Oikeusaputoimikunta – Maksutonta oikeudellista neuvontaa TYYn jäsenille

Heippa!

Jos olet joskus saanut harmaita hiuksia työsopimuksiin, vuokrasuhteisiin tai oikeastaan mihin tahansa oikeudellisiin asioihin (pois lukien verot ja rikosoikeudelliset asiat) liittyvien kysymysten pohtimisesta, jatka ihmeessä lukemista!

Nimittäin: tiesitkö, että TYY tarjoaa jäsenilleen ilmaista lakineuvontaa?

Oikeusaputoimikunta, jonka toiminnan käytännön toteuttamisen tarjoaa TYYlle Lex ry, päivystää TYYn toimistolla lukukausien ajan aina keskiviikkoisin klo 18-20. Toimikunnan puoleen voi kääntyä kaikissa mieltä askarruttavissa oikeudellisissa asioissa, esimerkiksi vuokra-asuntoon, työsuhteeseen taikka perhe- ja perintöoikeudellisiin asioihin liittyen. Rikos- ja vero-oikeudellista neuvontaa toimikunta ei anna. Lisäksi asiakirjojen laatiminen edes välillisesti ei kuulu toimikunnan toimintaan. Oikeudellinen neuvonta kattaa myös ainejärjestöt, jotka voivat myös pyytää oikeusaputoimikuntaa pitämään esimerkiksi luentoja tai tietoiskuja oikeudellisista teemoista. TYYn jäsenten lisäksi oikeusaputoimikunnan palveluja saavat hyödyntää myös kaikki ÅAS:n sekä TUOn jäsenet ja ainejärjestöt.

Oikeusaputoimikunnan tavoitat:

  1. Päivystysaikana (ke 18-20) TYYn toimistolta (Rehtorinpellonkatu 4 A, 1. kerros)
  2. Päivystysaikana puhelinnumerosta 045 843 3428
  3. Muina aikoina ympäri vuoden sähköpostitse osoitteesta tyy-oikeusapu@utu.fi.

Opiskelijoille oikeusaputoimikunnan palvelut ovat ehdottomasti hyvä juttu, sillä oikeudellinen neuvonta on yleensä melko kallista, joten oikeusaputoimikunnan palveluiden maksuttomuus jo itsessään madaltaa kynnystä kysyä mieltä vaivaavasta ongelmasta. Usein on myös niin, että vaikka kysymys olisikin sinänsä yksinkertainen, voi jo oikean lain ja lainkohdan etsimiseen kulua melkoisesti aikaa puhumattakaan sen oikeaoppisesta tulkinnasta. Monimutkaisissa asioissa taas juridiikkaan tottumattoman voi olla hankala hahmottaa ongelman eri ulottuvuuksia. Oikeustieteen opiskelijan näkökulmasta taas säästät aikaasi ja energiaasi, kun et jää pohtimaan oikeudellisia ongelmiasi yksin.

Kuten jo mainitsinkin, TYYn tarjoaman oikeudellisen palvelun toteuttavat lexiläiset. Toimin itse tänä vuonna oikeusaputoimikunnan puheenjohtajana. Toimikunnan toiminnassa minua innostaa erityisesti sen käytännönläheisyys: koulutuksemme kun on osin hyvinkin teoreettista ja yhtymäkohdat käytännön elämään jäävät usein löyhiksi esimerkeiksi kuvitteellisista tapauksista, joten toimikunnan jäsenenä pääsee todella kehittämään omia soveltamistaitojaan ja palauttamaan mieleen oikiksesta matkaan tarttuneet opit. Haluaisin omalta osaltani kannustaa kaikkia TYYn, TUOn ja ÅAS:n jäseniä taikka ainejärjestöjä ottamaan rohkeasti yhteyttä oikeusaputoimikuntaamme.

Aurinkoista kevättä toivotellen,

Heidi Ruohonen

Mainokset

Edarisyksy ohi, nyt on kiitosten aika!

Heippa kaikki lukemaan eksyneet! 

Täällä kirjoittelee Ryhmä Lexin uusi ryhmäpuheenjohtaja Kristiina Arpiainen! Olen neljännen vuoden lexiläinen, joka on alun perin innostunut Ryhmä Lexin toiminnasta jo fuksisyksynä, jolloin eksyinkin edarivaaleihin ehdokkaaksi. Enemmän olen aktivoitunut kuitenkin vasta tällä kaudella ja joulukuussa otin kantaakseni ryhmäpuheenjohtajan viitan.

Aloittelimme edarivuotta 2019 viime viikolla iltakoululla, renkaan (TSE-lista, TYY Terveeksi ja Ryhmä Lex) tavoiteillalla sekä itse edustajiston kokouksella, mutta ajattelin että olisi mukava päivittää tänne, mitä kaikkea olemme syksyllä touhunneet! Vuodesta 2019 on tulossa TYY:n kannalta jännittävä, sillä edessä on edustajistovaalivuosi. Ryhmä Lexissä on tapahtunut paljon vaihdosta edaattorien suhteen vanhojen jäädessä sivuun, minkä huomaat varmastikin myös tekstistä. Näin ollen vaalien myötä kasvot tulevat varmasti muuttumaan edustajistossa etenkin ryhmämme osalta, joten jos edaritoiminta kiinnostaa, niin suosittelen jo tässä vaiheessa nykäisemään hihasta! 

