TYYlikäs 2017

Kirjoitin uusimpaan LexPressiin kolumnin, jonka pohjalta tämä blogikirjoitus on laadittu.

fullsizeoutput_7f2.jpeg

Vaikka opiskelijan elämässä vuosi kulkeekin yleensä syyskuusta syyskuuhun, on monissa luottamustehtävissä noudatettava sykli kuitenkin kalenterivuosi. Lex ry:lle on valittu uusi hallitus vuodelle 2018, meillä on uusi TYYn edustajisto kaudelle 2018-2019. Lisäksi marraskuun aikana valittiin yliopiston hallintoon runsaasti uusia opiskelijaedustajia. Oma vaikuttamistyöni jatkuu ensi vuonna edustajistossa ja tiedekuntamme johtokunnassa.

Kuluneena kalenterivuonna olen saanut toimia Ryhmä Lexin edustajana TYYn hallituksessa. Kohta minunkin tehtäväni on päätöksessään ja on aika kirjoittaa seuraajalleni testamentti siitä, mitä minä olen vuoden aikana tehnyt ja mistä hänen olisi hyvä jatkaa, omalla tyylillään tietenkin, tärkeän edunvalvontatyön tekemistä.

Kun lähdin tähän hommaan, tiesin että tulen oppimaan paljon. Se miten paljon, yllätti minut täysin.

 

Esimerkki: Elokuussa laadin lausuntoa hallituksen esitykseen laista opintotukilain muuttamiseksi huoltajakorotuksen osalta. Minulla oli selkeä kuva siitä, miten huoltajakorotuksen saaja tulisi määritellä. Kirjoitin tämän kantani lausuntoon. Kuukausi sitten HE oli eduskunnan täysistuntokäsittelyssä ja sain lukea STM:n lainaavan suoraan omaa tekstiäni huoltajakorotukseen oikeutettujen henkilöiden määrittämisestä. Yksi lause. Mutta minä, pieni oikeustieteen opiskelija Turun yliopistosta, olin kirjoittanut jotain niin fiksua, että se huomattiin ja nostettiin sellaisenaan keskustelussa esiin. Myöhemmin myös Kela ja SYL lausuivat olevansa minun lausumani takana. (joo joo varmaan joku muukin oli keksinyt ihan saman mun kanssa samaan aikaan)

Olen saanut lausua monesta muustakin valmistelussa olevasta laista tämän vuoden aikana. Olen saanut lobata, tavata paljon vaikutusvaltaisia ihmisiä, keskustella, väitellä, esiintyä, puolustaa opiskelijoiden etua ja nähdä ideoideni, kädenjälkeni ja antamani palautteen todella vaikuttaneen johonkin.

Olen saanut osallistua kahteen liittokokoukseen, ensin Opiskelijoiden liikuntaliiton liittariin Tuomaksen ja Laurin kanssa ihan korvessa Vierumäellä ja viikkoa myöhemmin olin Lääketieteen ja oikeustieteen opiskelijoiden liiton LOLn kokousedustajana Tampereella SYL:n liittarissa, jossa valittiin huikea Miika Tiainen SYL:n johtoon ensi vuodeksi. LOL yhteistyön syventäminen on ensi vuonna Ryhmä Lexinkin tavoitteena, ja se ilman muuta kannattaa, sillä joukossa on voimaa ja myös tänä vuonna LOL:lla oli merkittävä rooli hallitusneuvotteluissa.

Mahtava, kiireinen, opettavainen, hiuksia harmaannuttanut vuosi on takana ja vaikka kokonaisuutena vuosi onkin 8/10 plussan puolella, monta päivää vaihtaisin kyllä poiskin. Vuoden ehdoton kohokohta ja eniten hymyä aikaansaanut hetki oli kun ihana Emmi Simonen valittiin yhdeksi seuraajistani TYYn hallituksen jäseneksi ensi vuodelle. Onnea Emmi uusiin haasteisiin ja ikimuistoista vuotta 2018!

