Edarisanaston ABC

Tänä syksynä ylioppilaskunta, edustajisto ja edustajistoryhmät näkyvät taas kampuksella erityisen vahvasti loka-marraskuussa käytävien edustajistovaalien ansiosta, joten heti syksyn alkuun on hyvä kerrata edustajiston ja vaalien kannalta oleellisia toimijoita ja asioita. Alla olevalla pikasanastolla pääsee helposti mukaan edarin maailmaan! 🙂

Edaattori eli edustajiston jäsen – Edustajistovaaleissa valituksi tullut yksittäinen edustajiston jäsen, joka kuuluu johonkin edustajistoryhmään. Ryhmä Lexillä edaattoreita on tällä kaudella neljä.

Edustajisto – TYYn ylin päättävä elin, jossa toimii 41 edaattoria, jotka ovat läsnä olevia opiskelijoita. Kavereiden kesken edari. kastajaiset_ryhmälex

Edustajistokausi – Kaksivuotinen toimikausi. Seuraava edarikausi alkaa järjestäytymiskokouksella joulukuun 2015 alussa ja jatkuu marraskuun loppuun 2017.

Edustajiston kokous (edarin kokous) – Edustajiston virallinen kokous, jossa linjataan ja tehdään päätöksiä. TYYn sääntöjen mukaan 41-jäseninen edari kokoontuu lukuvuoden aikana (syys-huhtikuu) kerran kuussa. Kokouksessa pääsihteeri pitää pöytäkirjaa ja kokous äänitaltioidaan. Kokousta voi seurata paikan päällä tai streamattuna TYYn Youtube-kanavan kautta.

Edustajiston puheenjohtajisto – Puheenjohtajistoon kuuluvat edustajiston joukostaan valitsemat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, joista aina toinen heiluttaa nuijaa edustajiston kokouksessa ja pitää edaattorit kurissa.

Edustajistoryhmä – Edustajistossa vaikuttava poliittinen tai poliittisesti sitoutumaton ryhmä, joka koostuu mm. ryhmään kuuluvista edustajiston jäsenistä, varajäsenistä ja muissa ylioppilaskunnan toimielimissä mukana olevista ryhmän edustajista. Kuluvalla kaudella edustajistoryhmiä on ollut TYYn edustajistossa 11.

Edustajistovaalit – Järjestetään joka toinen vuosi edustajiston valitsemiseksi. Edellisen kerran vaalit olivat vuonna 2013, jolloin Ryhmä Lex sai neljä paikkaa edustajistoon jääden yhden äänen päähän viidennestä paikasta jo toista kertaa peräkkäin. Kaikki jäsenmaksun maksaneet ovat äänioikeutettuja tai voivat asettua ehdolle. Vaaleissa käytetään suhteellista vaalitapaa. Äänestäminen tapahtuu sähköisesti!

Hallitus – TYYn toimeenpaneva elin, jonka edustajisto valitsee vuosittain joulukuussa seuraavalle kalenterivuodelle. Hallitus koostuu puheenjohtajasta ja 5-7 hallituksen jäsenestä, jotka ovat vaalikelpoisia ylioppilaskuntalaisia.

Iltakoulu – Edustajiston valmistautuminen tulevan kokouksen asioihin.

Keskusvaalikoordinaattori – Vastaa ylioppilaskunnan päässä edustajistovaalien järjestelyistä, ilmeestä, käytännön toteutuksesta ja tapahtumista.

Keskusvaalilautakunta – Vastaa yhdessä keskusvaalikoordinaattorin kanssa edustajistovaalien järjestelyistä, jokaisella vaaliliitolla on edustajansa keskusvaalilautakunnassa.

Lähetekeskustelu – Myöhemmin päätettäväksi tuleva asia, josta edaattorit käyvät kokouksessa alustavaa keskustelua. Toimii valmistelun ja myöhemmän päätöksenteon tukena.

Puoluepoliittisesti sitoutumaton – Ryhmä Lex ei ole sitoutunut mihinkään poliittiseen puolueeseen tai Ryhmä Lexissä toimiminen ei edellytä minkään tietyn puolueen äänestämistä, kannattamista tai jäsenyyttä. Ryhmä Lexin toimintaa ei siis ohjaa mikään tietty politiikka, vaan Ryhmä Lex on heterogeeninen ainejärjestötaustainen porukka, jonka toiminnan keskeinen lähtökohta on oikeustieteilijän näkökulma. Ryhmä Lexissä käydään avointa keskustelua, johon jokainen voi ja saa tuoda oman mielipiteensä. Yhteisiä mielipiteitä pyritään muodostamaan etenkin oikeustieteilijöihin liittyvissä kysymyksissä ja ryhmän tehdessä omia esityksiä, mutta viime kädessä jokainen edaattori muodostaa yksittäiskysymyksessä oman mielipiteensä.

Pääsihteeri – Ylioppilaskunnan henkilökunnan esimies ja vastaa ylioppilaskunnan henkilöstöhallinnosta, taloudenpidosta ja -suunnittelusta sekä osaltaan suhdetoiminnasta ja yhteistyöstä muiden tahojen kanssa. Pääsihteeri toimii tiiviissä yhteistyössä hallituksen ja edustajiston kanssa ja vastaa niiden päätösten toimeenpanemisesta. Pitää pöytäkirjaa edarin kokouksessa.