Ryhmä Lexin edustus Lex ry:n kastajaisissa

Syyskuussa saatettiin edarisyksy käyntiin kokoustamalla edarin mittapuulla uskomattoman lyhyesti (vain 30 minuuttia!!) ja asialistalla olikin lähinnä kokousedustajien nimityksiä sekä ansiolautakunnan valitseminen. Kokouksen kokoonpano oli myös tavanomaisesta poikkeava ja mukana olikin neljä ensikertalaista. Syys- ja elokuun vaihteessa osallistuimme myös fuksirientoihin. Fuksiviikon tiistaina ihmismetsästyksessä pidimme fukseille väittelyharjoituksia ja vaikutuimme tulevaisuuden edaattoritoivojen retorisista taidoista. Kastajaisissa pidimme taas tietovisailua, jonka toteutus alkoi illan myötä heikkenemään. Hauskaa oli kuitenkin! 

Lokakuussa edustajiston kokouksen asialistalla oli toimintasuunnitelman (tuttavallisemmin TOSU) sekä tavoiteohjelman käsittelyn muutosehdotuksineen. Ryhmä Lexillä oli suhteellisen paljon kysymyksiä, kommentteja sekä muutosehdotuksia TOSUun, joista pidimme myös ryhmäpuheenvuoron edustajistossa. Lisäksi kävimme lähetekeskustelun keskipitkän aikavälin taloussuunnitelmasta. Keskustelu oli molempien osalta vilkasta ja ryhmämme kyseenalaisti erityisesti Turun Ylioppilaslehden budjetin suuruuden ja otimme kantaa sen supistamiseksi 10 prosentilla sekä lehden siirtämiseksi sähköiseen muotoon. Myös Q-talon budjetin reilu alijäämäisyys herätti keskustelua. Tilan käyttöaste ei luultavasi sen uutuudesta johtuen ollut saavuttanut tavoiteltua tasoa ja tappiot vuodelta 2018 olivat nousseet 13 000 euroon. Lokakuun kokouksessa hyvästelimme riveistämme Heli Luukkosen, joka on tehnyt tämän kauden ajan upean aktiivista työtä. Onnea Helille uusiin haasteisiin!

Marraskuussa kokoustimme kaksi kertaa. Toinen kokouksista oli edustajiston juhlakokous Turun kaupungintalolla, jossa Turun Ylioppilaskunnassa sekä sen alayhdistyksissä ansioituneita palkittiin. Tilaisuus oli hieno ja myös monia lexiläisiä muistettiin aktiivisuudesta erilaisilla huomionosoituksilla. Yliopiston entinen rehtorin Kalervo Väänänen piti puheen, jossa hän kertoi luottavansa meihin tulevaisuuden luojina. Myös Ryhmä Lexin Ville Laakso piti huikean jäähyväispuheen edustajistolle saattaen viisivuotisen edaattoriuransa päätökseen. Kiitos Ville kaikesta ja hyvää jatkoa!

Edustajiston juhlakokouksessa

Marraskuun ”varsinaisen” kokouksen iltakoulu pidettiin poikkeuksellisesti Pikku Macciassa, jossa meille pidettiin Unica-koulutus ja pääsimme esittämään kysymyksiä yrityksen toimitusjohtajalle. Tiesitkö, että Universitas Oy:n kautta TYY omistaa huomattavan osan Unicasta Fazer Food Services Oy:n ohella?

Marraskuun kokouksessa hyväksyimme edellisessä kokouksessa lähetekeskustelussa olleet TOSUn ja tavoiteohjelman sekä esitimme muutoksia keskipitkään taloussuunnitelmaan. Kokouksen jännittävin osuus olikin Turun Ylioppilaslehteen liittyvistä esityksistä äänestäminen. TYY Terveeksi oli tehnyt esityksen keskipitkään taloussuunnitelmaan Tylkkärin budjetin supistamisesta. Myös soihdunkantajat tekivät asiassa esityksen ja lisäksi esityksen Tylkkärin strategian muuttamiseksi.  Soihdunkantajien tapaan myös me teimme kaksi esitystä, joista ensimmäinen kuului näin:

Aloite Turun ylioppilaslehden strategian muuttamisesta 

Ryhmä Lex haluaa kehittää Turun ylioppilaslehteä (Tylkkäri) entistä sähköisempään, digitaalisempaan ja ekologisempaan suuntaan ajan hengen mukaisesti. Ryhmä Lex esittää, että Tylkkärin johtokunta valmistelee alkukevääseen mennessä Tylkkärin strategiaan muutoksen lisäämällä tavoitteeksi Tylkkärin sähköistämisen kokonaisuudessaan. Siirtymäajan ei tule olla yhtä vuotta pidempi. Ryhmä Lex ehdottaa, että paperisten lehtien määrää vähennetään jo siirtymäaikana. Tällöin aikaa jää entistä enemmän laadukkaan ja monipuolisen sähköisen sisällön kehittämiseen. Syksyllä rekrytoitavien henkilöiden kohdalla tulee kiinnittää huomiota siihen, mitä osaamista heillä on erityisesti sähköisen lehden tuottamisesta ja valinta tulee tehdä tällaista erityisosaamista silmällä pitäen. Ryhmä Lex ehdottaa, että siirtymän parissa työskentelevän toimitusharjoittelijan rekrytoinnissa harkitaan myös vaihto- ehtona käyttää tiedekuntien harjoittelutukea. 

Esitys: 

Ryhmä Lex esittää edustajistolle, että se päättää Turun ylioppilaslehden johtokunnan valmistelevan alkukevääseen 2019 mennessä Turun ylioppilaslehden strategiaan muutoksen lehden muuttamiseksi kokonaan sähköiseksi. 