_____
Laura-Maria Poikela
Vararyhmäpuheenjohtaja 2018-2019
Ryhmä Lex

 

 

 

Mainokset

Ryhmä Lex kohti edarivaaleja

Ylioppilaskunnan edustajistovaalit, joissa valitaan jäsenet ylioppilaskunnan korkeinta päätäntävaltaa käyttävään 41-paikkaiseen edustajistoon, ovat opiskelijan tärkein ja helpoin tapa vaikuttaa niin omiin kuin yhteisiinkin asioihin. Ne ovat myös Sottungan kuntavaalien ohella ainoat vaalit, joissa jokaisella äänellä on kokoaan suurempi merkitys. Ylioppilaskunnan edustajiston on kuin eduskunta, se päättää taloudesta ja edunvalvonnan suuntaviivoista.

 

Syksyn 2017 edustajistovaaleihin Ryhmä Lex on lähtenyt viidellä vaaliteemalla;

 

1. Aidosti maksuton ja joustava opiskelu.

 

Tällä hetkellä yliopisto-opiskelu ei ole mahdollista ilman ylioppilaskunnan jäsenmaksun maksamista ja opiskelumateriaalien, kuten tenttikirjojen, hankkimista. Opiskelun tulee olla myös mahdollista eri elämäntilanteissa opinto-ohjelman joustavuutta lisäämällä.

 

2. Pakkojäsenyys menee, oletko valmis?

 

Ylioppilaskuntien pakkojäsenyys lakkautettiin Ruotsissa perustuslain vastaisena, sillä pakkojäsenyys rikkoo perustuslaissa turvattua negatiivista yhdistymisvapautta eli kenenkään ei ole pakko kuulua mihinkään yhdistykseen vastoin tahtoaan. Ylioppilaskuntien pakkojäsenyys tulee kokemaan saman Suomessa lähitulevaisuudessa, jolloin Turun yliopiston ylioppilaskunnan talous tulee romahtamaan ellei muutokseen varauduta riittävästi.

 

3. Edunvalvonta ekana.

 

Ryhmä Lexin ja yliopistolain mielestä ylioppilaskunta ei ole palveluorganisaatio,vaan edunvalvontaorganisaatio, jonka tärkein tehtävä on ottaa kantaa opiskelijoita koskeviin kysymyksiin, kuten opintotukeen, pääsykokeisiin, yliopiston rahoitukseen ja opiskelijoiden terveydenhuoltoon. Ylioppilaskunnan tehtävä ei ole rakentaa laajaa palvelupalettia eikä ylioppilaskunnan tulisi ottaa kantaa opiskelijoille kuulumattomiin ja ideologisesti jakaviin politiikan aiheisiin.

 

4. Katetta jäsenmaksulle.

 

Turun yliopiston ylioppilaskunnan jäsenmaksun suuruus on lukukaudella 2017-18 107 euroa, josta 53 euroa menee ylioppilaskunnalle ja 54 euroa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle. Tällä jäsenmaksulla opiskelija saa itselleen yhden kalenterin ja Turun ylioppilaslehden, jota jaetaan myös kaupunkilaisille keskustassa. Lisäksi jäsenmaksusta ylioppilaskunnan alaiset opiskelijajärjestöt saavat avustusta toimintaansa. Esimerkiksi Oikeustieteen ylioppilaiden yhdistys Lex, jonka jäsenet maksavat ylioppilaskunnalle jäsenmaksun muodossa yli 50 000 euroa, saa ylioppilaskunnalta tukea toimintaansa 200 euroa.

5. Lukio ei valmenna yliopistoon. Kyllä pääsykokeille!

 

Yliopistoon tulee jatkossakin päästä pääsykokeen avulla. Opiskelijat tulee valita alalle sopivalla ja tasapuolisella tavalla. Yliopistojen ja tiedekuntien tulee saada itse päättää valintaperusteista eikä tätä saa sanella ylempää.

