Painetun lehden aika on ohi

Sukupolvellemme lienee selvää, että uutiset ja mediasisällöt laajemminkin ovat siirtyneet yhä enenevissä määrin sähköiseen muotoon.  Ylioppilaslehdet eivät suinkaan ole säästyneet tältä muutosvoimalta, vaan nyt se on iskemässä täydellä teholla myös niihin.  Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunta lakkautti viime vuonna paperisen lehtensä ja Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta teki saman jo vuonna 2012.  Myös Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta on päättänyt siirtää Uljas-ylioppilaslehtensä kokonaisuudessaan verkkoon.

Olemme ryhmämme kanssa ajaneet systemaattisesti vaaliteemojamme ja tämän vuoden aikana haluamme saada vihdoin aikaan keskustelua Turun ylioppilaslehden ympärille.

Tuleeko Turun ylioppilaslehden todella ilmestyä edelleen paperiversiona, vai olisiko senkin aika siirtyä jo kokonaisuudessaan verkkoon? Vaikka tällainen päätös tulee olemaan varmasti tunteita herättävä, on se ehdottoman tarpeellinen Tylkkärin tulevaisuuden kannalta.Tylkkärikannet

Turun ylioppilaslehden eniten huomiota herättäneet jutut ovat jo nyt olleet juuri lehden verkkoversiossa (esim. Instagate ja Jodel-kohu). Verkkoon Tylkkäri pystyy tekemään nopeita uutisjuttuja, mutta myös taustoittavia artikkeleita. Lukijakunta on myös huomattavasti helpommin tavoitettavissa verkon kautta Tylkkärin keskittäessä kaikki voimavaransa nimenomaan verkkomedian ylläpitämiseen. Samalla nettiin tulevaa sisältöä voisi monipuolistaa, ja Tylkkäri pystyisi reagoimaan reaaliaikaisesti ajankohtaisiin puheenaiheisiin.

Uskallamme myös väittää, ettei Tylkkärin paperiversio kerää enää mainitunarvoista lukijakuntaa. Tätä väitettä emme voi datalla osoittaa, sillä Tylkkärin viimeisin lukijatutkimus on auttamattomasti vanhentunut. Syytä siihen, ettei uutta lukijatutkimusta ole tehty, voi vain spekuloida. Syy lienee kuitenkin siinä, että uudessa lukijatutkimuksessa esille tuleva pienentynyt lukijakunta heikentäisi merkittävästi lehden mainosmyyntiä.

Sähköistä versiota tukee myös ekologiset näkökulmat ja esimerkiksi TYYn Vihreä lista on jo aikaisemmin nostanut samaa aihetta keskusteluun. Voimmeko kutsua itseämme hyvällä omallatunnolla ekologiseksi ylioppilaskunnaksi, jos painatamme näin hurjat määrät paperilehteä? Lehti jaetaan automaattisesti kaikille ylioppilaskylän asukkaille, ja tämä luokin järkyttävän piikin lehden jakelumääriin. Todellisuudessa tämä määrä ei kuitenkaan kerro mitään Tylkkärin lukumääristä, sillä lehti tippuu jokaisen ylioppilaskylän asunnon postiluukusta – halusi sitä tai ei.

Olemme väläyttäneet jo useamman kerran ajatusta yhdestä yhteisestä ylioppilaslehdestä, ja lehden sähköistäminen olisi luonnollinen alku tälle projektille. HYYn Ylioppilaslehden aiempi päätoimittaja Antti Pikkanen on jo väläyttänyt Helsingin Sanomien uutisessa kaikkien ylioppilaslehtien yhdistämistä ja nykyinen päätoimittaja Robert Sundman on samoilla linjoilla. Ylioppilaslehdet nykymuodossaan ovat tulleet tiensä päähän ja nyt on aika visioida tulevaisuutta.

Keskustelu jatkunee edarissa.

ylioppilaslehti

 

 

Ryhmä Lexin puolesta,

Sami-Petteri Seppä

Mainokset

3 § Luodaan Suomeen kaikkien opiskelijoiden yhteinen ylioppilaslehti

ylioppilaslehti

Mistäs tässä nyt puhutaan, kun eräs Ryhmä Lexin vaaliteemoista on ”luodaan Suomeen kaikkien ylioppilaskuntien yhteinen jäsenlehti”?