Ryhmä Lex – Puoluepoliittisesti sitoutumaton edustajistoryhmä, joka on erityisesti oikeustieteilijän asialla. Toimimme itsenäisesti, mutta kiinteässä yhteistyössä ainejärjestö Lex ry:n kanssa. Tavoitteenamme on erityisesti oikeudenmukainen ja tehokas ylioppilaskunta, joka on keskittynyt vahvasti opiskelijoiden edunvalvontaan.

Ryhmäpalaveri – Edustajistoryhmän vapaamuotoiset kokoontumisajot, joissa käydään läpi ajankohtaisia asioita.

Ryhmäpuheenjohtaja (rpj) – Edustajistoryhmän veturi ja toiminnan koordinoija, joka edustaa ryhmää virallisissa yhteyksissä. Ryhmäpuheenjohtajan ollessa estynyt häntä tuuraa vararyhmäpuheenjohtaja. Edustajistoryhmä valitsee edaattoreidensa keskuudesta tämän kaksikon.

Ryhmäpuheenvuoro –
Edustajistoryhmän yhdessä ennen kokousta valmistelema puheenvuoro, joka jätetään myös kirjallisena kokouksen jälkeen.

Ryhmäpuheenjohtajapalaveri – Kaikki edustajistoryhmien puheenjohtajat kokoontuvat vapaamuotoisesti puolitoista viikkoa ennen edustajiston kokousta.

Taloustoimikunta eli talto – Ylioppilaskunnan talouden vartija, johon kuuluu talousasioista kiinnostuneita edustajistoryhmien edustajia. Taloustoimikunnan toimikausi on edustajiston toimikauden mittainen.

Tylkkärin johtokunta – Turun ylioppilaslehden johtokunta, johon valitaan edustajistoryhmien edustajia kalenterivuodeksi, valvoo lehden yleistä linjaa ja taloutta.

Edustajisto kokoustaa pääsääntöisesti kerran kuussa lukuvuoden aikana. Kokousta voi seurata paikan päällä tai streamin kautta kotisohvalta poppareiden kera. Ryhmä Lexin edustajat etualalla.

Edustajisto kokoustaa pääsääntöisesti kerran kuussa lukuvuoden aikana. Kokousta voi seurata paikan päällä tai streamin kautta kotisohvalta poppareiden kera. Ryhmä Lexin edustajat etualalla.

TYY – Turun yliopiston ylioppilaskunta on Turun yliopiston edunvalvonta- ja palvelujärjestö. Ylioppilaskuntien toiminta perustuu lakiin. TYYstä löytyy laajasti tietoa osoitteesta http://www.tyy.fi.

Vaalikoordinaattori – Ryhmä Lexin edustajistovaalikampanjan vetojuhta, joka vastaa siitä, että Ryhmä Lex näkyy ja kuuluu ja kaikki vaaleihin liittyvä toimii. Vaalikoordinaattorin apuna ovat innokkaat ehdokkaat sekä istuva edustajistoryhmä. Tomi Paavola vetää tänä syksynä Ryhmä Lexin kampanjaa kohti huikeita tuloksia!

Vaalirengas – Kahden tai useamman edustajistoryhmän yhteenliittymä edustajistovaaleissa. Vaalirenkaan muodostaminen vaikuttaa äänten laskentaan samalla tavalla kuin eduskuntavaaleissa. Ryhmä Lex on vaalirenkaassa puoluepoliittisesti sitoutumattomien TuKY-listan (kauppiksen opiskelijat) ja TYY Terveeksi (lääkisläiset) kanssa.

Valintatoimikunta – Edustajiston alainen toimielin, jossa on jäsen jokaisesta edariryhmästä. Toimii asiantuntijaelimenä edustajiston tai hallituksen tehdessä henkilövalintoja.

Varaedaattori – Varsinaisen edaattorin kakkoshenkilö, joka osallistuu edustajistotyöskentelyyn varsinaisen edaattorin ollessa estynyt. Ryhmä Lexissä varaedaattorit ovat aktiivisesti mukana toiminnassa ja ryhmän sisällä huolehditaan siitä, että myös varaedaattorit pääsevät tasaisin väliajoin kokoustamaan. Kaikki edustajistovaaleissa ehdoilla olleet valitsematta jääneet muodostavat edustajistoryhmän varalistan, joten varalistan muuttuessa opiskelijavaihtojen, harjoittelujen tai valmistumisen takia varalista voi liikkua hyvinkin nopeasti ja on mahdollista päästä edarityöskentelyyn mukaan.

Yammer – Edustajiston (ja TYYn toimiston) käyttämä sisäisen viestinnän foorumi ja keskustelualusta.

Tämä blogiteksti on ensimmäinen osa Ryhmä Lexin blogin alkusyksyn ”Edari ja edustajistovaalit tutuksi” -juttusarjaa, joka johdattaa lukijoita kohti edustajistovaaleja. Seuraava blogiteksti käsittelee edaattorin ajankäyttöä, josta on tullut paljon kysymyksiä.

Edustajistovaalit järjestetään 3.-4.11.2015 ja ennakkoäänestys 26.–29.10.2015.

Ylioppilastalo A:n remontti tapetilla – mikä on Lexin toimiston kohtalo?

