2 § Edunvalvonta eturintamassa

edunvalvonta

Pitääkö TYYn olla edunvalvoja vai palveluiden tuottaja?

Ylioppilaskunnat ovat hyvin merkittävässä asemassa opiskelijoiden etujen puolustamisessa. Edunvalvonnalla vaikutetaan muun muassa opetukseen ja opintotukeen. Koulutuksen laadun ja toimeentulon turvaaminen ovat asioita, jotka näkyvät meille joka päivä. Ilman edunvalvontaa arkemme olisi hyvinkin erilaista. Opiskelumme ei kuitenkaan poikkeaisi juurikaan nykyisestä, jos TYY leikkaisi hieman palveluistaan, sillä kaikki eivät käytä aktiivisesti niitä.

On hyvä muistaa se, että Turun yliopisto tuottaa paljon hyviä palveluita taloudellisesti tehokkaasti. Lisäksi järjestöt tuottavat palveluita ja järjestävät tapahtumia. TYYn palveluista säästettävä raha voitaisiin käyttää edunvalvontaan ja toinen vaihtoehto olisi jäsenmaksun alentaminen. Merkittävää on se, että molemmat vaihtoehdot hyödyttäisivät kaikkia opiskelijoita tasapuolisesti. TYYn onkin oltava jatkossa yhä enemmän edunvalvontaan keskittyvä toimija kuin palveluiden tuottaja.

Ylioppilaskunnan poliittiset kannanotot

Pakkojäsenyyden takia ylioppilaskunnan on keskityttävä edunvalvonnassaan opiskelijoiden edunvalvontaan liittyviin kysymyksiin. Ylioppilaskunnalla on teoriassa mahdollisuus ottaa kantaa mihin tahansa asiaan, ja lähes jokainen kysymys on mahdollista yhdistää vähintään epäsuorasti opiskelijoiden edunvalvontaan. TYY otti muutama vuosi sitten kantaa Turun keskustan maanalaiseen parkkihalliin (Toriparkki) ja Helsingin yliopiston ylioppilaskunta puolestaan Irakin sotaan. Tämän tyyppiset kannanotot ovat ongelmallisia monestakin syystä.

kuva 2Miksi TYYn tulee rajata poliittiset kannanottonsa opiskelijoiden edunvalvontaan?

On hyvin kyseenalaista tehdä poliittisia kannanottoja, jotka eivät liity mitenkään opiskelijoiden edunvalvontaan tai ovat vaikeasti perusteltavissa opiskelijoiden edunvalvontaan liittyviksi. Ylioppilaskunnan tulisi ottaa kantaa vain sellaisiin kysymyksiin, jotka liittyvät selkeästi opiskelijoiden edunvalvontaan. TYYn pitää keskittyä edunvalvonnassaan lukukausimaksujen vastustamiseen, opintotuen parantamiseen, tulorajojen nostamiseen sekä yliopiston opetuksen ja rahoituksen turvaamiseen.

Poliittisia kannanottoja tehdessään TYY puhuu aina kaikkien yli 14 000 opiskelijan suulla, sillä Suomessa on ylioppilaskuntien pakkojäsenyys. Pakkojäsenyys ei mahdollista äänestämistä jaloillaan, jos opiskelija on eri mieltä jostain kannanotosta. Näin ollen ylioppilaskunnan pitäisi ottaa kantaa vain sellaisiin asioihin, joiden takana opiskelijat voivat yhdessä seisoa. Kaikkien opiskelijoiden etuja ovat esimerkiksi opintotuen riittävä taso, yliopistojen autonomia sekä koulutuksen laadukkuus ja maksuttomuus.

Aktiivinen ylioppilaskunta

Ylioppilaskunnan on keskitettävä toimintansa painopistettä yhä enemmän edunvalvonnan suuntaan palveluiden tuottamisen sijasta. Edunvalvonnan saavutukset näkyvät meille joka päivä, mutta kaikki ylioppilaskunnan jäsenet eivät käytä aktiivisesti TYYn tuottamia palveluita. Yliopisto tarjoaa paljon laadukkaita palveluita opiskelijoille ja moni hyödyntääkin niitä TYYn palveluiden sijasta. Lisäksi järjestöjen merkitys palveluiden ja tapahtumien tuottajana pitää muistaa. Kaikkien opiskelijoiden etu on keskittää voimavaroja entistä enemmän edunvalvontaan, sillä se hyödyttää jokaista opiskelijaa tasapuolisesti. Lisäksi ylioppilaskunnan tulisi ensi kaudella viestiä paremmin edunvalvonnan tavoitteista ja saavutuksista jäsenistölle.