Ylioppilaslehtien historia on miltei yhtä pitkä kuin ylioppilaskuntienkin historia. Ylioppilaskunnat ovat julkaisseet omia lehtiään kautta Suomen ja arvatenkin näillä lehdillä on ollut merkitystä esimerkiksi ylioppilaskuntien yleisen koheesion luomisessa. Kuitenkin, kuten tiedämme, ei historia aina ole järkevä peruste status quolle. Ylioppilaslehtien tulee kyetä reagoimaan maailman muutoksiin kuten kaikki muutkin tahot tai toimijat. Median, ja erityisesti painetun median, osalta suuri tekijä on sähköisen formaatin yleistyminen ja sen mukanaan tuoma digitaalinen murros. Millaiseksi ylioppilaslehtien tulisi muuttua, jos siis muuttua ylipäänsä? Mitkä seikat painavat vaakakupissa puolesta tai vastaan? Onko nykyisenkaltainen painettu lehti kallis ja aikansa elänyt? Olisiko yhden valtakunnallisen ylioppilaslehden malli tehokkaampi?
tylkkäristandi
Uskoisin Tylkkärillä edelleen olevan edellä mainittuja ominaisuuksia, jotka tekevät sen olemassaolosta jollakin tasolla itseisarvoista. Ei Turun yliopiston ylioppilaskuntakaan ole Turun kaupunki, eikä Tylkkäri ole Turkkari (Turun Sanomat). Täten oma lehti luo varmasti jonkinasteista yhteenkuuluvuutta kampuksella ja opiskelijoiden piirissä. Lisäksi lehti tuo oivallisen väylän tutustua ja harjoitella journalismia käytännössä. Usein Tylkkäri on myös lunastanut paikkansa merkittävänä keskustelufoorumina. Nykytilan muuttaminen myös väistämättä tarkoittaisi alkuun kohonneita kustannuksia useiden rinnasteisten mallien toimiessa yhtäaikaisesti.

Toisaalta argumentteja löytyy myös muutoksen puolesta. Usein esimerkiksi tärkeimmät opiskelijaa koskevat keskustelut käydää suoraan Turkkarissa, jolloin argumentti Tylkkärin roolista opiskelijoiden keskustelufoorumina on hieman ontuva. Samaten erilaisiin sosiaalisen median muotoihin siirtynyt keskustelu on varmasti heikentänyt Tylkkärin merkitystä sen loiston vuosista. Väistämättä asiasta keskusteltaessa tulevat esille myös taloudelliset kysymykset. Tylkkäri kyllä opettaa journalistiikkaa ja tarjoaa tulomahdollisuuksia siihen kirjoittaville opiskelijoille, mutta se myös maksaa ylioppilaskunnalle vuositasolla 80 000 €. Kiivas keskustelunaihe on myös se, että Tylkkäriä jaetaan TYS:n Yo-kylän asuntoihin. Tällä järjestelyllä kasvatetaan levikkiä ja haalitaan mainoksia, mutta toisaalta se nostaa painokustannuksia.

Miten valtakunnallinen ylioppilaslehti sitten voittaisi nämä ongelmat? Entä miten turkulaisten opiskelijoiden ääni pääsisi esille tuon jättiläisen sivuilla? Edunvalvonnallista tehtävää tuo yhteinen ylioppilaslehti varmasti toteuttaisi tehokkaasti, dynamiikkahan on sama kuin sen yo-kylään jakamisen ja laajemman mainosmyynnin kanssa; volyymi kasvattaa aina vakuuttavuutta, niin mainostajien kuin päätöksentekijöidenkin silmissä. Yhteiselle ylioppilaslehdelle olisi varmasti myös y-kentän ulkopuolista kysyntää, sillä esimerkiksi City-lehti jätti hävitessään aikamoisen mediatyhjiön siihen kohtaan, mihin uusi yhteinen ylioppilaslehti sopisi oivasti. Opiskelijoiden paikallistason äänenkannattajana voisi toimia vaikkapa täysin sähköiseksi siirretyt paikallistason uutiset. Tällöin opiskelijoiden ääni kuuluisi vakuuttavasti ja tehokkaasti valtakunnan tasolla ja kustannustehokkaasti ja kattavasti myös paikallistasolla.