 

Ryhmä Lex suurempi kuin Lex

 

Ryhmä Lex on perinteisesti ollut taustajärjestöään ja kokoaan suurempi edunvalvoja ylioppilaskunnassa. Meillä on ollut viisi paikkaa edustajistossa, vaikka meitä on vain tuhat opiskelijaa, kun taas esimerkiksi humanistilistalla paikkoja on yksi, vaikka opiskelijoita on kolme tuhatta.

Kiitos tästä kuuluu teille lexiläisille, jotka vaaleista toiseen äänestätte aktiivisemmin kuin kukaan muu yliopistossa. Pidetään siis perinteet kunniassa, sillä edustajistovaaleissa jokainen ääni painaa ja ratkaisee. Vuoden 2011 ja 2013 vaaleissa Ryhmä Lex jäi yhden äänen päähän seuraavasta paikasta, emmekä halua kokea samaa kohtaloa nyt! Käytä ääntäsi tai joku muu käyttää sitä puolestasi.  Lexiläinen, valitse siis kanssakulkijoistasi sopiva ja käytä ääntäsi!

 

 

TYY:n edustajistovaalit käydään keskiviikosta 1.11. klo 10 keskiviikkoon 8.11. klo 16 vuorokauden ympäri.

Sähköinen äänestys osoitteessa http://www.tyy.fi/vaalit utu-tunnuksilla

 

Edustajisto linjasi ylioppilaskunnan taloudesta ja strategiasta

tuomas ja laura

Kokouksessa edustettiin tällä kertaa Tuomaksen, Lauran ja Villen voimin.

Syyskuun kokouksen esityslistalla olivat muun muassa lähetekeskustelu ylioppilaskunnan strategiasta, sekä keskipitkän aikavälin taloussuunnitelmasta (KTS). Ylioppilaskunnan noudattamat arvot määritellään sen strategiassa ja KTS puolestaan toimii nimensä mukaisesti talouden suunnittelun välikappaleena.

Strategian osalta Ryhmä Lexin ryhmäpuheenjohtaja Tuomas esitti perustellun kritiikin strategian osittaisesta turhasta yksityiskohtaisuudesta, sillä Ryhmä Lexin kannan mukaan strategian tulee olla ohjaava dokumentti, joka jättää keinovalikoiman vapaaksi päätöksentekijöille. Lisäksi Ryhmä Lex toi puheenvuorossaan esille sen, että strategialuonnoksessa puhutaan vakavaraisuudesta, mutta konkreettista toimenpidettä siihen liittyen ei ole. Ryhmä Lex esittikin, että yhdeksi toimenpiteeksi on otettava “Jäsenrekrytoinnin kehittäminen”. Tällä kyettäisiin varautumaan pakkojäsenyyden poistumisen uhkaan.

 ”Me haluamme luoda TYY:stä yhteisön, johon kuulumista ei mielletä pakoksi, vaan etuoikeudeksi.”
– Tuomas Dahlström

KTS:n osalta Ryhmä Lex tivasi taloudellisesti kannattavaa vuokraustoimintaa Q-talon osalta, yritysyhteistyöhön panostamista ja TYY:n verkkosivujen käyttöiän kasvattamista. Kiitimme taloustoimikuntaa sen osalta, että Ryhmä Lexin aloitteen mukainen Tylkkäriä käsittelevä selvitystyö oli saanut KTS:ssä sen edellyttämän varauksen. Ryhmä Lex kehotti ylioppilaskuntaa ja edustajistoa pyrkimään kohti sellaista taloudellista toimintakulttuuria, ettei kulujen kasvaessa aina olisi tarvetta korottaa jäsenmaksua. Mainitun tavoitteen saavuttamiseksi on vielä pitkä matka kuljettavana…

Kokouksessa valittiin myös TYY:n ehdokas Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallitukseen. TuKY-listaa edustava Miika Tiainen sai perustellusti taakseen koko edustajiston tuen. SYL:n liittokokous valitsee uuden hallituksen marraskuussa. Ryhmä Lex onnittelee Miikaa ja toivottaa onnea matkaan!