TYYn on tehtävä tulevana edustajistokautena opiskelijoiden edunvalvontaa eturintamassa, sillä kukaan muu ei valvo opiskelijoiden etua niin hyvin kuin opiskelijat itse.

Ylioppilaskunnan pitää olla aktiivinen toimija sellaisissa koulutuspoliittisissa ja sosiaalipoliittisissa asioissa, jotka liittyvät selkeästi opiskelijoiden edunvalvontaan. TYYn on tehtävä tulevana edustajistokautena opiskelijoiden edunvalvontaa eturintamassa, sillä kukaan muu ei valvo opiskelijoiden etua niin hyvin kuin opiskelijat itse. Ja mikään muu taho ei valvo oikeustieteen opiskelijoiden etua yhtä vahvasti kuin Ryhmä Lex. Edustajistovaaleissa äänestäminen on loistava tapa vaikuttaa asioihin ylioppilaskunnassa. Muista siis käyttää ääntäsi!

Tuomas Dahlström
Ryhmä Lexin edustajistovaaliehdokas

Tällä viikolla blogissa on käynnissä ”Vaaliteemojen viikko”, jonka aikana Ryhmä Lexin edustajistovaaliehdokkaat taustoittavat vaaliteemoja. Viimeisenä taustoituksen saa ”3 § Luodaan Suomeen kaikkien opiskelijoiden yhteinen ylioppilaslehti”.

Sähköiset edustajistovaalit järjestetään 3.-4.11.2015 ja ennakkoäänestys 26.-29.10.2015. Ryhmä Lexin ehdokkaat löydät numeroilla 284-329. #sinunarvoisesiryhmälex #lexmennään

Mainokset

1 § Ylioppilaskunnan tulee valmistautua pakkojäsenyyden poistumiseen

vaaliteema1

Ylioppilaskuntien pakkojäsenyyden kohtalo on nyt ensimmäistä kertaa aikoihin nousemassa valtakunnalliseen keskusteluun myös opiskelijaliikkeen sisällä.  Ylioppilaskuntien pakkojäsenyys perustuu tällä hetkellä yliopistolakiin, jonka mukaan kaikki perustutkinto-opiskelijat kuuluvat ylioppilaskuntaan.  On selvää, ettei jäsenyydelle ole enää kestäviä perusteita sen rikkoessa räikeästi perustuslain takaamaa yhdistymisvapautta.

PL 13§: ”Jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan.”

Lisäksi perustuslain esitöiden mukaan yhdistymisvapautta turvaavan perustuslainsäännöksen voidaan katsoa puoltavan pidättyvää suhtautumista pakkojäsenyyteen myös julkisoikeudellisissa yhteisöissä, jollainen ylioppilaskunta katsotaan olevan.

Ammattikorkeakoululain säätämisen yhteydessä perustuslakivaliokunta linjasi viime vuonna erittäin vahvasti, ettei pakkojäsenyyden ulottamiselle ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntiin ollut perusteita (PeVL 24/2014).  Juuri tämä lausunto on avaamassa keskustelua myös ylioppilaskuntien pakollisen jäsenyyden osalta.