Y-lehtien yhdistämisestähän on puhuttu Suomessa jo vuosikymmeniä. Toivoa sopii, ettei Tylkkärin tarvitse odottaa omaa kasvojensa kohotusta aivan yhtä kauaa. Tätä pohtiessamme opiskelijat pääkaupunkiseudulla ehtivät jo toteuttaa jonkinlaisen pilotoinnin, kun AYY:n Aino-lehti ja HYY:n Ylioppilaslehti yhdistivät kokeilunumeron merkeissä voimansa ja julkaisivat Yksi -lehden.

Kysymys tässä nyt lieneekin, että kykenemmekö keskustelemaan asiasta järkevästi vai haluammeko politisoida tämänkin teeman?
Ville Laakso
Ryhmä Lexin edustajistovaaliehdokas

Tämä teksti päättää vaaliteemojen viikon.

Sähköiset edustajistovaalit järjestetään 3.-4.11.2015 ja ennakkoäänestys 26.-29.10.2015. Ryhmä Lexin ehdokkaat löydät numeroilla 284-329. #sinunarvoisesiryhmälex #lexmennään

Tylkkäri on myös lexiläisten lehti!

Kirsi Calonialla.

Kirsi Calonialla.

Turun ylioppilaslehti eli kotoisammin Tylkkäri ilmestyy yhdeksän kertaa lukuvuoden aikana. Lehti nostaa esiin aiheita vaihtelevasti yliopistomaailmasta, yhteiskunnasta ja kulttuurista. Tylkkäri on TYYn lehti, jonka tehtävänä on siten toimia myös ylioppilaskunnan tiedotuskanavana sekä tuoda ylioppilaskuntaa lähemmäksi jäsenistöään. Seuraavassa vastaan joihinkin Tylkkäristä kuulemiini kysymyksiin sekä kerron mitä lehdelle kuuluu tänään.

”Miksi TYYllä on lehti?”

Ylioppilaskunnan oma lehti ei ole itsestäänselvyys. Tylkkäri tuo esille yliopistomaailman sisältä nousevia puheenaiheita. Jutut herättävät keskustelua yhteisön sisällä, mutta lehden avulla opiskelijoiden ääni kantautuu myös kampuksen ulkopuolelle. Tylkkäri tarjoaa lisäksi tuleville toimittajille hyvän alustan, jolta ponnistaa ammattitoimittajan uralle.

”Tylkkäriin voi varmaan kirjottaa vaan sellaset, jotka tähtäävät ammattitoimittajiksi?”

Tylkkärin toimitus koostuu päätoimittajasta ja joko siivilipalvelushenkilöstä ja yhdestä toimittajaharjoittelijasta tai kahdesta toimittajaharjoittelijasta. Lisäksi lehdellä on laaja avustajakunta. Toiveena on, että kirjoittajia löytyy laajasti eri tiedekunnista! Jutuista maksetaan freelancer-palkkiot.

”Mistä niitä lehtiä edes saa?”

Paperisen Tylkkärin voi napata mukaansa Calonian aulasta tai muualta yliopiston kampukselta esimerkiksi lounaalla käydessä. Lehti on saatavilla muun muassa lexiläisten keskuudessa suosituista lounaspaikoista Assarin Ullakolta ja Montusta. Jakelustandeja on siis ympäri kampusta. Lisäksi lehti jaetaan tilaajille kotiin sekä osoitejakeluna osaan TYS:n asunnoista.

Tylkkärit löytyvät omasta telineestään Calsun aulasta.

Tylkkärit löytyvät omasta telineestään Calsun aulasta.

Viime vuonna Tylkkäri koki sekä formaatti- että nettisivu-uudistuksen. Lehti on nykyisin luettavissa nettisivuilla kätevästi sähköisenä näköislehtenä. Sivuille ilmestyy myös ajankohtaisempaa uutismateriaalia, jota ei löydy paperisesta lehdestä. Juttu hetki sitten TYYssä puhuttaneesta #instagatesta oli loistava esimerkki tällaisesta materiaalista. Uutisten rajaaminen sähköiseen ympäristöön on onnistunut ratkaisu, sillä aikakauslehden nykyinen ilmestymisväli on niille turhan pitkä. Toisaalta lehden ilmestyminen aiemman kahden viikon sijasta kuukauden välein mahdollistaa laadukkaamman aikakauslehden tekemisen.