Ville Laakso
Vararyhmäpuheenjohtaja, edaattori, Ryhmä Lex

 

Edaridebyytti Porissa

Päätin, näin ennen kuin vappuinnokkuus pääsee liikaa kasvamaan, palata muutaman viikon takaisiin Porissa järjestetyn edustajiston kokouksen tunnelmiin. Olin syksyllä 2015 innokkaana fuksina asettunut ehdolle Turun yliopiston edustajiston vaaleihin Ryhmä Lexin riveissä, mikä mahdollisti kokoukseen lähtemiseni ryhmän varaedustajana. Suosittelenkin lämpimästi ehdolle asettumista ensi syksynä järjestettävissä vaaleissa kaikille edustajiston toiminnasta kiinnostuneille vuosikurssista riippumatta, sillä useimmiten myös varasijalta pääsee osallistumaan kokouksiin!

Edustajiston kokoukset pidetään luonnollisesti normaalisti Turussa, mutta tällä kertaa koko edustajisto pakattiin bussiin kohti Poria. Kokouksen epätavallinen paikka johtui siitä, että Turun yliopistolla on Porissa ja Raumalla sivutoimipisteet, joissa pidetään vuosittain kokous tasapuolisuuden nimissä. Allekirjoittanut pääsikin ensimmäistä kertaa osallistumaan edustajiston kokoukseen sekä ylipäätään käymään Porissa. Saavuttuamme Poriin pääsimme tutustumaan kampusalueella sijaitsevaan kauppakeskus Puuvillaan ja kampusalueeseen, jolloin saimme kuulla myös yleistä esittelyä Porista.

Ryhmä Lex Porin edarissa vassemmalta: Juulianna, Tuomas, Kalle, Noora ja Kristiina.

Esittelyjen ja ruokailun jälkeen päästiin itse asiaan eli kokouksen pariin. Odotukseni oli lähinnä se, että olisin suhteellisen pihalla kokouksessa, mutta onneksi mukana olleet varsinaiset edaattorit Tuomas Dahlström sekä Noora Wilén selittivät mitä tuleman pitää. Kokous olikin kokonaisuudessaan todella kiinnostava ja esityslistalla oli mm. vastuuvapauden myöntäminen sekä keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan valinta. Kyseiseen pestiin valittiin Ryhmä Lexin Tuomas Dahlström, onnittelut!

Kokonaisuudessaan edaattoridebytointini oli hieno kokemus, jossa pääsi tapaamaan opiskelijoita myös oman tiedekunnan ulkopuolelta ja saamaan vahvempaa näkemystä yliopistomme toiminnasta!

Terkuin,
Kristiina Arpiainen
Ryhmä Lexin varaedaattori

Turun ylioppilaslehti sähköiseksi?

Turun ylioppilaslehden ilmestymistiheyttä on supistettu viime aikoina järjestelmällisesti, sillä lehti ilmestyi alun perin kahdesti kuussa, vielä vuonna 2013 kuusitoista kertaa vuodessa, vuonna 2014 kymmenen kertaa vuodessa, vuosina 2015 ja 2016 yhdeksän kertaa vuodessa ja tänä vuonna lehti tulee ilmestymään kahdeksan kertaa.  Painetut lehdet ovat kiistämättä konkreettisia ja näkyviä, mutta onko aika ajamassa ohi printtimedian?

Ryhmä Lex on nostanut keväällä vahvasti keskusteluun Turun ylioppilaslehden aseman. Turun ylioppilaslehden vuosittainen budjetti on noin 120 000 euroa, josta TYYn jäsenet maksavat noin 80 000 euroa ja mainostuotot kattavat vain kolmasosan lehden budjetista. Ryhmämme katsoo, että Tylkkäriin käytetyn jäsenistön jäsenmaksuista käytetyn 80 000 euroa voisi investoida paremmin, ympäristöystävällisemmin ja innovatiivisemmin esimerkiksi sähköisen formaatin kautta ja siihen panostamalla. Tämä edellyttäisi sitä, että printtimedian sijaan siirtäisimme pääpainon vahvasti sähköiseen mediaan.