Ja toinen: 

KTS-esitys:

”Ylioppilaskunta on ensisijaisesti edunvalvontaorganisaatio, eikä sen pääasiallinen tehtävä ole tuottaa palveluita. Ryhmä Lexin mielestä ei ole kohtuullista, että TYYn budjetista menee 80 000 euroa vuosittain eli 10% Turun ylioppilaskunnan lehden (Tylkkäri) avustamiseen. Tämä summa on liikaa suhteutettuna muihin avustuksiin. Yhteensä kaikki järjestöavustukset ovat vain hieman enemmän ja toisaalta esim Q-talosta päätettäessä edustajisto yksimielisesti linjasi, että sen tulisi pyöriä siirtymäajan jälkeen omavaraisesti. Minkä takia sitten Tylkkäriin käytetään niin paljon ylioppilaskunnan varoja vuosittain? Tämä ei ole ryhmämme mielestä kovinkaan oikeudenmukaista tai loogista, minkä takia haluamme kehittää Tylkkäriä omavaraisempaan suuntaan.

Useamman vuoden ajan olemme Ryhmä Lexinä olleet sitä mieltä, että lehteä ei tulisi tehdä paperisena ja pelkästään lehden sähköistäminen toisi säästöjä pitkällä aikavälillä. Tämä omalta osaltaan puoltaa tuen leikkaamista tulevaisuudessa. Tämän lisäksi Tylkkäri on jo nyt tehnyt viime vuosina noin neljä tuhatta euroa alle budjetin ja näin ollen toiminta ei muutu noin neljän tuhannen leikkauksella. Lisäksi moni muu ylioppilaslehti pyörii paljon pienemmällä avustuksella, mikä olisi myös Turun yliopiston opiskelijoiden etu, joten siihen tulee pyrkiä.

Tämä uudistus auttaisi kehittämään toimintaa omavaraisempaan suuntaan, minkä näemme ylioppilaskunnan kokonaisetuna. Sen vuoksi ehdotamme lisäksi, että Tylkkärin budjettia vähennetään 10 000 euroa vuonna 2019.Luotamme osaavaan lehden johtokuntaan ja toimitukseen tarkempien keinojen etsimisessä.Tämä säästö voidaan käyttää kattamaan Q-talon tuottamia odottamattoman suuria tappioita.

Näin ollen Ryhmä Lex esittää muutosta KTS:aan siten, että Tylkkärin TYYn saamaa avustusta pienennetään 80 000 eurosta 70 000 euroon vuonna 2019.”

Näkemyksiä kokouksessa oli monenlaisia todella moneen suuntaan ja edustajisto päätyi äänestämään jopa siitä, kuinka asiasta tulisi äänestää. Harmiksemme hävisimme äänestykset todella täpärästi ja Turun Ylioppilaslehden budjetti säilytettiin ennallaan

Edellä mainittujen lisäksi marraskuun kokouksessa äänestettiin vuoden 2019 TYYn hallituksesta ja Ryhmä Lexistä valituksi tuli Sofia Engblom vastuualueinaan kansainväliset suhteet sekä vapaaehtoiset. Myös valintatoimikuntaa sekä taloustoimikuntaa täydennettiin. Ryhmä Lexistä valintatoimikuntaan tuli valituksi tuli Essi Lehto ja taloustoimikuntaan Aleksi Nikkanen. Uusien valintojen ohella saimme taas kuulla yhden jäähyväispuheen, tällä kertaa LMP:n eli Laura-Maria Poikelan puolesta. Laura on ollut omasta fuksivuodestaan asti TYY-aktiivi ja toivonkin hänelle kaikkea hyvää tuleviin työhaasteisiin! Joulukuussa kokoustimme viimeistä kertaa ja kokouksessa valittiin Turun Ylioppilaslehden johtokunta, johon Ryhmä Lexistä tulivat valituiksi Jussi Väätäinen (pj), Joel Nurmi sekä Samuli Raikunen. Lisäksi järjestäydyimme uudelleen ja kuten alussa sanottu toimin nykyisin Ryhmä Lexin ryhmäpuheenjohtajana Noora Wilén astuessa sivuun tehtävästä. Kiitos Nooralle upeasta vuodesta!

Marraskuun edustajiston kokoonpano, mukana Noora Wilén, Essi Lehto, Tuomas Dahlström, Kristiina Arpiainen, Sofia Engblom, Laura-Maria Poikela sekä Kalle Kuusisto!

Talvisin terveisin,

Kristiina Arpiainen,

Ryhmä Lexin ryhmäpuheenjohtaja

Tylkkärin tulevaisuuskeskustelu ja tämän keskustelun menneisyys?

 

44227746_520016995138869_7681343249897750528_n.jpgTurun ylioppilaslehti eli Tylkkäri on useampien vaalien ajan ollut Ryhmä Lexin vaaliteemana. Rymä Lex on ajanut muun muassa valtakunnallisen ylioppilaslehden perustamista sekä sekä Tylkkärin paperiversiosta luopumista ja sähköiseen formaattiin siirtymistä.  Syksyllä 2015 silloinen ryhmäpuheenjohtajamme Sanna Mäkilä kirjoitti blogiimme ajatuksiamme ylioppilaskuntien yhteisestä sähköisestä lehdestä. Ryhmä Lex ehdotti viime kaudella edarissa lehden digitalisoimista, joka ei kuitenkaan kerännyt taakseen riittävästi kannatusta. Helmikuussa 2017 silloinen edaattorimme Sami-Petteri Seppä kirjoitti aiheesta blogiimme, joka ehdottomasti kannattaa niin ikään käydä vilkaisemassa: tästä

Ryhmä Lex teki yhdessä Vihreän vasemmiston (VIVA) kanssa maaliskuussa 2017  esityksen Tylkkärin formaattiselvityksen tilaamisesta, minkä edustajisto hyväksyi yksimielisesti. Tämän vuoden alussa edustajistoa työllisti formaattiselvityksen tekijän valintaprosessi ja tekijä saatiin valittua lopullisesti kevätlukukauden viimeisessä kokouksessa. Varsinainen formaattiselvitys tehtiin kesän aikana.