opiskelijatkansalaistorillaAmmattikorkeakoulujen opiskelijakuntien ja yliopistojen ylioppilaskuntien tehtävät ovat käytännössä samat. Molempien
toiminta kulminoituu edunvalvontaan ja opiskelijaedustajien nimeämiseen.  Perustuslakivaliokunta nimenomaan korosti, etteivät nämä tehtävät ole riittävä peruste negatiivisesta yhdistysvapaudesta poikkeamiselle.  Tällä hetkellä ainoa merkittävä ero opiskelijakuntien ja ylioppilaskuntien välillä onkin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS.  Opiskelijaterveydenhuolto on jakautunut kahteen leiriin; yliopisto-opiskelijoille terveydenhuollon järjestää YTHS ja ammattikorkeakouluopiskelijoille opiskelupaikkakunta.  Julkisen terveydenhuollon ollessa jatkuvien leikkausten kohteena, on ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto selvästi YTHS:n palveluita huonompaa ja tämä luo merkittävän yhdenvertaisuusongelman eri korkeakouluopiskelijoiden välille.  Ammattikorkeakoululain uudistamisen yhteydessä yhtenä tavoitteena oli juuri ulottaa YTHS myös ammattikorkeakouluopiskelijoille, joka olisi toteutettu pakkojäsenyyden avulla. Valiokunta kuitenkin totesi lausunnossaan, ettei YTHS:n laajentaminen ammattikorkeakouluopiskelijoille luo perusoikeuksien rajoittamisedellytysten kaltaista perustetta pakkojäsenyyden ulottamiselle ammattikorkeakouluopiskelijoita koskevaksi, sillä opiskelijoiden terveydenhoitopalvelut pystytään toteuttamaan heille myös muilla keinoin.

Valiokunnan mukaan ainut peruste ylioppilaskuntien pakkojäsenyydelle onkin tällä hetkellä ylioppilaskuntien historiallinen tausta.

Ylioppilaskunnat ovat kuitenkin luisuneet kauas alkuperäisestä tarkoituksestaan, eikä historiallista perustetta voida pitää enää kestävänä. Tästä nouseekin esille kysymys korkeakouluopiskelijoiden yhdenvertaisuudesta:

Voidaanko kahteen pitkälti samanlaiseen instanssiin soveltaa kahta eri järjestelmää?

Vastaus on yksiselitteisesti ei.  Tämän ovat todenneet jo monet oikeusoppineet, poliitikot, sivistysvaliokunta sekä tietenkin perustuslakivaliokunta. Alkaakin olla selvää, että Suomi on seuraamassa Ruotsin esimerkkiä ja poistamassa ylioppilaskuntien pakkojäsenyyden seuraavan kerran, kun yliopistolaki avataan käsittelyyn.

Miksi pakkojäsenyyden poistumiseen tulee varautua? 

Ylioppilaskuntien talous perustuu jäsenten maksamalle vuosittaiselle jäsenmaksulle.  TYYllekin jäsenmaksun välitön poistuminen aiheuttaisi lievästi sanottuna merkittäviä ongelmia, sillä lähes 90% TYYn vuosittaisista tuloista tulee jäsenmaksutuloista.

Y-liikettä kutsutaan usein juuri EI-liikkeeksi vaihtoehdottomuutensa ja muutosvastarintansa vuoksi.  Pakkojäsenyyden osalta peli on pitkälti jo ratkaistu, jonka vuoksi olisi äärimmäisen tärkeää alkaa vaikuttaa, miten TYYn toiminta turvataan pakkojäsenyyden poistuttua.

Ensinnäkin TYYn tulisi ravisuttaa y-liikettä aloittamalla itse keskustelu jäsenyyden tulevaisuudesta.  On äärimmäisen tärkeää, että juuri opiskelijat itse osallistuvat tähän keskusteluun ja tarjoavat eri vaihtoehtoja.  Ei ole missään nimessä selvää, miten ylioppilaskuntien toimintaa rahoitetaan pakkojäsenyyden poistumisen jälkeen vaan juuri tähän on löydettävä mahdollisimman toimiva ja taloudellisesti tehokas ratkaisu.  Tulevatko ylioppilaskuntien tulot ainoastaan vapaaehtoisista jäsenmaksuista vai alkaako esimerkiksi yliopisto rahoittamaan lisäksi ylioppilaskuntien toimintaa?  Voidaanko yritysyhteistyöllä mahdollisesti paikata jäsenmaksutulojen jättämää vajausta?  TYYllä on taustallaan myös merkittävä omaisuus, jonka käyttöä tulisi alkaa suunnitella toiminnan tukemiseksi.  Niin houkuttelevalta kuin se kuulostaakin, ei jäsenmaksujen jättämää vajausta voi korvata täysin omaisuuden tuotoilla tämän rapauttaessa suuremmin vielä ylioppilaskunnan talouden ja toiminnan tulevaisuuden.