Lexin toimisto Ylioppilastalo A:n 2. kerroksessa on sijainnut nykyisellä paikallaan vuodesta 1994. Kuva: Lex ry

Lexin toimisto Ylioppilastalo A:n 2. kerroksessa on sijainnut nykyisellä paikallaan vuodesta 1994 lähtien.
Kuva: Lex ry

Maaliskuun edustajiston kokouksessa oli tarjolla läheisesti jokaista lexiläistä koskettava asiaa, kun edustajisto keskusteli Ylioppilastalo A:n remonttitavoitteista. Ylioppilastalo A:n remontista on puhuttu useiden vuosien ajan remontin aina siirtyessä ajallisesti eteenpäin, mutta nyt remontin ajankohta on Turun ylioppilaskyläsäätiön (TYS) remonttisuunnitelmissa tarkentunut vapun 2016 ja syksyn 2017 välille. Aiempien suunnitelmien mukaan niin TYY kuin A-talossa toimistotilojaan pitävät alayhdistykset olisivat muuttaneet remontin ajaksi väistötiloihin ja  palanneet remontin jälkeen takaisin nykyisiin tiloihinsa. Viime vuonna A-talon alayhdistykset saivat myös esittää toiveitaan remonttiin liittyen. Suunnitelmat kuitenkin kokivat suuren kolauksen reilu viikko sitten, kun A-talon alayhdistykset ja edustajisto kutsuttiin keskustelutilaisuuteen TYS:n edustajien kanssa.

”Keskustelutilaisuudessa” TYS:n edustajat esittivät ilmoitusluontoisesti jo paperilla olevan remonttisuunnitelman A-talosta, jossa keskeiseksi alayhdistysten kannalta nousi se, etteivät A-talon alayhdistykset pääsisi palaamaan remontin jälkeen takaisin niille luvattuihin tiloihin. Syynä tähän on se, että Iskerin palloiluhallin ja uimahallin muodostama siipirakennus on teknisten seikkojen (mm. uimahallin vanha tekniikka) vuoksi liian kallis korjata – kyseessä olisi miljoonaluokan remontti. Remonttisuunnitelmissa siipi halutaankin selvästi erottaa A-talosta omaksi kokonaisuudekseen, jolle TYS mahdollisesti etsii ostajaa. Edellä kerrottu merkitseee opiskelijaravintola Assarin ullakon tilojen radikaalia pienentymistä, minkä johdosta TYS:n kaavailuissa neliömääränsä säilyttääkseen Assari siirtyisi 2. kerroksen alayhdistyskäytävälle, jossa Lexin toimistokin tällä hetkellä majailee, ja alayhdistykset siirtyisivät pois opiskelijaravintolan tieltä. A-talon ensimmäinen kerros säilyisi remontin jälkeen TYYn toimistona.

Remontin suunnitelmat olivat kylmää vettä kasvoille, sille kenelläkään TYYn päässä, saati alayhdistyksissä ei tuntunut olevan käsitystä, että TYS on viemässä A-talon remonttia tähän suuntaan. TYS:n kanssa käydyssä keskustelutilaisuudessa niin edaattoreiden kuin alayhdistystoimijoiden ensireaktio oli järkytys tilojen menettämisestä ja ihmetys, miksi iso tila (puolet Assarin ullakon nykyisestä yläkerrasta) jätetään keskeiseltä paikalta vain tyhjilleen. Vielä viime vuonna alayhdistyksille oli jäänyt suunnitelmista se kuva, että paluumuutto olisi mahdollista remontin jälkeen. Tässä voidaankin sanoa TYYn remonttivaikuttamisen epäonnistuneen, sillä ylioppilaskunnan nykyisessä linjapaperissa korostetaan alayhdistysten asemaa, opiskelijaelämän merkitystä ylioppilastaloilla ja pyritään takaamaan alayhdistyksille mahdollisuus palata remontin jälkeen takaisin nykyisiin tiloihin. Nämä poliittisen linjapaperin tavoitteet vaikuttavat tällä hetkellä sanahelinältä paperilla. On tietenkin sanomattakin selvää, että opiskelijaruokailun merkitys on valtava, mutta alayhdistyksiä kohtaan tämä oli märkä rätti vasten kasvoja. Edustajistossa esitettiinkin epäilyksiä TYYn asuntopoliittiseen vaikuttamiseen. Ryhmä Lexin mielestä TYS:n tapa tuoda asia ilmoitusluonteisesti esille remontin suunnittelun ollessa jo todella pitkällä on pöyristyttävää.

Edustajiston maaliskuun kokouksessa streamissa oli uusi kuvakulma. Ryhmä Lexin edaattorit Ville, Joonas ja Sanna etualalla. Oikeassa yläkulmassa kokousta johtanut Teemu.

Edustajiston maaliskuun kokouksessa streamissa oli uusi kuvakulma. Ryhmä Lexin edaattorit Ville, Joonas ja Sanna etualalla. Oikeassa yläkulmassa kokousta johtanut Teemu.