Tylkkärin formaattiselvitys annettiin tiedoksi edustajistolle ennen syyskuun iltakoulua (24.9.2018). Iltakoulussa selvityksen tekijät esittelivät selvitystä, ja edustajistolle varattiin myös aikaa esittää kysymyksiä. Tätä ennen edaattoreilta pyydettiin ennakkoon kysymyksiä sen tehneelle taholle ja Ryhmä Lex ainoana ryhmänä lähetti kysymyksiä. Formaattiselvityksen pohjalta on odotettavissa, että edustajistossa käsitellään tämän syksyn ja alkuvuoden aikana Tylkkärin tulevaisuutta. Eilen edustajiston kokouksessa keskustelua käytiin jo toimintasuunnitelman ja keskipitkän taloussuunnitelman lähetekeskusteluissa sekä muut asiat kohdassa.

Yksinkertaistaen tällä hetkellä Tylkkärin saamasta kolmesta eurosta kaksi on TYYn euroja. Yksi euro eli noin kolmas osa tuloista tulee julkaisutuloista. Näin ollen budjetti nojaa vahvasti TYYn tukeen ja Tylkkäriin laitetaankin vuosittain noin 80 000 euroa, joka on 10% TYYn budjetista. Mikäli avustus puolitettaisiin, kuten TYY Terveeksi on rohkeasti ehdottanut, TYYn tuki olisi edelleen mittava (40 000 euroa).

WhatsApp Image 2018-10-24 at 20.02.53.jpegEdustajiston vastuulla on kaksi eri ideologista keskustelua Tylkkärin tulevaisuudesta keskusteltaessa. Ensimmäinen keskustelu liittyy siihen, kuinka suuri osa TYYn budjetista tulisi kohdentaa lehden kuluihin, ja toinen siihen, millaisessa formaatissa lehteä tulisi jatkossa julkaista.  Tietenkin nämä kaksi asiaa kulkevat käsi kädessä, mutta kaipaamme keskusteluun myös lisää laatikon ulkopuolisia ajatuksia.  Tällä hetkellä Tylkkärin johtokunta ja TYYn taloustoimikunta valmistelevat erilaisista skenaarioita Tylkkärin tulevaisuudesta. Odotamme innolla näiden toimielinten sekä lehden toimituksen mielipiteitä Tylkkärin tulevaisuudesta. On mieletöntä, miten edustajistolla on päätöksen teon tueksi käytettävänä paljon erilaista pätevyyttä. Haluamme kuitenkin vielä korostaa, että varsinaiset ideologiset päätökset tehdään nimenomaan edustajistossa asiantuntijoiden pohjatyötä hyödyksi käyttäen.

Ryhmä Lexin mielestä Tylkkäri on etupäässä mukavuushyödyke, jonka tulisi tulla toimeen jonkin verran nykyistä pienemmällä TYYn tuella. Koemme TYYn ennen kaikkea edunvalvontaorganisaationa ja haluamme priorisoida varojamme enemmänkin tähän. Ryhmä Lex on ollut jo pitkään sitä mieltä, että painetun lehden aika on ohi.  Tylkkäri tulisi mielestämme siirtyä sähköiseen verkkolehteen hyödyntäen erilaisia digiajan mahdollisuuksia, kuten podcasteja ja Youtubea. Lisäksi näemme hyödylliseksi, että vuodessa tehtäisiin yksi lehti, joka suunntattaisiin uusille opiskelijoille. Tämä peilailisi Oulun Ylioppilaslehtien nykyistä toimintatapaa, joka nousi varsin positiivisesti esiin formaattiselvityksessä.

Edustajiston tulee ensisijaisesti pohtia kannattaako Tylkkäriä ylipäätään säilyttää ja mikäli se halutaan säilyttää, on digitaalisuuteen siirtyminen mielestämme ainoa oikea ratkaisu. Mikäli lehteen ei haluta jatkossa priorisoida valtavia resursseja, samalla rahalla voisi panostaa myös aivan johonkin muuhun koko jäsenistöä hyödyttävään toimintaan. Tällaisena voisi olla esimerkiksi viestintäharjoittelijan palkkaaminen toimistolle tehostamaan ylioppilaskunnan viestintää entisestään.

Miksi Tylkkäriä ei tulisi säilyttää?

Huomioitavaa seuraavassa nostossa on se, että edustajiston ei kuulu määritellä Tylkkärin sisältöä. Haluamme kuitenkin nostaa avoimesti esille sen, että Tylkkärin tuottama sisältö herättää äänestäjäkunnassamme huomattavan kovaa keskustelua. Vastuullisina edustajiston jäseninä haluamme tuoda myös tämän esille nimenomaan edustajistossa, sillä se liittyy vahvasti yhteen Tylkkärin tärkeimmistä tehtävistä; luoda yhtenäistä opiskelijahenkeä koko TYYn jäsenistön keskuudessa.