Tylkkäriä luetaan myös kampuksen ulkopuolella – tästä osoituksena ovat lehtien hupeneminen keskusta-alueen standeista sekä kaupunkinumeroiden positiivinen vastaanotto. Tylkkäri kiinnostaa, ja paperisella lehdellä näyttää edelleen olevan paikkansa median sähköistymisestä huolimatta. Myös kampuksen standeista lehtiä katoaa kiitettävästi. Toisaalta paperisten lehtien menekkiä tulee seurata koko ajan herkällä silmällä ja pienentää painosmäärää, mikäli sille tulee tarvetta. Paperisella lehdellä ja sen jakelulla on myös oma merkityksensä lehden mainostulojen kannalta, sillä Tylkkäri kustannetaan TYYn varoilla ja mainostuloilla. Osa sinunkin lukuvuosimaksustasi menee siis Tylkkärin tekemiseen.

Johtokunta uudistaa tänä vuonna lehden strategiaa. Tavoitteenamme on järjestää vuoden mittaan kaikille avoin sähköinen lukijakysely. Toimitus ottaa palautetta ja ideoita vastaan jatkuvasti myös sähköpostitse. Pysy siis kuulolla ja vaikuta! Tylkkärin meininkiä voi seurata Facebookissa: Turun ylioppilaslehti sekä Instagramissa ja Twitterissä: @turunylioppilaslehti.

Haluaisitko kirjoittaa Tylkkäriin? Ärsyttääkö, kun lehdessä ei ole juttuja oikkarinäkökulmasta? Tarjoa juttuasi osoitteeseen tyl@utu.fi tai ota yhteyttä päätoimittaja Lauri Hannukseen tyl-paatoimittaja@utu.fi. Myös toimittajaharjoittelijaa ensi lukuvuodeksi haetaan pian!

Kirsi Kemppi
Tylkkärin johtokunnan jäsen

Marraskuu – katse eteenpäin!

Edustajiston juhlakokouksen, vuosijuhlien ja Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokouksen sävyttämän marraskuun lopuksi oli vielä ihan normaalin edustajiston kokouksen vuoro. Aivan tavallisessa rytmissä ei tosin menty, sillä kokous pidettiin jo tiistai-iltana. Näin siksi, että suuri osa hallituksesta lähti keskiviikkona edustamaan Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan vuosijuhlille. Ryhmä Lexistä paikalla olivat allekirjoittanut, ryhmyri Sanna, Tuomas sekä debyyttinsä ääntenlaskijana hassutellen tehnyt Sami!

Marraskuun kokouksessa katsottiin kohti tulevaa. Kokouksen pihvi oli TYYn toimintaa keskipitkällä aikavälillä ohjaavien dokumenttien, keskipitkän aikavälin taloussuunnitelman (KTS) ja kolmivuotissuunnitelman, päivittäminen ja hyväksyntä. Molempien osalta oli käyty lähetekeskustelu lokakuussa ja nyt oli päätöksenteon aika.

KTS:aa koskevassa lähetekeskustelupuheenvuorossaan Ryhmä Lex oli toivonut, ettei TYYn jäsenmaksua korotettaisi ensi lukuvuodelle. Toivoimme näin erityisesti siksi, että Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiöön (YTHS) valtiohallinnon tasolta kohdistettujen säästöjen johdosta YTHS-maksuun tuleva 10 euron korotus on jo erittäin roima lisäys meidän kaikkien jäsenmaksuihimme. Taloustoimikunta oli kuunnellut toivettamme osittain, ja lähetekeskustelussa esillä olleen 1 euron korotuksen sijaan pohjaesityksenä oli 0,5 euron jäsenmaksukorotus.