Vuonna 2016 printtilehdestä saadut julkaisutulot eivät enää kattaneet printtilehden painokuluja, jakelukustannuksia, kuljetusmaksuja ja ilmoitushankkijan provisiota, vaan printtilehden julkaisumenot ylittivät printtilehdestä saadut julkaisutulot. Vielä lehden ja ylioppilaskunnan ollessa vakavaraisia, olisi optimaalinen aika tehdä selvitys siitä, mitä Tylkkärin täysimääräinen sähköistäminen merkitsisi ja millaisia mahdollisuuksia se avaisi. Mikäli pakkojäsenyydessä tapahtuu muutoksia, niin vaikuttaa se myös lehteen välittömästi.

Helmikuun edustajiston kokouksessa toivoimme, että TYYn tulevassa jäsenkyselyssä kysyttäisiin jäseniltä mielipiteitä Tylkkärin sähköistämiseen. Tätä lisäystä ei kuitenkaan tehty, vaan asiaa saatetaan kysyä syksyllä toteutettavassa Tylkkärin lukijakyselyssä. Lukijakyselyiden ongelmana on kuitenkin se, että siihen vastaavat lehden lukijat eivätkä ne tuhannet TYYn jäsenet, jotka eivät lehteä lue. Luet lehteä tai et, niin syksyllä toteutettavassa Tylkkärin lukijakyselyssä sinulla on mahdollisuus vaikuttaa lehden sisältöön ja formaattiin.

Tylkkärin kehittämiseen suhtauduttiin kuitenkin positiivisesti ja aloimme valmistella uutta esitystä maaliskuun kokoukseen ja teimme aloitteen yhdessä Vihreän vasemmiston kanssa. Esitimme, että hallitus valmistelee toimintasuunnitelmaprojektin, jossa ulkopuolinen selvittäjä arvioi paperisen ja sähköisessä formaatissa olevan lehden etuja ja haittoja sekä taloudellisia näkymiä. Selvitystyön tarkoituksena on kerätä tietoa, jotta voisimme luoda kysytymmän, paremman, hyödyllisemmän ja innovatiivisemman jäsenpalvelun. Ryhmä Lexin mielestä paperisen lehden mainostulot ovat laskeneet ja tulevat laskemaan lähitulevaisuudessa, opiskelijat lukevat uutisia ennemmin kännykästä kuin lehdestä ja sähköinen lehti olisi ympäristöystävällisempi. Edustajisto hyväksyi esityksen yksimielisesti.

Selvitys tulee olemaan valmis vuoden 2018 syksyn alkuun mennessä. Asiat vaativat aikaa ylioppilaskunnassa, mutta selvitystyön tulosten odottaminen on sen arvoista. Mikäli selvityksen perusteella on kannattavaa siirtyä sähköiseen lehteen, voi tämä tapahtua jo vuonna 2019. Näemme Tylkkärin tulevaisuuden kannalta keskeisenä siirtymisen kohti sähköistä alustaa. Panostamalla sähköiseen muotoon voimme luoda jotain, mitä opiskelijat aidosti kaipaavat. Turun yliopiston ylioppilaskunta on jo monessa asiassa edelläkävijä eikä myöskään Turun ylioppilaslehden tulisi olla poikkeus, vaan lehden tulee olla yksi edelläkävijöistä ja ottaa askel kohti sähköistämistä. Ensi vuonna tiedämme tarkemmin, mihin suuntaan Turun ylioppilaslehti on menossa ja Ryhmä Lex tulee nostamaan asiaa vahvasti keskusteluun myös vuoden 2017 edustajistovaaleissa.