Tämän yhteishengen sijasta, varsinkin viime aikoina, Tylkkärissä on monien mielestä luotu me-te-asettelua ottaen pienemmille oppiaineille yhteiseksi ulkoiseksi viholliseksi kolme isoa pahaa; kauppis-lääkis-oikis. Tämä tietenkin toimii yleisesti ryhmäyttämisessä erinomaisesti. Ulkoinen vihollinen kasvattaa ryhmähenkeä. Tylkkärin tehtävä ei ole kuitenkaan kasvattaa kuilua eri tieteenalojen opiskelijoiden välille, vaan nimenomaan päinvastoin luoda yhteishenkeä. Me kaikki yhtä lailla rahoitamme Tylkkäriä jäsenmaksullamme ja jokaisen tieteenalan opiskelija on mielestämme yhtä tärkeä. Opiskelijoiden tulisi seistä yhdessä tukien toisiaan. Täten Tylkkäri ei mielestämme ainakaan täytä tätä tehtävää hyvin. Tästä toki voi olla ja varmasti onkin mielipide-eroja, kuten koko Tylkkäri aiheesta yleensäkin. Toisaalta Tylkkärin päätehtävänä voidaan nähdä vallan vahtikoirana toimiminen, joka on mielestämme hyvä asia ja Tylkkärin säilyttämisen puolesta vahvasti puhuva seikka.’

Mielenkiintoinen kysymys on myös se, kuinka moni jäsenistöstä todellisuudessa lukee Tylkkäriä. TYYssä on jäseniä lähes 15 000 ja Tylkkärin viime syksyn lukijakyselyyn vastasi 556 ihmistä. Nämä 3% jäsenistöstä olivat enemmistöltään paperisen lehden säilyttämisen puolella, mutta mitä mieltä mahtavat olla loput 97% jäsenistöstäjotka eivät mahdollisesti lue Tylkkäriä tai ainakaan vastanneet sen lukijoille suunnattuun kyselyyn? Mikäli Tylkkäriä lukee oikeasti moni TYYläinen, olisi lehden säilyttäminen ehdottomasti mielestämme järkevää. Pelkäämme kuitenkin, ettei asia ole näin.3.jpeg
Koko Ryhmä Lexin puolesta ajatuksia yhteen koonnut,

Noora Wilén
Ryhmä Lexin ryhmäpuheenjohtaja

 

 

Oikkari vaikuttajana -ilta 8.10.2018

”Yliopisto ei tee juristeja vaan maistereita, juristiksi tullaan osallistumalla, tekemällä, keskustelemalla, verkostoitumalla ja haastamalla aivoja ympyröissä, joihin ei koskaan olisi osannut kuvitellakaan joutuvansa.”

Ryhmä Lex järjesti lokakuun alussa kirkkotiellä Oikkari vaikuttajana -illan, joka tavoitti viitisen kymmentä oikkaria. Suurin osa yleisöstä oli ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita. Kuten ryhmäpuheenjohtajamme Noora Wilén totesi aloituspuheenvuorossaan, ”ei vuosikurssilla ole mitään väliä, vaan sillä, että on kiinnostunut vaikuttamaan tai ainakin kuulemaan mitä vaikuttamistyöstä on hyötyä tulevaisuudessa” ja sitähän tapahtumassa kuultiin.

IMG_0959.JPG  IMG_0946.JPG

Ensimmäisenä puhujana vaikuttamisesta ja siitä oppimastaan kertoi Turussa oikeustiedettä opiskeleva Laura-Maria Poikela, joka on toiminut muun muassa TYYn hallituksessa 2017, Turun yliopiston tutkintolautakunnassa 2017-2018, Ryhmä Lexissä vararyhmäpuheenjohtajana 2018, Oikeustieteellisen tiedekunnan johtokunnassa 2018-2019 ja Lakimiesliiton julkisen sektorin valiokunnassa varajäsenenä 2018-2019. Kuten tästä huomaa ja eräs paikalla ollut kuulija ryhmäkeskustelussa totesi: ”tästä huomasi hyvin sen, kun uskaltaa raottaa yhtä ovea niin sen seurauksena moni muukin ovi alkaa aukeamaan”

IMG_0947.JPG   IMG_0924.JPG

”Opiskelijaliike on kehittänyt juristiuraa varten yhtä paljon kuin oikeustieteellinen tiedekunta.”

Seuraavaksi vaikuttamisen hyötyihin perehdyttiin Tarik Ahsanullahin johdolla yhden väitteen voimin; ”Opiskelijaliike on kehittänyt juristiuraa varten yhtä paljon kuin oikeustieteellinen tiedekunta.”  Tarik painotti heti alkuun, ettei tarkoitus todellakaan ole kritisoida tiedekuntien opetusta mitenkään, vaan enemminkin korostaa mitä kaikkea vaikuttamisesta voi oppia. Tutustuimme aluksi Lakimiesliiton tutkimustuloksiin tutkinnon antamista valmiuksista, josta nousi esiin runsaasti juristina tarvitsemia taitoja, joita oppii nimenomaan vaikuttamistyössä. Listattakoon tästä melko loputtomasta listasta esimerkkinä projektinhallintataidot, neuvottelutaidot, esiintymistaidot, ongelmanratkaisuvalmiudet, liiketoiminnan perusteiden ymmärtäminen ja viestintävalmiudet englannin kielellä. Hän kertoi myös syventäneensä kirjallisen viestinnän valmiuksia nähden läheltä hallituksen esitysten, poliittisten tavoiteohjelmien ja tiedotteiden valmistelua ja niihin vaikuttamista. Lisäksi Tarik kartuttaneensa valtavasti työelämätietoisuutta olemalla työhaastatteluissa useammin haastattelijana kuin haastateltavana ja saamalla kolmannen sektorin tutuksi.