Ryhmämme ei kuitenkaan ollut vielä tähän tyytyväinen. Teimmekin KTS:aan muutosesityksen, jonka mukaan jäsenmaksua ei koroteta lukuvuodelle 2015-2016. Jäsenmaksukorotuksen jäädyttäminen vähentäisi arvioituja jäsenmaksutuloja noin 3.400 euroa vuosina 2015 ja 2016. Tätä vajetta paikataksemme esitimmekin myös, että alayhdistysavustuksiin budjetoidut lisäykset toteutettaisiin vaiheittain. Tänä vuonna alayhdistysavustuksiin on budjetoitu noin 92.000 euroa, ja taloustoimikunnan pohjaesityksen mukaan vuosina 2015-2017 niihin budjetoitaisiin 98.000 euroa. Ryhmä Lex esitti siis, että vuosina 2015-2016 alayhdistysavustuksia nostettaisiin vain 95.000 euroon saakka ja vasta vuonna 2017 98.000 euroon. Esityksemme herätti hieman keskustelua, ja sitä vastustaneetkin ymmärsivät pointtimme. Vasta-argumenttina kuulimme, ettei alayhdistysten toimintaedellytyksiä pitäisi heikentää avustuksista nipistämällä. Pidimme tätä hieman erikoisena, sillä olimmehan joka tapauksessa kasvattamassa alayhdistysavustusten kokonaissummaa. Niin tai näin, äänestyksessä muutosesityksemme voitti taloustoimikunnan pohjaesityksen äänin 22-17-2. Ryhmä Lex siis piti jäsenmaksun kurissa!

Toinen KTS:ssa keskustelua herättänyt asia oli Turun ylioppilaslehden, tuttavallisemmin Tylkkärin, budjetti. Taloustoimikunta oli pohjaesityksessään budjetoinut Tylkkärille vuosille 2015-2017 80.000 euroa vuodessa, mikä on tilanne tänäkin vuonna. Kokouksessa paikalla olleet Tylkkärin päätoimittaja ja johtokunnan puheenjohtaja toivoivat kuitenkin lehden budjetin kasvattamista 85.000 euroon, joka oli ollut esillä KTS:n lähetekeskustelussa. Heidän mielestään 85.000 euroa on realistinen arvio lehden budjetista, ja on toteutumassa tänäkin vuonna.

Koko edustajisto lieni yhtä mieltä siitä, että Tylkkärissä on lehden ja nettisivujen uudistuneen ilmeen myötä saatu paljon hyvää aikaan, ja tätä kehityskulkua ei pidä sotkea. Ryhmä Lexin Tuomas ja TuKY-listan edustajat huomauttivat kuitenkin kuluvan vuoden sisältäneen nettisivu-uudistuksen, ”pakun mälläämisen” ja mainosmyyntisopimuksen irtisanomisesta johtuneiden mainostulojen tippumisen, jotka lohkaisivat budjetista liki 10.000 euroa. Näin ollen realistinen arvio olisi noin 75.000 euroa vuodessa, johon nähden 80.000 euron budjettia saattoi pitää hyvinkin kohtuullisena. Pitkän keskustelun jälkeen Soihdunkantajat esittivät Tylkkärin budjetin nostoa 83.000 euroon, mutta taloustoimikunnan pohjaesitys piti puolensa selkein äänin 27-14.

Kolmivuotissuunnitelman valmistellut hallitus oli poiminut lähetekeskustelusta pohjaesitykseen muutaman uuden asian. Pohjaesitykseen oli nostettu TYY Terveeksi -ryhmän esille tuoma opiskelijoiden mielenterveyspalveluihin vaikuttaminen sekä useammankin ryhmän toive sosiaalipoliittisesta projektista, joksi hallitus oli valinnut vaikuttamisen koulutuksen rakenteisiin niin, että ne tukevat opiskelua uudessa kaksiportaisessa opintotukimallissa. Ryhmämme suhtautui molempiin lisäyksiin positiivisesti. Onhan meillä oikiksessakin puhuttu paljon siitä, miten opintotuen jakaminen erikseen notaari- ja maisteritutkintoihin vaikuttaa opiskeluumme. Lähetekeskustelussa paljon puhetta herättänyt yritysyhteistyö oli hallituksen pohjaesityksessä sellaisenaan, eikä sitä tällä kertaa lähdetty haastamaan. Kolmivuotissuunnitelmaan tuli yksi Vihreän vasemmiston muutosesitys, joka ei kuitenkaan saanut juuri kannatusta. Näin ollen kolmivuotissuunnitelma hyväksyttiin hallituksen pohjaesityksen mukaisena.