 

Ryhmä Lexin puolesta

Ryhmäpuheenjohtaja Tuomas Dahlström

Painetun lehden aika on ohi

Sukupolvellemme lienee selvää, että uutiset ja mediasisällöt laajemminkin ovat siirtyneet yhä enenevissä määrin sähköiseen muotoon.  Ylioppilaslehdet eivät suinkaan ole säästyneet tältä muutosvoimalta, vaan nyt se on iskemässä täydellä teholla myös niihin.  Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunta lakkautti viime vuonna paperisen lehtensä ja Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta teki saman jo vuonna 2012.  Myös Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta on päättänyt siirtää Uljas-ylioppilaslehtensä kokonaisuudessaan verkkoon.

Olemme ryhmämme kanssa ajaneet systemaattisesti vaaliteemojamme ja tämän vuoden aikana haluamme saada vihdoin aikaan keskustelua Turun ylioppilaslehden ympärille.

Tuleeko Turun ylioppilaslehden todella ilmestyä edelleen paperiversiona, vai olisiko senkin aika siirtyä jo kokonaisuudessaan verkkoon? Vaikka tällainen päätös tulee olemaan varmasti tunteita herättävä, on se ehdottoman tarpeellinen Tylkkärin tulevaisuuden kannalta.Tylkkärikannet

Turun ylioppilaslehden eniten huomiota herättäneet jutut ovat jo nyt olleet juuri lehden verkkoversiossa (esim. Instagate ja Jodel-kohu). Verkkoon Tylkkäri pystyy tekemään nopeita uutisjuttuja, mutta myös taustoittavia artikkeleita. Lukijakunta on myös huomattavasti helpommin tavoitettavissa verkon kautta Tylkkärin keskittäessä kaikki voimavaransa nimenomaan verkkomedian ylläpitämiseen. Samalla nettiin tulevaa sisältöä voisi monipuolistaa, ja Tylkkäri pystyisi reagoimaan reaaliaikaisesti ajankohtaisiin puheenaiheisiin.

Uskallamme myös väittää, ettei Tylkkärin paperiversio kerää enää mainitunarvoista lukijakuntaa. Tätä väitettä emme voi datalla osoittaa, sillä Tylkkärin viimeisin lukijatutkimus on auttamattomasti vanhentunut. Syytä siihen, ettei uutta lukijatutkimusta ole tehty, voi vain spekuloida. Syy lienee kuitenkin siinä, että uudessa lukijatutkimuksessa esille tuleva pienentynyt lukijakunta heikentäisi merkittävästi lehden mainosmyyntiä.

Sähköistä versiota tukee myös ekologiset näkökulmat ja esimerkiksi TYYn Vihreä lista on jo aikaisemmin nostanut samaa aihetta keskusteluun. Voimmeko kutsua itseämme hyvällä omallatunnolla ekologiseksi ylioppilaskunnaksi, jos painatamme näin hurjat määrät paperilehteä? Lehti jaetaan automaattisesti kaikille ylioppilaskylän asukkaille, ja tämä luokin järkyttävän piikin lehden jakelumääriin. Todellisuudessa tämä määrä ei kuitenkaan kerro mitään Tylkkärin lukumääristä, sillä lehti tippuu jokaisen ylioppilaskylän asunnon postiluukusta – halusi sitä tai ei.

Olemme väläyttäneet jo useamman kerran ajatusta yhdestä yhteisestä ylioppilaslehdestä, ja lehden sähköistäminen olisi luonnollinen alku tälle projektille. HYYn Ylioppilaslehden aiempi päätoimittaja Antti Pikkanen on jo väläyttänyt Helsingin Sanomien uutisessa kaikkien ylioppilaslehtien yhdistämistä ja nykyinen päätoimittaja Robert Sundman on samoilla linjoilla. Ylioppilaslehdet nykymuodossaan ovat tulleet tiensä päähän ja nyt on aika visioida tulevaisuutta.

Keskustelu jatkunee edarissa.

ylioppilaslehti

 

 

Ryhmä Lexin puolesta,

Sami-Petteri Seppä