IMG_0968.JPG  IMG_0971.JPG

Puhujien jälkeen paikalla olleet noin viitisentoista Ryhmä Lexiläistä rantautuivat eri pöytäryhmiin, joissa keskusteltiin ja lopuksi hieman kilpailtiin edunvalvonta teemoihin liittyen. Anna Correa de Mora ja Iida Knaappila vastasit kilpailusta ja heidän sekä aktiivisen porukan ansiosta saatiin runsaasti keskustelua aikaiseksi. Nostettakoon tästä vielä esiin, ehkä yksi tapahtuman makeimmista jutuista (mielettömien tarjoilujen lisäksi, joista suuri kiitos koko keittiöhenkilökunnalle ja erityisesti uudella vararyhmäpuheenjohtajalle Kristiina Arpiaiselle) yhden ryhmän ehdotus mielenterveysteemaan liittyen, jonka allekirjoittanut vei vielä samana iltana edustajiston tietoisuuteen. Täten osa kuulijoista pääsi jo tapahtumassa oikeasti vaikuttamaan, vau!

____
Noora Wilén
Ryhmäpuheenjohtaja
Ryhmä Lex

Ryhmä Lex on oikkareiden ja muiden yliopisto-opiskelijoiden edunvalvoja ylioppilaskunnassa

Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajistossa eli tuttavallisemmin TYYn edarissa on laaja edustus eri alojen yliopisto-opiskelijoita. TYYn edarissa jokainen opiskelijaryhmittymä ajaa tietyllä tavalla asioita oman äänestäjäkuntansa ja ryhmittymänsä taustavaikutuksessa. Tämä on totta kai normaalia, koska edarissa kyse on politiikan tekemisestä ja vaikuttamisesta.

TYYn edarissa päätetään yksittäisen opiskelijan kannalta merkittävistä opiskelijapoliittisista asioista sekä myös käytännön asioista. Edarissa voidaan vaikuttaa moniin asioihin. TYYn hallitus toimeenpanee edarin päätökset. TYY tarjoaa ulkomaisille vaihto-opiskelijoille starttipaketteja, joilla pääsee alkuun Suomeen muuttamisen jälkeen. Näin ollen edari on myös muutakin kuin pelkkää poliittista päätöksentekoa.

Päätöksentekoon liittyen, Ryhmä Lexillä on mielestäni laaja vastuu TYY:n opiskelijapoliittisessa päätöksenteossa. Ryhmä Lex ei aja ainoastaan yksittäisen oikeustieteen opiskelijan etua. Ryhmä Lex pitää huolen myös, että päätösten lainmukaisuus ja asianmukaisuus täyttyvät ylioppilasliikkeen päätöksenteossa. Ryhmä Lex valvoo näin samalla myös kaikkien muiden ylipisto-opiskelijoiden etua. On yhteinen etu, että TYY:n päätökset ovat asianmukaisia.

Tämä erityinen tehtävä on ”langennut” meille opintotaustamme perusteella. Kuten valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen totesi erikoistumisjakson luennolla ”Meidän juristien tehtävä on juridisoida yhteiskunnan asioita”. Näin ollen meidän Ryhmä Lexiläisten tehtävä on juridisoida ylioppilasliikkeen asioita.

Käytännössä tämä tarkoittaa kaikkien asian käsittelyyn vaikuttavien seikkojen huomioon ottamista eikä ainoastaan pelkän oman edun ajamista. Tulevina juristeina joudumme myös punnitsemaan vaihtoehtoja, jotka eivät ole esimerkiksi yleisen poliittisen ilmapiirin mukaisia. Tulevina juristeina meidän tehtävänämme on myös kertoa epämiellyttävät asiat.

Tällä hetkellä TYY:ssä on käsittelyssä Turun ylioppilaslehden (”Tylkkäri”) uudistamiseen liittyviä asioita sekä ylioppilaskunnan poliittinen linjapaperi. Ryhmä Lexin tavoitteena on saada uudistettua Tylkkäri vastamaan nykypäivän tarpeita. Käytännössä tämä tarkoittaa Tylkkärin tulevaisuuden näkymien selvittämistä ja palautteen keräämistä lukijoilta. Ryhmä Lexin mielestä tärkeintä on saada Tylkkäri vastaamaan yliopisto-opiskelijan tarpeita. Tylkkäri ei voi olla olemassa ainoastaan menneisyyden jäänteenä. Tylkkärin on oltava vahva yliopistolaisten äänenkannattaja.

Ryhmä Lexin edustajistoryhmä on täynnä hyviä tyyppejä. Jos sinulle tulee kysyttävää TYY:n asioista tai haluat mukaan ryhmän toimintaan, ota yhteyttä ryhmän puheenjohtajaan Noora Wiléniin. Ryhmä Lexiin ovat kaikki tervetulleita.

Picture1.png
_______
Olli Isoaho
Edaattori
Ryhmä Lex

Liikuntaedunvalvonnasta ja sen tulevaisuudesta

Opiskelijoiden liikuntaliiton (OLL:n) aloitteesta korkeakoululiikunnan suositukset on vastikään päivitetty. Suositusten tavoitteet ovat erittäin hyviä ja varmasti voivat toteutuakin osittain lähitulevaisuudessa, ainakin joillain korkeakoulupaikkakunnilla. Näitä suosituksia voi liikuntaedunvalvonnasta kiinnostunut esitellä vaikka ollessaan yliopiston hallinnon opiskelijajäsenenä. En halua tähän kirjoitukseen listata kaikkia tavoitteita, mutta nostan esiin kolme konkreettista asiaa. Kaikkien suositusten johtoajatuksena on terve, hyvinvoiva, oman liikkumisen tapansa löytänyt korkeakouluopiskelija. Keinoina on sekä opiskelijoiden, että henkilökunnan aktivointi mielekkäällä tavalla sekä tarvittavien resurssien (henkilöstö ja tilat) varaaminen liikunnalle. Vaihtoehtoisia tapoja liikkua ja olla liikunnallinen on monia ja itselleen sopivan tavan löytäminen johtaa parhaimmillaan siihen keskeiseen tavoitteeseen, että arjen aktiivisuus opiskelijoiden keskuudessa olisi seuraavan tutkimuksen tullen paremmalla tolalla. Edellisen tutkimuksen tulokset olivat karua luettavaa. Opiskelijat istuvat päivittäin aivan älyttömiä määriä, jopa 11 tuntia.