Seuraavat kolme vuotta toimintaa ohjaavien dokumenttien hyväksymisen jälkeen oli aika kääntää katse konkreettisemmin kohti tulevaa vuotta. Hallitus oli valmistellut lähetekeskustelua varten luonnoksen ensi vuoden toimintasuunnitelmasta (TOSU), joka sisälsi seitsemän projektia. Edustajistoryhmiltä pyydettiin ryhmäpuheenvuoroja, joissa poistettaisiin yksi projekti.

Ryhmä Lexin mielestä ensi vuoden projekteista TOSU:aan oli ehdottomasti sisällytettävä eduskuntavaali- ja kunnallispoliittinen vaikuttaminen, toimiston muuton valmistelu, yliopiston rahoitusmallin arviointia koskeva projekti sekä yritysyhteistyön linjojen ja tavoitteiden laatiminen. Myös  opiskelijoiden asuinympäristöä, alayhdistysviestinnän kehittämistä ja opiskelun edellytysten parantamista koskevia projekteja pidimme hyvinä. Muiden varjoon jääneenä pudotimme ulos kuitenkin asuinympäristöä koskevan projektin, kuten tekivät useat muutkin edustajistoryhmät.

Kokouksessa myös kuultiin hallituksen ja ansiolautakunnan vastaukset vähäosaisten jäsenien tukemista sekä jäsennauhan lanseeraamista koskeviin toivomusponsiin, vastauksia edustajiston yhdenvertaisuusselvitykseen sekä muutama kysymys hallitukselle tiedottajan toimen vakinaistamiseen liittyen. Suurempia vääntöjä tai keskusteluita nämä asiat eivät herättäneet, ja kokous nuijittiinkin läpi kohtuullisessa kolmessa tunnissa.

Tiukka edariaikataulu  jatkuu vielä, sillä seuraava edustajiston kokous on jo keskiviikkona 10.12. Vuoden viimeisessä kokouksessa vahvistetaan ensi vuoden TOSU ja talousarvio sekä ennen kaikkea valitaan uusi pääsihteeri, hallitus ja Tylkkärin johtokunta. Huhupuheiden mukaan Ryhmä Lexilläkin on ehdokkaita mukana skaboissa – stay tuned!

Teemu Auressalmi
edustajiston varapuheenjohtaja

Edustajiston marraskuun kokouksen päätösluettelo

Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto on marraskuun kokouksessaan 25.11.2014 päättänyt:

– hyväksyä TYYn keskipitkän aikavälin taloussuunnitelman.

– hyväksyä päivitetyn TYYn kolmivuotissuunnitelman vuosille 2015-2017.

– merkitä tiedoksi käymänsä lähetekeskustelun TYYn toimintasuunnitelmasta vuodeksi 2015.

– merkitä tiedoksi hallituksen vastauksen ponteen TYYn vähäosaisten jäsenten tukemisesta.

Turussa 26.11.2014

Uusi edustajistokausi käyntiin – lexiläisväriä paljon mukana!

TYYn edustajistovaaleissa valittu uusi edustajisto aloitti työskentelynsä järjestäytymiskokouksessaan joulukuun alussa. Ennen edustajiston ensimmäistä kokousta uusille edaattoreille järjestettiin kaksi koulutustilaisuutta, joissa käytiin läpi ylioppilaskunnan toimintaa, edustajiston työskentelyä keskeisesti ohjaavia dokumentteja sekä erilaisia kokouskäytäntöjä. Koulutukset olivatkin uudelle edustajistolle erityisen tärkeitä, sillä 41 varsinaisen edaattorin joukossa on reilu kolmisenkymmentä täysin uutta kasvoa. Edustajistossa onkin nyt alkaneella uudella kaudella tapahtumassa suuri sukupolvenvaihdos, joka varmasti omalta osaltaan tuo uusia ajatuksia ja mielipiteitä mukaan TYYn toimintaan. Myös vaalirenkaamme saama enemmistö tuo Ryhmä Lexille vastuuta ja parempia mahdollisuuksia nostaa keskusteluun meitä koskettavia asioita. Erittäin positiivista on myös kahden kv-opiskelijan debytointi edustajistossa – hienoa saada heidät mukaan ylioppilaskunnan toimintaan! Kv-opiskelijoiden osallistuminen tarjoaa myös alkuvuodesta edustajistolle mielenkiintoisen keskustelun TYYn kielipolitiikasta ja edustajiston työskentelykielestä.