Edustajiston maaliskuun kokouksessa, jossa paikalla olivat allekirjoittanut, Ville, edaridebyytin tehnyt Joonas sekä kokouksessa puhetta johtanut Teemu, edustajisto loi suuntaviivoja A-talon remontin tavoitteiksi, joita hyödyntäen hallitus ja pääsihteeri toimivat jatkossa TYS:n suuntaan. Remontin uudet käänteet johtivat siihen, että edustajisto otti kiireellisenä asiakohtana käsiteltäväkseen A-talon remontin ohjausryhmän perustamisen, joka toimii taustatukena TYS:n suuntaan neuvotteleville tahoille ja välittää tietoa myös edustajistolle. Ohjausryhmässä on mukana muutama alayhdistysten edustaja, yksi edustajiston nimeämä jäsen ja puheenjohtaja. Lexiläisten ääntä tuo kuuluviin Teemu ohjausryhmän puheenjohtajana.

Remontin suuntaviivojen suhteen edustajistossa löytyi yhteisiä näkemyksiä. Assarin ullakon merkitys koko jäsenistöä palvelevana ja yhtenä kampuksen suurimmista opiskelijaravintoloista tunnustettiin, mutta edustajistossa esitettiin myös suuri huoli jatkuvasti hupenevista alayhdistystiloista ja opiskelijaelämän katoamisesta Yo-taloilta. Ryhmä Lex osoitti omassa ryhmäpuheenvuorossaan suuren pettymyksen remonttisuunnittelun valmistelussa ja kritisoi remonttisuunnitelman ristiriitaa nykyisen linjapaperin kanssa. Niin meidän ryhmämme kuin monet muut toivat esille korvaavien tilojen etsimisen esimerkiksi TYYn kirjaston tiloista, TYKY:n kappelista tai Turku-salista.  Turku-salin säilyttäminen entisellään oli esillä monien ryhmien puheenvuoroissa. Remonttisuunnitelmissa Turku-salin kohtaloa ei nimittäin oltu vielä lyöty lopullisesti lukkoon. Vaihtoehtoina olisivat ainakin nykytilan säilyttäminen tai sitten yhteiskäyttö Assarin kanssa: Assarin käytössä päivisin ja iltaisin TYYn.

Ryhmäpuheenvuorossa toimme esille, että neuvotteluissa TYS:n kanssa olisi syytä selvittää perinpohjaisesti, onko Assarin ullakkoa vastaava opiskelijaravintolatoiminta mahdollista järjestää jossain muussa lähialueen kiinteistössä siten, että Ylioppilastalo A:n elävää opiskelijatoimintaa ei tarvitsisi tuhota. Ryhmä Lex nosti avoimeen keskusteluun vielä erikseen ajatuksen siitä, voisivatko A-talon alayhdistykset muuttaa kerrosta ylemmäksi eli 3. kerrokseen, jossa on tällä hetkellä opiskelija-asuntoja. Assarin ullakko palvelee nimittäin koko TYYn jäsenistöä, mikä on katsottu merkittäväksi suhteutettuna A-talon alayhdistysten reiluun 2000 TYYn jäseneen. Kolmannen kerroksen asunnot ovat taas vain muutamien kymmenien hyödynnettävissä, mikä tuntuu pieneltä alayhdistysten jäsenmäärä huomioiden. Eikö tässä olisi syytä käyttää samaa suhteutusta? Lisäksi alayhdistystilojen sijainti kampusalueella on keskeistä opiskelijatoiminnan kannalta, asuntoja on mahdollista sijoittaa kauemmaksikin. Kolmannen kerroksen hyödyntäminen otettiinkin mukaan selvitystyöhön vaihtoehtoisista tiloista, vaikka pääsihteri epäili sen olevan liian hintavaa. TYYn toimiston suhteen ryhmät toivoivat työskentelytilojen parantamista pitkäkestoisin ratkaisuin. Ryhmä Lex toivoi erityisesti, että toimiston remonttiin liittyviä vaihtoehtoja tuodaan tiedoksi edustajistolle hyvissä ajoin.

Ennen kokousta Ryhmä Lex valmisteli yhteistyössä yhteiskuntatieteilijöiden puoluepoliittisesti sitoutumattoman ryhmän eli Soihdunkantajien kanssa laatimalla toivomusponnen, jossa edustajisto velvoitti hallituksen selvittämään TYYn mahdollisuuksia hankkia itselleen alayhdistyskäyttöön soveltuvia tiloja ja avustamaan A-talon nykyisiä tiloja korvaavien tilojen etsinnässä laatimalla mm. raportin vaihtoehtoisista kampusalueen lähellä olevista tilavaihtoehdoista alayhdistyksille. Tämä oli molempien ryhmien mielestä vähintä, mitä TYYn toimisto voi tässä tilanteessa tehdä auttaakseen A-talon alayhdistyksiä tässä yllättävässä tilanteessa.

TYS:n mukaan remontin lopulliset toteutus lyödään lukkoon kevään aikana, minkä yhteydessä määräytyy myös Lexin toimiston kohtalo. Varmaa on se, että vapun 2016 jälkeen Yo-talo A on remontissa ja Lexin toimiston on toimittava muissa tiloissa. Ryhmä Lexin esittämät näkökohdat alayhdistystilojen kohtalosta ovat neuvottelijoiden tiedossa ja Ryhmä Lex haluaa, että TYYssä tehdään kaikki mahdollinen alayhdistystilojen säilyttämisen eteen.