Meillä Turun yliopistossa on opetusmenetelmiä kokeiltu laidasta laitaan, ja monissa tiedekunnissa on huomattu, että perinteiselle luennoinnille on oikeasti toimivia vaihtoehtoisia menetelmiä. Mitenhän se mahtaa olla meillä Calonialla? Jos korkeakoululiikunnan suositusten keskiössä on istumisen vähentäminen, ovatko suositukset jalkautuneet jo meille? YTHS:n Pylly ylös –kampanja näkyi jonkin aikaa ja ihana Päivi Mattila jopa hyödynsi opetuksen lomassa tätä oppia istumisen tauottamisesta. Seisomatyöpisteitä on tuotu Calonialle kiitettävästi. Vielä kun jengi lakkaisi ihmettelemästä sitä yhtä seisoskelevaa opiskelijaa.

No mutta asiaan… Ryhmä Lex on tehnyt Turun yliopiston edustajistossa ehdotuksen siitä, että edustajisto keskustelisi liikuntaedunvalvonnasta ja sen tulevaisuudesta Turun yliopiston ylioppilaskunnassa. Keskustelua käytiin ensin ryhmäpuheenjohtajien palaverissa, sitten sähköisellä alustalla ja nyt keskustelu on tulossa maaliskuun iltakouluun sekä mahdollisesti edustajiston kokoukseen jo maaliskuun muissa asioissa. Mikäli näiden keskustelujen pohjalta vaikuttaa siltä, että asioihin tulee saada muutosta, on ryhmällämme energiaa ajaa muutosta tehden varsinainen esitys huhtikuun edustajiston kokoukseen.

Mitä liikuntaedunvalvonta on? Mitä on paikallinen TYYn jäsenistöä hyödyttävä liikuntaedunvalvonta, paljonko siihen kuluu rahaa ja resursseja, paljonko siihen halutaan kuluvan rahaa ja resursseja? Minkälaisiin tuloksiin liikuntaedunvalvonnalla pyritään ja miten tuloksiin pääsemistä seurataan? Miten taataan liikuntaedunvalvonnan jatkuvuus, kun ainakin virallisesti liikuntaedunvalvonnasta vastaa 1 hallituksen jäsen, jolla esimerkiksi viimevuonna oli liikunnan lisäksi vastattavanaan opiskelijoiden terveydenhuoltoon, hyvinvointiin, asumiseen ja työelämään liittyvä edunvalvonta (tietysti yhteistyössä koko hallituksen ja asiantuntijoiden kanssa).

Edustajisto määrittelee ne laajemmat poliittiset linjat, joiden puitteissa hallitus toimii (ja tekee muuten pirun hyvää työtä). Tärkeämpää olisi muistaa, että edustajisto määrittelee siis linjat, joiden mukaan jäsenistön edunvalvontaa tehdään. Hallitus laatii itselleen toimintasuunnitelman (TOSUn) sekä kolmen vuoden suunnitelman, jonka edustajisto hyväksyy. Liikunnasta on useita mainintoja TOSU:ssa. Kun esittelin tälle vuodelle 2018 tarkoitettua TOSU-luonnosta liikunnan osalta, edustajisto kysyi, onko tarpeen olla liikuntaan ja liikkumiseen liittyen näin paljon tavoitteita. On aika käydä liikuntaedunvalvonnasta laajempi keskustelu edustajistossa. On mietittävä yhdessä mitä haluamme ja millä toimin tavoitteisiin pääsemme, jäsenistöämme hyödyttävällä tavalla. TYY on OLL:n jäsen. Rahoitamme liiton toimintaa vuosittain 0,50 e/TYYn jäsen. Viime vuonna TYYn jäseniä oli n. 14300. Tässä poiminta siitä, mitä OLL:n aloitteesta laadittu korkeakoululiikunnan suositus esittää:

  1. Liikuntapalvelujen rahoitus. Korkeakoulu panostaa liikuntapalveluihin (poislukien opiskelijan mahdollinen omarahoitusosuus) vähintään 30 euroa / opiskelija / vuosi.
  2. Liikuntapalvelujen henkilöstöresurssit. Korkeakoulussa on vähintään yksi korkeakoululiikunnasta ja sen suunnittelusta vastaava kokopäiväinen työntekijä / 5000 opiskelijaa.
  3. Korkeakoululiikunnalle on käytössä vähintään yksi liikuntatila (=laskennallisesti 60h liikuntatiloja/vko tarkoituksenmukaiseen aikaan) / 1000 opiskelijaa. Korkeakoululla on käytössään vähintään ns. perusliikuntatilat (esim. kunto-, jumppa- ja palloilusalit). Korkeakoulu kehittää lisäksi ulkoliikuntatiloja (esim. ulkokuntosalilaitteet).