Järjestäytymiskokouksen anti painottui suurimmaksi osaksi keskeisiin henkilövalintoihin, joissa Ryhmä Lex oli myös aktiivisesti mukana. Järjestäytymiskokouksen henkilövalinnat ylittivät paikallismediankin uutiskynnyksen niin Turun Sanomissa  kuin Aamusetissa. Aivan ensimmäiseksi edustajisto järjestäytyi tietenkin puheenjohtajiston osalta, jossa lexiläisväriä on nähtävissä kaudella 2014–2015. Edustajiston uuden puheenjohtajan Jukka Koiviston aisapariksi valittiin nimittäin edustajiston varapuheenjohtajaksi Teemu Auressalmi.

Muutaman vuoden tauon jälkeen TYYn hallituksessakin on jälleen lexiläisedustus vuonna 2014, kun hallitukseen valittiin Ryhmä Lexin riveistä Mikko Mononen. Mikon vastuualueina hallitustyöskentelyssä ovat viestintä, yritysyhteistyö, kaupunkisuhteet sekä työelämä.
TYYn hallitus 2014 kokonaisuudessaan on seuraava:

Jussi Nieminen (puheenjohtaja, TuKY-lista)
Ilona Häsänen (TuKY-lista)
Timo Kovala (TuKY-lista)
Mikko Mononen (Ryhmä Lex)
Virva Viljanen (Vihreä vasemmisto)
Matti Vähä-Heikkilä (Hybridiaani)
Kukka-Maaria Wessman (Vihreä lista)

Järjestäytymiskokouksessa valittiin lisäksi edustajat Tylkkärin johtokuntaan ja TYYn taloustoimikuntaan. Tylkkärin johtokunnassa vuonna 2014 vaikuttavat lexiläisistä Tuomas Dahlström ja Annika Falben. Taloustoimikunnassa kaksivuotiskaudella 2014–2015 hyödynnetään rautaista lexiläistä taloustietämystä, kun Joel Karhula valittiin taloustoimikunnan jäseneksi. Ensimmäisessä edarissa oli tarkoituksena valita myös Kinokoplan jäsenet, mutta edustajisto ei saanut mielestään riittävää tietopohjaa valinnan tekemisille. Tästä johtuen asia palautettiin valintatoimikunnan uudelleenvalmisteluun tammikuun edaria varten.

Ryhmä Lexin sisäiset voimasuhteet on myös jaettu: ryhmäpuheenjohtajana toimii allekirjoittanut ja vararyhmyrinä edarivaalien fuksijytky ja ääniharava Ville Laakso. Allekirjoittanut, Ville varajäsenenään, edustaa myös Ryhmä Lexiä TYYn valintatoimikunnassa, joka valmistelee TYYn henkilövalintoja.

Lämpimät onnittelut kaikille valituille ja tsemppiä TYY-vaikuttamiseen!
Ryhmä Lex toivottaa menestyksekästä uutta vuotta 2014!

Sanna Mäkilä
Ryhmäpuheenjohtaja

Ryhmä Lex kannattaa opintorahapainotteista opintotukea

Turun ylioppilaslehti kertoo 14.10. ilmestyvässä vaalinumerossaan:

Ehdolla olevista ryhmistä Ryhmä Lex ja Kokoomus kehittäisivät opintotukijärjestelmää lainapainotteiseen suuntaan.

Ryhmä Lex haluaa oikaista Tylkkärin perusteettoman ja virheellisen väitteen. Alkuperäisessä, Tylkkärin päätoimittajlle lähetetyssä vastauksessamme luki opintotuen osalta seuraavaa:

”Opintotuen pitää olla opintorahapainotteinen, mutta sitä on kehitettävä kannustavampaan suuntaan myös opintolainan osalta. Tulorajat tulisi poistaa kokonaan tai niitä pitäisi nostaa huomattavasti.”

Kuten yllä olevasta lausunnostamme täysin selkeästi käy ilmi, Ryhmä Lex kannattaa opintorahapainotteista opintotukea. Ryhmä Lex kannattaa toki sitä, että esim. jo käytössä olevasta opintolainan verovähennysoikeudesta tiedotettaisiin opiskelijoille selvemmin.

