsi Calonialla.

Kirsi Calonialla.

Turun ylioppilaslehti eli kotoisammin Tylkkäri ilmestyy yhdeksän kertaa lukuvuoden aikana. Lehti nostaa esiin aiheita vaihtelevasti yliopistomaailmasta, yhteiskunnasta ja kulttuurista. Tylkkäri on TYYn lehti, jonka tehtävänä on siten toimia myös ylioppilaskunnan tiedotuskanavana sekä tuoda ylioppilaskuntaa lähemmäksi jäsenistöään. Seuraavassa vastaan joihinkin Tylkkäristä kuulemiini kysymyksiin sekä kerron mitä lehdelle kuuluu tänään.

”Miksi TYYllä on lehti?”

Ylioppilaskunnan oma lehti ei ole itsestäänselvyys. Tylkkäri tuo esille yliopistomaailman sisältä nousevia puheenaiheita. Jutut herättävät keskustelua yhteisön sisällä, mutta lehden avulla opiskelijoiden ääni kantautuu myös kampuksen ulkopuolelle. Tylkkäri tarjoaa lisäksi tuleville toimittajille hyvän alustan, jolta ponnistaa ammattitoimittajan uralle.

”Tylkkäriin voi varmaan kirjottaa vaan sellaset, jotka tähtäävät ammattitoimittajiksi?”

Tylkkärin toimitus koostuu päätoimittajasta ja joko siivilipalvelushenkilöstä ja yhdestä toimittajaharjoittelijasta tai kahdesta toimittajaharjoittelijasta. Lisäksi lehdellä on laaja avustajakunta. Toiveena on, että kirjoittajia löytyy laajasti eri tiedekunnista! Jutuista maksetaan freelancer-palkkiot.

”Mistä niitä lehtiä edes saa?”

Paperisen Tylkkärin voi napata mukaansa Calonian aulasta tai muualta yliopiston kampukselta esimerkiksi lounaalla käydessä. Lehti on saatavilla muun muassa lexiläisten keskuudessa suosituista lounaspaikoista Assarin Ullakolta ja Montusta. Jakelustandeja on siis ympäri kampusta. Lisäksi lehti jaetaan tilaajille kotiin sekä osoitejakeluna osaan TYS:n asunnoista.

Tylkkärit löytyvät omasta telineestään Calsun aulasta.

Tylkkärit löytyvät omasta telineestään Calsun aulasta.

Viime vuonna Tylkkäri koki sekä formaatti- että nettisivu-uudistuksen. Lehti on nykyisin luettavissa nettisivuilla kätevästi sähköisenä näköislehtenä. Sivuille ilmestyy myös ajankohtaisempaa uutismateriaalia, jota ei löydy paperisesta lehdestä. Juttu hetki sitten TYYssä puhuttaneesta #instagatesta oli loistava esimerkki tällaisesta materiaalista. Uutisten rajaaminen sähköiseen ympäristöön on onnistunut ratkaisu, sillä aikakauslehden nykyinen ilmestymisväli on niille turhan pitkä. Toisaalta lehden ilmestyminen aiemman kahden viikon sijasta kuukauden välein mahdollistaa laadukkaamman aikakauslehden tekemisen.

Tylkkäriä luetaan myös kampuksen ulkopuolella – tästä osoituksena ovat lehtien hupeneminen keskusta-alueen standeista sekä kaupunkinumeroiden positiivinen vastaanotto. Tylkkäri kiinnostaa, ja paperisella lehdellä näyttää edelleen olevan paikkansa median sähköistymisestä huolimatta. Myös kampuksen standeista lehtiä katoaa kiitettävästi. Toisaalta paperisten lehtien menekkiä tulee seurata koko ajan herkällä silmällä ja pienentää painosmäärää, mikäli sille tulee tarvetta. Paperisella lehdellä ja sen jakelulla on myös oma merkityksensä lehden mainostulojen kannalta, sillä Tylkkäri kustannetaan TYYn varoilla ja mainostuloilla. Osa sinunkin lukuvuosimaksustasi menee siis Tylkkärin tekemiseen.

Johtokunta uudistaa tänä vuonna lehden strategiaa. Tavoitteenamme on järjestää vuoden mittaan kaikille avoin sähköinen lukijakysely. Toimitus ottaa palautetta ja ideoita vastaan jatkuvasti myös sähköpostitse. Pysy siis kuulolla ja vaikuta! Tylkkärin meininkiä voi seurata Facebookissa: Turun ylioppilaslehti sekä Instagramissa ja Twitterissä: @turunylioppilaslehti.

Haluaisitko kirjoittaa Tylkkäriin? Ärsyttääkö, kun lehdessä ei ole juttuja oikkarinäkökulmasta? Tarjoa juttuasi osoitteeseen tyl@utu.fi tai ota yhteyttä päätoimittaja Lauri Hannukseen tyl-paatoimittaja@utu.fi. Myös toimittajaharjoittelijaa ensi lukuvuodeksi haetaan pian!

Kirsi Kemppi
Tylkkärin johtokunnan jäsen