Nämä ovat tavoitteita, joihin liiton mukaan tulisi pyrkiä. Pystyisimmekö me ylioppilaskunnassa edistämään näitä tavoitteita? Haluammeko lähteä edistämään näitä? Jos kyllä, tarvitaan lisää pökköä pesään paikallisesti. TYYllä on hyvät suhteet yliopistoon, opiskelijan ääni kuuluu päätöksenteossa ja rehtoristokin tuntuu meitä kuuntelevan ja ymmärtävän. Tällä hetkellä TYYssä liikuntaan menevästä rahasta menee OLL:n noin 95%.  Voisimmeko me edistää näitä tavoitteita TYYssä paremmin kuin OLL? Voisimmeko me edistää näitä Turussa, Porissa ja Raumalla maksamatta jollekin toiselle taholle sellaisesta työstä, johon uskon vakaasti TYYn organisaatiossa löytyvän asiantuntemusta ja paloakin tarvittaessa?  Käydään keskustelu ja muistetaan miksi.
____________________________’
Laura-Maria
Vararyhmäpuheenjohtaja
Ryhmä Lex

Valokuva 1.jpg
TYYn viime vuoden edustus OLL:n liittokokouksessa oli hyvinkin Ryhmä Lex painotteinen. Kuvassa vasemmalta: Laura-Maria Poikela, Tuomas Dahlström ja Lauri Havia.

Lähde suosituksiin:
http://oll.fi/assets/uploads/2018/02/Korkeakoululiikunnan_suositukset-2018_nettiversio.pdf

Tie TYYn hallitukseen

Noin kolme viikkoa sitten TYY:n edustajiston kokouksessa minut valittiin TYYn vuoden 2018 hallitukseen. Koska moni on kysellyt, miten hallitus oikeasti valitaan, käsittelen tässä postauksessa omaa tietäni ylioppilaskunnan ylimpään hallinto- ja toimeenpanoelimeen.

Vaalivoitolla on merkitystä
TYYn sääntöjen mukaan edustajisto valitsee hallituksen suljetulla listaäänestyksellä. Koska edustajisto päättää hallituksen kokoonpanosta, edustajistovaalin tulos vaikuttaa hallituksen kokoonpanoon. Ensin äänestetään hallituksen puheenjohtajasta, sitten hallituksen jäsenistä listana. Mikäli yksi lista saa yli puolet annetuista äänistä, on kyseiset henkilöt valittu. Edustajiston kokousta TYYn streamista katsonut ystäväni ihmetteli, oliko prosessi todella noin kevyt – keneltäkään ei nimittäin tässä vaiheessa kyselty yhtäkään kysymystä. Valinnan raskaimmat vaiheet käydään kuitenkin ennen edustajiston kokousta.

Videohaastattelua jännittäessä
Ensimmäinen varsinainen koitos oli hakemuksen kirjoittamisen ja ryhmän ehdolle asettamisen jälkeen videohaastattelu. Haastattelu on keventynyt aiemmasta, mutta kyllä ajatus Youtubeen edustajiston nähtäville laitettavasta videosta sai muutaman perhosen lentelemään vatsan pohjalle. Tänä vuonna saimme haastattelukysymykset vuorokausi ennen h-hetkeä sähköpostiimme ja niitä ihmetellessä edellinen ilta vierähtikin.

Vaalipaneeli
Videohaastattelun lisäksi järjestettiin vaalipaneeli, jossa kaikkien hakijoiden TYY-tietoutta koeteltiin ensin yleisellä tasolla, sitten jokaisen hakijan ilmoittaman mielenkiinnon osalta erikseen. Vaalipaneeli myös streamattiin, joten vastauksiamme pääsee yhä kummastelemaan Youtubesta TYYn kanavalta.

Hallitusneuvottelut – kulissien takana tapahtuu
Edustajiston kokouspäivänä pidettiin myös hallitusneuvottelut. Neuvottelu käydään suljetuin ovin eli sinne kutsutaan vain uuteen edustajistoon valittujen ehdokaslistojen edustajat, jotka sitten neuvottelevat edustajistolle esitettävän listan kokoonpanosta. Tämän vuoden neuvottelujen tunnelman tiivisti ryhmä Oikeiden Janika Takatalo myöhemmin edustajiston kokouksessa. Hän totesi, ettei hänen tietojensa mukaan hallituskokoonpanon takana ole ikinä ollut yhtä monta ryhmää kuin tänä vuonna. Enkä ihmettele: joulukuun hallitusperehdytysten perusteella meillä on mielettömän innokas ja asiantunteva porukka kasassa. Moni on myös todennut, ettei meiltä naurua puutu – mikä tietysti on tiivistä hallitusvuotta ajatellen vähintäänkin positiivista.

Tervetuloa moikkaamaan minua TYYn toimistolle ensi vuonna – lupaan keittää kahvit!

_____
Emmi Simonen
Ryhmä Lex
TYYn hallituksen jäsen 2018
Vastuualueet: kansainvälisyys, vapaaehtoiset, järjestöt

TYYn hallitus vuodelle 2018:

Inari Harjuniemi: puheenjohtaja

Paavo Palanterä: varapuheenjohtaja

Sini Saarinen: koulutuspolitiikka

Olli-Pekka Paasivirta: kunnallispolitiikka, sosiaalipolitiikka

Emmi Simonen: kansainvälisyys, vapaaehtoiset, järjestöt

Iina Ryhtä: kulttuuri, liikunta

Noel Snygg: yritysyhteistyö

25555344_10215860071080945_2032338679_n.jpg

TYYn vuoden 2018 hallitus lumisateessa kampuskierroksella. Kuva: Inari Harjunniemi.