Sanna Mäkilä
ryhmäpuheenjohtaja

Edustajiston maaliskuun kokouksen päätösluettelo

Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto on kokouksessaan 25.3.2015 päättänyt:

  • käsitellä kiireellisenä TYYn remonttivaikuttamisen ohjausryhmän nimeämisen ja nimetä ryhmään Teemu Auressalmen (pj), Saana Kallion, Essi Karvosen ja Arttu Salosen.
  • merkitä tiedoksi käydyn keskustelun ylioppilaskunnan remonttitavoitteista ja valtuuttaa hallituksen ja pääsihteerin jatkamaan neuvotteluita TYS:n kanssa.
  • hyväksyä talousstrategian.
  • hyväksyä vuoden 2014 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen.
  • myöntää tili- ja vastuuvapauden vuoden 2014 hallitukselle sekä muille ylioppilaskunnan taloudesta vastaaville henkilöille.
  • hyväksyä Vihreän listan esityksen TYYn kanslian aukioloaikojen pidentämisestä alkusyksyn ruuhka-aikana ja yliopistonmäen pisteestä luopumisesta sekä hyväksyä TuKY-listan esityksen tarranjaon järjestämisestä myös Educariumilla.
  • hyväksyä ryhmän TYY terveeksi esityksen vakinaistaa tarranjakopiste Medisiinalle elokuun ensimmäisille viikoille.
  • hyväksyä Ryhmä Lexin ja Soihdunkantajien toivomusponnen, joka velvoittaa hallituksen ryhtymään toimenpiteisiin opiskelijatilojen saatavuuden parantamiseksi Turussa. Selvityksen yhteydessä kartoitetaan uusien tilojen hankkimista ylioppilaskunnan omistukseen. Alayhdistyksiä kohdellaan edelleen yhdenvertaisesti tilojen etsimisessä ja tarjoamisessa. A-talon yhdistyksiä on kuitenkin erityisesti avustettava tämän vuoden aikana aktiivisesti pidempiaikaisten, yhdistyskohtaisten toimistotilojen etsimisessä, koska TYY ei ole onnistunut saamaan alayhdistysten ääntä riittävän kuuluville A-talon remontin suunnittelussa. Yo-talojen järjestötilojen vuokrien subventointia jatketaan. Hallitus ja toimisto kartoittavat kampuksen läheisyydessä olevat erityisesti alayhdistysten toimistokäyttöön soveltuvat tilat ja laativat tästä kartoituksesta alayhdistyksille kattavan raportin.

Turussa 26.3.2015

Aplodeja ja taloutta lokakuun edarissa

Lokakuun edustajiston kokous käynnistyi iloisissa tunnelmissa, kun sääntöuudistus hyväksyttiin aplodien kera. Rehtorin hyväksynnän jälkeen ylioppilaskuntamme jatkaakin siis uudistunein säännöin!
Sääntöjen hyväksymisen jälkeen edustajisto siirtyi lähetekeskusteluun kolmivuotissuunnitelmasta. Suunnitelma ei ole ylioppilaskunnan toimintaa sitova, vaan sen tarkoitus on toimia pitkän aikavälin suunnannäyttäjänä ylioppilaskunnalle. Ryhmäpuheenvuoroissa suurimman jakolinjan aiheutti suunnitelman Yritysyhteistyö – lisäys;
”2015: Muodostetaan kannat ja
tavoitteet
yritysyhteistyölle,
kasvatetaan
yritysyhteistyön merkitystä
toiminnassa.”
Ryhmä Lex puuttui lisäykseen niin ikään, tosin hyväksyvään sävyyn. Ryhmä Lex katsoi, että yritysyhteistyön mahdollisuuksien selvittäminen, sekä sen määrän lisääminen on suotavaa. Nykyisellään yritysyhteistyön osuus ylioppilaskunnan tuloista on 14 500 €. Vertailun vuoksi mainittakoon, että jäsenmaksuista tuottoa ylioppilaskunnalle koitunee vuoden 2015 aikana miltei 714 000 €. Ryhmä Lex mainitsi myös, että ajankohta yritysyhteistyön kehittämisen suhteen on oikea: ylioppilaskunnan taloustilanne on nykyisellään hyvä ja vakaa, joka mahdollistaa sen, ettei yritysyhteistyön saralla ole tarvetta tehdä päätöksiä kiireellä. Lisäksi on hyvä pitää mielessä, ettei ylioppilaskuntien perinteisiin tulonlähteisiin voida luottaa ikuisesti – sen takia on hyvä edetä yritysyhteistyön kanssa jo nyt.
Kun kokouksessa jo talouskeskustelu oli virinnyt, oli siirtymä keskipitkän aikavälin taloussuunnitelmaan (KTS) luonteva. KTS on taloustoimikunnan asiakirja, jonka pohjalta hallitus tosin tekee talousarvion. Erityisesti Ryhmä Lex halusi KTS:n liittyen tuoda esille sen, että jäsenmaksuun on tulossa 10 € korotus Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiön (YTHS) osuuden nousun johdosta. Tässä halusimme korostaa jäsenistölle tiedottamisen tärkeyttä. Vaikka kyseessä onkin ns. läpimenoerä, johon ylioppilaskunnalla ei ole vaikutusmahdollisuuksia, on YTHS-osuuden noususta välttämätöntä tiedottaa selvästi, jotta korotuksen perusteet tulevat ilmi jokaiselle riviopiskelijalle. Samaan teemaan liittyen Ryhmä Lex toivoi, ettei jäsenmaksua entisestään enää korotettaisi. On tietysti selvää, että kulut on katettava, mutta 10€ korotus on jo vuotuiseksi korotukseksi erittäin suuri – olipa kyseessä sitten läpimenoerä tai ei.