Tylkkärin esittämä tulkinta vastauksestamme ei voi mielestämme perustua kuin täydelliseen huolimattomuuteen tai vastauksemme tietoiseen ”värittämiseen”. Olemme pyytäneet Tylkkärin päätoimittajaa oikaisemaan lehden levittämän virheellisen väittämän mm. Tylkkärin nettisivuilla ja seuraavassa numerossa.

Vanha edari 7/2009

Vanha edari kokoontui 21.10. todennäköisesti toiseksi viimeisen kertansa. Jäljellä on enää marraskuun juhlaedari. Vähiin siis käy ennen kuin loppuu. Vaikka itse kokousasioita oli vain kolme, venähti kokous neljätuntiseksi, kiitos jälleen virinneen keskustelun opiskelijaliikkeen — tai SYL:n — yhteiskunnallisesta roolista. Ryhmä Lexiä kokouksessa edustivat Teemu, Matti, Minna, Arimo ja Vaaja.

Varsinaiset päätöasiat olivat käytännössä henkilövalintoja. Turun ylioppilaslehden päätoimittajan sijaiseksi valittiin Anna-Elina Matilainen. Tämän jälkeen valittiin myös TYYn edustajat Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokoukseen, joka järjestetään marraskuussa. Ryhmä Lexiltä kokoukseen lähtee varsinaisena edustajana Teemu Oksanen sekä varaedustajina Tuomas Fonselius ja Katrin Puolakainen.

Eniten aikaa otti kuitenkin keskustelu SYL:n poliittisesta linjapaperista. Pitäisikö pääomatuloverotus olla progressiivista? Pitäisikö yksityisten pörssiyritysten hallituksissa olla sukupuolikiintiöt? Pitäisikö EU:sta tehdä liittovaltio? Oliko tämä oikeasti  parasta, mitä opiskelijaliikkeeltä irtoaa… Hyvä huomio tuli lopussa, kun joku totesi, ettei paperissa sanallakaan pohdittu esimerkiksi yliopistojen rahoitusta.

Ryhmä Lexin mielestä TYY tai SYL voivat toki ottaa osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun, mutta harkitusti ja opiskelijalähtöisesti. TYYn tai SYL:n hallitusten ei kuitenkaan pidä antaa kaikkien opiskelijoiden nimissä arvo- ja tunnelatautuneita kommentteja täysin opiskeluun liittymättömistä asioista — kuten Suomen verojärjestelmän perusperiaatteista. Resurssien tuhlaaminen tällaisiin kysymyksiin on omiaan etäännyttämään näitä opiskelijajärjestöjä tavallisista riviopiskelijoista. Jospa kerrankin ajettaisiin opiskelijoiden asiaa eikä haihateltaisi taivaissa…

Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto on lokakuun kokouksessaan
21.10.2009 päättänyt:

  • valita Turun ylioppilaslehden päätoimittajan sijaiseksi ajalle 4.1.2010-14.5.2010 Anna-Elina Matilaisen;
  • valita SYL: liittokokousedustajiksi:
    Halonen Aki varalla Hakkala Antti
    Heinonen Laura varalla Björk Pasi
    Hoikkala Marjaana varalla Ollila Anna-Maria
    Isotalo Juha varalla Uotila Saara
    Laitinen Elias varalla Puolakainen Katrin
    Merikari Martti varalla Valanto Sara
    Mäkelä Laura varalla Näätänen Ari-Matti
    Nieminen Vappu varalla Kallunki Jarmo
    Niskala Maija varalla Salonen Joel
    Oksanen Teemu varalla Fonselius Tuomas
    Terävä Sini varalla Elenius Rauli
    Uotila Leila varalla Vornanen Jukka
    Österman Samu varalla Turtola Hanne
    sekä tarkkailijoina Hokkanen Eero ja Sauvola Katja
    ja että hallitus saa tarvittaessa täydentää liittokokousedustajia;
  • merkitä tiedoksi keskustelun SYL:n liittokokousasiakirjoista; ja
  • hyväksyä Vihreän vasemmiston ponnen, joka velvoittaa TYYn hallituksen jättämään uudelle edustajistolle kirjelmän, jossa se toivoo lakitusperinteen uudistamista. Kirjelmässä pyydetään, että TYYn tulee uudistaa Liljan patsaan lakitusperinnettä niin, että joka toinen vuosi lakitettavana ja pestävänä on Liljan patsas ja joka toinen vuosi Paavo Nurmen patsas.