Toinen tärkeä kysymys on YTHS:n tulevaisuus.  On tärkeää tiedostaa, ettei pakkojäsenyyden poistuminen suinkaan tuhoaisi säätiön rahoituspohjaa, sillä tälläkin hetkellä TYY kerää jäsenmaksun yhteydessä YTHS-maksun ja tilittää sen läpimenoeränä suoraan YTHS:lle. Opiskelijarahoitusosuus voitaisiin siten pakkojäsenyyden poistuttua edelleen kerätä korkeakouluopiskelijoilta esimerkiksi veroluonteisella maksulla.  Tässä kohtaa myös ammattikorkeakoulujen opiskelijat olisi luonnollista saattaa osaksi YTHS:n palveluita, jolloin nykyisenkaltainen kahden järjestelmän malli poistuisi ja opiskelijoiden yhdenvertaisuus parantuisi merkittävästi terveydenhuollon osalta. Opiskelijaterveydenhuolto on jo nyt osittaisessa epävarmuuden tilassa sote-uudistuksen alla, jonka vuoksi on äärimmäisen tärkeää ehkäistä jäsenyyden poistumisen luoma epävarmuustila tarjoamalla siihen ratkaisua jo etukäteen.

YTHS on yksi parhaista opiskelijoille tarjottavista palveluista ja sen tulee ehdottomasti säilyä edelleen entisellään myös tulevaisuudessa.

TYYn tulee alkaa aidosti miettiä toimintaansa jäsenyysmaksutulojen merkittävästi vähentyessä.

Meidän tuleekin yhdessä pohtia, mitkä toiminnot kuuluvat juuri TYYn ydinpiiriin ja minkä takia ylioppilaskunnat ovat olemassa.  Näihin kysymyksiin tulee löytää selvät vastaukset, jotta opiskelijat liittyvät myös tulevaisuudessa sen jäseniksi.  Pakkojäsenyyden poistuessa TYYn tulee todellisuudessakin olla olemassa juuri opiskelijoitaan varten ja pystyä perustelemaan toimintaansa jokaiselle rivijäsenelle, kun opiskelijoilla on aito mahdollisuus äänestää jaloillaan.

Ylioppilaskuntien merkitystä ei voi missään tapauksessa väheksyä, joten emme missään nimessä halua nähdä TYYn kuihtuvan säännöllisten jäsenmaksutulojen kadotessa. Ylioppilaskunnan tärkeän  edunvalvontatyön tulee jatkua myös jäsenyyden tultua vapaaehtoiseksi.   Siirtymäpolusta on saatava mahdollisimman mutkaton ja juuri ylioppilaskunnilla on askelmerkit tähän.

Sami-Petteri Seppä
Ryhmä Lexin edustajistovaaliehdokas

Tällä viikolla blogissa on vuorossa ”Vaaliteemojen viikko”, jonka aikana Ryhmä Lexin edustajistovaaliehdokkaat taustoittavat vaaliteemoja. Seuraavaksi vuorossa teema 2 § Edunvalvonta eturintamassa.

Sähköiset edustajistovaalit järjestetään 3.-4.11.2015 ja ennakkoäänestys 26.-29.10.2015. Ryhmä Lexin ehdokkaat löydät numeroilla 284-329. #sinunarvoisesiryhmälex #lexmennään

Ryhmä Lexin vaaliteemat julkaistu!

vaaliteemat_2015

Kohti parempaa ylioppilaskuntaa:

1§ Ylioppilaskunnan tulee valmistautua pakkojäsenyyden poistumiseen

2§ Edunvalvonta eturintamassa

3§ Luodaan Suomeen kaikkien opiskelijoiden yhteinen ylioppilaslehti

Äänestä Ryhmä Lexiä numeroilla 284-329 TYYn edarivaaleissa!
Ennakkoäänestys 26.-29.10.
Varsinaiset vaalipäivät 3.-4.11.

Tällä viikolla blogissa on aiheena  ”Teemojen viikko” eli jokaisesta Ryhmä Lexin vaaliteemasta on vuorollaan luvassa tarkempia ajatuksia ja taustatietoa.