Turku-salin kesäaikaan jämähtäneen kellon lähestyessä inhimillisen työskentelyajan rajaa, oli aika ottaa esille vielä yksi epäkohta. Ryhmä Lex näet katsoi, ettei Suomen Ylioppilaskuntien Liiton (SYL) liittokokoukseen lähtevien TYY-jäsenten paikkajako ole oikeudenmukainen. SYL-liittokokoukseen jaetaan ylioppilaskunnille paikkoja yksi jokaista 1000 opiskelijaa kohden. Pääsääntöisesti edustajat liittokokouksessa ovat ylioppilaskuntien edaattoreita.  Koska paikkojen jakaminen on täten hankalaa toteuttaa, oli alkuperäisen paikkajako-laskukaavan lopputulos se, että niin kahden, kuin neljänkin (kuten Ryhmä Lex) edaattorin ryhmät pyöristyvät kahteen liittokokouspaikkaan edustajistokaudella. Ryhmä Lex toivoi, että epäkohta korjattaisiin uuden tyyppisellä paikkajaolla vuonna 2015. Lisäksi edustajiston keskustellessa asiasta koettiin tarpeelliseksi luoda kyseiseen ongelmaan liittyen ohjesääntö, jossa linjattaisiin menettelyohjeet vastaisuuden varalle. On näet odotettavissa, että myös tulevat edustajistot tulevat kohtaamaan samantyyppisiä ongelmia.
Ville Laakso
vararyhmäpuheenjohtaja
Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto on kokouksessaan 29.10.2014 päättänyt:

  • hyväksyä muutokset TYYn sääntöihin sekä poistaa TYYn sääntökokoelmasta seuraavat ohjesäännöt ja työjärjestykset: edustajiston työjärjestys, hallituksen työjärjestys, matkustusohjesääntö, ohjesääntö tunnustuksista ja huomionosoituksista sekä talousohjesääntö.
  • merkitä tiedoksi käymänsä lähetekeskustelun TYYn kolmivuotissuunnitelmasta.
  • merkitä tiedoksi käymänsä lähetekeskustelun TYYn keskipitkän aikavälin taloussuunnitelmasta.
  • merkitä tiedoksi hallituksen päätöksen muuttaa kuvausta TYYn siivistä sekä taustamuistion koskien päätöstä.
  • hyväksyä päivitykset ohjesääntöön alayhdistyksistä, avustuksista ja avustustoimikunnasta.
  • valita TYYn edustajat SYL:n liittokokoukseen:

varsinainen edustaja, varaedustaja

Max Talvinko (Soihdunkantajat) Santeri Heinonen (Soihdunkantajat)
Ville Laakso (Ryhmä Lex) Mikko Mononen (Ryhmä Lex)
Ilona Häsänen (TuKY) Aku-Mathias Kähkönen (TuKY)
Timo Kovala (TuKY) Jussi Nieminen (TuKY)
Juuso Jauhiainen (TuKY) Lauri Liljenbäck (TuKY)
Jarkko Louhelainen (TuKY) Ann-Sofie Leimu (TuKY)
Virva Viljanen (Vihreä Vasemmisto) Iiro Salomäki (Vihreä vasemmisto)
Henna Henriksson (Hybridiaani) Jukka Koivisto (Hybridiaani)
Laura Aaltonen (Hybridiaani) Matti Vähä-Heikkilä (Hybridiaani)
Kukka-Maaria Wessman (Vihreä lista) Matti Nikama (Vihreä lista)
Janika Takatalo (Oikeat) Timo Koivisto (Oikeat)
Sini Saarinen (Eduxi/Humanistilista) Tero Ahlgren (Eduxi/Humanistilista)
Mirva Matikka (TYTE) Antti Friman (TYTE)
Lassi Laine (TYTE) Joel Holmén (TYTE)
Durim Sadiku (TOSY) Pyry Kantanen (TOSY)

ja tarkkailijoina Olli Tehikari ja Tomi Nyström.

  • hyväksyä Vihreä Listan toivomusponnen: ”Hyväksyessään tämän ponnen edustajisto velvoittaa hallitukseen selvittämään vuoden 2014 loppuun mennessä miten Universtaan omistajaohjauksen ja Unican asiakaspalautteen väliin jäävää aukkoa voitaisiin kaventaa.”

Turussa 30.10.2014

Evpj nuijan varressa – vihdoinkin!

Edustajiston vpj

Kuluvaa edustajistovuotta on yhdessä monien muiden asioiden kanssa värittänyt ylioppilaskunnan sääntöjen uudistusprosessi. Sääntöuudistus on koskettanut allekirjoittanutta paitsi sen takia, että olen pilkunviilausta rakastava oikkari, niin myös siksi, että uudistetut säännöt ensimmäisen kerran hyväksynyt elokuun edustajiston kokous oli allekirjoittaneen tulikoe edustajiston varapuheenjohtajana (evpj) edustajiston puheenjohtajan (epj), Jukka Koiviston, ollessa estyneenä.

Syksyllä 2013 edellinen edustajisto asetti sääntötoimikunnan, jonka tehtävänä oli valmistella TYYn sääntöjen kokonaisuudistus. Keväällä sääntötoimikunta kertoi työnsä etenemisestä edustajistolle ja sai vihreää valoa jatkaa projektia samaan suuntaan.

Itse sääntöuudistuksen käsitteleminen edustajistossa oli kuitenkin työn ja tuskan takana. Sääntötoimikunta toi pohjaesityksensä ensin huhtikuun edariin, joka kirjastokeskustelun uuvuttamana ehkä ymmärrettävästikin päätti pöydätä asian käsittelyn. Tässä vaiheessa päätettiin pitää toukokuussa ylimääräinen kokous nimenomaan sääntömuutosten käsittelyä varten, mutta tuolloin asia palautettiinkin valmisteluun. Päällimmäisenä syynä oli uudistusta varten pyydettyjen asiantuntijalausuntojen puuttuminen, mutta ehkä rivien välistä oli luettavissa myös pientä valmistautumattomuutta asian käsittelyä varten kesän kynnyksellä. Varsinainen sääntöuudistusrunttaus jäi siis odottamaan itseään elokuun kokoukseen, joka tuli meikäläisen vedettäväksi.

Ennen kokousta kyllä jännitti. Joihinkin sääntökohtiin oli sääntötoimikunnan pohjaesityksen lisäksi useampiakin muutosesityksiä, mikä pakotti olemaan tarkkana menettelytapojen suhteen. Tässä kohtaa oikeasti huomasi, että hyvin laadituilla säännöillä on merkitystä: edustajiston työjärjestyksessä on hyvin selkeästi määrätty äänestysjärjestyksestä ja -tavasta, mutta mahdollistettu myös erilainen äänestysjärjestys tarkoituksenmukaisuuden niin vaatiessa. Työjärjestykseen oli puheenjohtajana helppo nojata, ja sääntöjen käsittely etenikin kaikin puolin sujuvasti.

Ilahduttavaa oli myös nähdä edariryhmien, etenkin Ryhmä Lexin, aktiivinen osallistuminen sääntöjen käsittelyyn. Ryhmä Lexin viitisentoista muutosesitystä, joista liki kaikki menestyivät, oli selkeästi suurin määrä esityksiä miltään ryhmältä.

Kuluvaan vuoteen on edarin vpj:n tehtävässä toki mahtunut esimerkiksi toimiston suunnittelupäivien, muutaman vedetyn ryhmäpuheenjohtajatapaamisen ja Aurasoutujen kumivenekilpailun muodossa paljon muutakin. Evpj:nä toimiminen on ollut mielenkiintoista. Olen päässyt asettamaan edustajistotyöskentelyä hieman aikaisempaa laajempaan perspektiiviin, kun on edaattorien lisäksi nähnyt myös TYYn toimiston väkeä sekä tullut ajatelleeksi edustajiston päätösten vaikutuksia aiempaa laajemmin. Toisaalta rooli on ollut tietyllä tapaa haastava. Etenkin puheenjohtaessa on keskityttävä kokouksen puolueettomaan vetämiseen, mutta toisaalta omasta mielestäni evpj:lla (niinkuin epj:llakin) on edustajiston jäsenenä myös oikeus ja velvollisuuskin olla mieltä ja ottaa kantaa. Näiden kahden roolin yhteensovittaminen on välillä haasteellista – mutta mielenkiintoista.

Teemu Auressalmi
edustajiston varapuheenjohtaja

Edustajiston elokuun 2014 kokouksen päätösluettelo

Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto on kokouksessaan 27.8.2014 päättänyt:

  • hyväksyä ensimmäisen kerran muutokset TYYn sääntöihin.
  • merkitä tiedoksi lähetekeskustelun TYYn tiedottajan toimen vakinaistamisesta sekä pyydetyt lausunnot.
  • asettaa yksimielisesti Jussi Niemisen TYYn ehdokkaaksi SYL:n puheenjohtajaksi 2015.
  • myöntää pyynnöstä eron Aapo Rantaselle ja valita valintatoimikunnan esityksestä Essi Karvosen hänen tilalleen TYS:n valtuuskuntaan 31.12.2015 päättyväksi kaudeksi.
  • hyväksyä ryhmä Demariopiskelijoiden ja TuKY-listan toivomusponnen: ”Syksyllä 2014 valittava ylioppilaskunnan ansiolautakunta valmistelee sääntöuudistuksen nykyisen kuntanauhan osalta ja luo samalla kaikille ylioppilaskunnan jäsenille tarkoitetun ”kapeamman kuntanauhan” TYYn tunnustusten ja huomionosoitusten joukkoon. Ansiolautakunta esittelee työnsä valmistuttua tämän uuden kuntanauhan edustajistolle sääntömuutoksia varten.”

Turussa 1.9.2014


Kielikeskustelua ja lainakassan lakkauttamista

TYYn edustajisto ratkaisee helmikuun lopussa, missä laajuudessa englantia käytetään jatkossa suomen rinnalla ylioppilaskunnan virallisena kielenä. Edustajistovaaleissa uusiksi edaattoreiksi valittiin kaksi kansainvälistä opiskelijaa, joiden suomen kielen taito on heikko ja jotka tämän vuoksi haluavat käydä keskustelua englanniksi. Kv-opiskelijat eivät siis kykene osallistumaan täysin suomenkielisen edarin toimintaan ilman käännösapua. Tammikuun edustajiston kokouksessa käytiin alustava keskustelu edustajiston työskentelykielestä, minkä jälkeen asia siirtyi hallituksen valmisteluun helmikuun edaria varten. Jokainen edariryhmä käytti myös ryhmäpuheenvuoron aiheesta. Ryhmien pohdittavina olivat seuraavat apukysymykset:

1. Miten edari voi työskennellä kaksikielisesti tavalla, jossa yhdistyy ymmärrettävyys, saavutettavuus sekä kustannus- ja aikatehokkuus? Käännetäänkö kaikki materiaalit? Pidetäänkö kaikki puheenvuorot joko suoraan englanniksi tai kahdella kielellä?

2. Kuka vastaa materiaalien kääntämisestä? Voiko käännöstyötä ja materiaalien selventämistä vastuuttaa edariryhmille? Kuinka paljon kääntäminen saa maksaa TYYlle?

3. Millä aikataululla ja missä järjestyksessä TYYn virallisia asiakirjoja aletaan kääntämään? Mitä tämä saa maksaa?

Tässä lyhyesti ajatuksia ryhmäpuheenvuorostamme:
Ryhmä Lexin mielestä on hienoa, että ylioppilaskuntamme toimintaan on vihdoin saatu mukaan kansainvälisiä opiskelijoita, sillä muissa ylioppilaskunnissa kv-opiskelijoiden osallistuminen on ollut jo arkipäivää. Muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvien osallistuminen koko ylioppilaskunnan toimintaan ja tiedon saaminen täytyy taata parhaalla mahdollisella tavalla. Kannatimme ajatusta siitä, että mahdolliset muutosesitykset lyhyine puheenvuoroineen sekä tärkeimmät dokumentit esityslistat mukaan lukien olisivat saatavilla englannin kielellä. Ryhmä Lexin mielestä on myös tärkeää, että jokainen edustajiston jäsen saisi valita pitämissään puheenvuoroissa itselleen sopivamman kielen eli suomen tai englannin, jolla hän kykenee ilmaisemaan mielipiteensä sujuvasti ja mielekkäästi. Pelkona olisi nimittäin se, että vain yhteen kieleen lukkiutumalla (on se sitten englanti tai suomi) spontaani keskustelu tyrehtyisi – esimerkiksi jos edaattori puheenvuoron sisällön sijaan miettisi, miten hän asiansa sanoisi. Mikäli yksikin puheenvuoro jäisi kielivalinnan pohjalta käyttämättä, ei se pitkällä aika välillä olisi kovinkaan hedelmällistä edarin työskentelyssä. Ryhmä Lex ilmaisi myös huolensa aidosta kielisekamelskasta ja kokousten tehokkaasta läpiviemisestä ja pitkittyvästä kestosta, mikäli puheenvuorot pidettäisiin jatkossa aina kahdella kielellä. Ryhmä Lex kannatti tulkin käyttämistä tarvittaessa, mutta kohtuullisin kustannuksin. Tulkkeina ryhmämme näkisi mielellämme yliopistomme englannin kielen opiskelijoita, jolloin ylioppilaskunta pystyisi tarjoamaan tutkintoa tukevia työtehtäviä. Ryhmäpuheenvuorossa toimme myös esille, että edustajiston pitää uskaltaa tässä uudessa tilanteessa rohkeasti muuttaa kieliasiassa tekemäänsä päätöstä, mikäli valittu ratkaisu ei vaikutakaan toimivalta käytännössä.

Kaikissa esitetyissä ryhmäpuheenvuoroissa vaikutti vallitsevan yksimielisyys siitä, että täysin englanninkieliseen edariin tuskin ollaan siirtymässä ja tämän esteenä on toisaalta myös yliopistolaki, jonka mukaan ylioppilaskunnan kieli on suomi. Suomen ylioppilaskuntien liitto ja Turun yliopiston vararehtori Riitta Pyykkö ovat kannustaneet TYYtä etsimään ratkaisua, jossa edustajisto käyttäisi kokouksissaan suomea ja englantia rinnan sen mukaan, mikä kulloinkin on käytännöllisintä. Useat ryhmät kannattivat tulkkauksen käyttöönottoa, mutta sen tarkempi muoto jäi hallituksen selvitettäväksi: vaihtoehtoina olivat mm. simultaanitulkkaus sekä ryhmien sisäinen tulkkaus.

Toinen keskustelua herättänyt esityslistan kohta oli TYYn lainakassan lakkauttaminen, josta taloustoimikunta oli tehnyt esityksen. Lainakassa on TYYn jäsenistön käytössä ollut palvelu, josta jokainen Turun yliopiston ylioppilaskunnan jäsen on pystynyt saamaan 200 euron pienen tai 500 euron ison lainan. Lopullisena päätöksenä edustajisto päätti lainakassan lakkauttamisesta, sillä sen käyttöaste on jäsenistön keskuudessa todella alhainen, lainakustannukset useita pikavippejä korkeammat, eivätkä tiukat lainaehdot palvelleet enää heikossa taloudellisessa asemassa olevia opiskelijoita. Samassa kokouksessa edustajisto päätti hyväksyä Vihreän listan ja Vihreän Vasemmiston esityksestä ponnen, joka velvoittaa TYYn hallitusta selvittämään vaihtoehtoisia malleja vähävaraisten opiskelijoiden tukemiseksi lainakassan tilalle.

Sanna Mäkilä
Ryhmäpuheenjohtaja