3 § Luodaan Suomeen kaikkien opiskelijoiden yhteinen ylioppilaslehti

ylioppilaslehti

Mistäs tässä nyt puhutaan, kun eräs Ryhmä Lexin vaaliteemoista on ”luodaan Suomeen kaikkien ylioppilaskuntien yhteinen jäsenlehti”?

Ylioppilaslehtien historia on miltei yhtä pitkä kuin ylioppilaskuntienkin historia. Ylioppilaskunnat ovat julkaisseet omia lehtiään kautta Suomen ja arvatenkin näillä lehdillä on ollut merkitystä esimerkiksi ylioppilaskuntien yleisen koheesion luomisessa. Kuitenkin, kuten tiedämme, ei historia aina ole järkevä peruste status quolle. Ylioppilaslehtien tulee kyetä reagoimaan maailman muutoksiin kuten kaikki muutkin tahot tai toimijat. Median, ja erityisesti painetun median, osalta suuri tekijä on sähköisen formaatin yleistyminen ja sen mukanaan tuoma digitaalinen murros. Millaiseksi ylioppilaslehtien tulisi muuttua, jos siis muuttua ylipäänsä? Mitkä seikat painavat vaakakupissa puolesta tai vastaan? Onko nykyisenkaltainen painettu lehti kallis ja aikansa elänyt? Olisiko yhden valtakunnallisen ylioppilaslehden malli tehokkaampi?
tylkkäristandi
Uskoisin Tylkkärillä edelleen olevan edellä mainittuja ominaisuuksia, jotka tekevät sen olemassaolosta jollakin tasolla itseisarvoista. Ei Turun yliopiston ylioppilaskuntakaan ole Turun kaupunki, eikä Tylkkäri ole Turkkari (Turun Sanomat). Täten oma lehti luo varmasti jonkinasteista yhteenkuuluvuutta kampuksella ja opiskelijoiden piirissä. Lisäksi lehti tuo oivallisen väylän tutustua ja harjoitella journalismia käytännössä. Usein Tylkkäri on myös lunastanut paikkansa merkittävänä keskustelufoorumina. Nykytilan muuttaminen myös väistämättä tarkoittaisi alkuun kohonneita kustannuksia useiden rinnasteisten mallien toimiessa yhtäaikaisesti.

Toisaalta argumentteja löytyy myös muutoksen puolesta. Usein esimerkiksi tärkeimmät opiskelijaa koskevat keskustelut käydää suoraan Turkkarissa, jolloin argumentti Tylkkärin roolista opiskelijoiden keskustelufoorumina on hieman ontuva. Samaten erilaisiin sosiaalisen median muotoihin siirtynyt keskustelu on varmasti heikentänyt Tylkkärin merkitystä sen loiston vuosista. Väistämättä asiasta keskusteltaessa tulevat esille myös taloudelliset kysymykset. Tylkkäri kyllä opettaa journalistiikkaa ja tarjoaa tulomahdollisuuksia siihen kirjoittaville opiskelijoille, mutta se myös maksaa ylioppilaskunnalle vuositasolla 80 000 €. Kiivas keskustelunaihe on myös se, että Tylkkäriä jaetaan TYS:n Yo-kylän asuntoihin. Tällä järjestelyllä kasvatetaan levikkiä ja haalitaan mainoksia, mutta toisaalta se nostaa painokustannuksia.

Miten valtakunnallinen ylioppilaslehti sitten voittaisi nämä ongelmat? Entä miten turkulaisten opiskelijoiden ääni pääsisi esille tuon jättiläisen sivuilla? Edunvalvonnallista tehtävää tuo yhteinen ylioppilaslehti varmasti toteuttaisi tehokkaasti, dynamiikkahan on sama kuin sen yo-kylään jakamisen ja laajemman mainosmyynnin kanssa; volyymi kasvattaa aina vakuuttavuutta, niin mainostajien kuin päätöksentekijöidenkin silmissä. Yhteiselle ylioppilaslehdelle olisi varmasti myös y-kentän ulkopuolista kysyntää, sillä esimerkiksi City-lehti jätti hävitessään aikamoisen mediatyhjiön siihen kohtaan, mihin uusi yhteinen ylioppilaslehti sopisi oivasti. Opiskelijoiden paikallistason äänenkannattajana voisi toimia vaikkapa täysin sähköiseksi siirretyt paikallistason uutiset. Tällöin opiskelijoiden ääni kuuluisi vakuuttavasti ja tehokkaasti valtakunnan tasolla ja kustannustehokkaasti ja kattavasti myös paikallistasolla.

Y-lehtien yhdistämisestähän on puhuttu Suomessa jo vuosikymmeniä. Toivoa sopii, ettei Tylkkärin tarvitse odottaa omaa kasvojensa kohotusta aivan yhtä kauaa. Tätä pohtiessamme opiskelijat pääkaupunkiseudulla ehtivät jo toteuttaa jonkinlaisen pilotoinnin, kun AYY:n Aino-lehti ja HYY:n Ylioppilaslehti yhdistivät kokeilunumeron merkeissä voimansa ja julkaisivat Yksi -lehden.

Kysymys tässä nyt lieneekin, että kykenemmekö keskustelemaan asiasta järkevästi vai haluammeko politisoida tämänkin teeman?
Ville Laakso
Ryhmä Lexin edustajistovaaliehdokas

Tämä teksti päättää vaaliteemojen viikon.

Sähköiset edustajistovaalit järjestetään 3.-4.11.2015 ja ennakkoäänestys 26.-29.10.2015. Ryhmä Lexin ehdokkaat löydät numeroilla 284-329. #sinunarvoisesiryhmälex #lexmennään

Mainokset

2 § Edunvalvonta eturintamassa

edunvalvonta

Pitääkö TYYn olla edunvalvoja vai palveluiden tuottaja?

Ylioppilaskunnat ovat hyvin merkittävässä asemassa opiskelijoiden etujen puolustamisessa. Edunvalvonnalla vaikutetaan muun muassa opetukseen ja opintotukeen. Koulutuksen laadun ja toimeentulon turvaaminen ovat asioita, jotka näkyvät meille joka päivä. Ilman edunvalvontaa arkemme olisi hyvinkin erilaista. Opiskelumme ei kuitenkaan poikkeaisi juurikaan nykyisestä, jos TYY leikkaisi hieman palveluistaan, sillä kaikki eivät käytä aktiivisesti niitä.

On hyvä muistaa se, että Turun yliopisto tuottaa paljon hyviä palveluita taloudellisesti tehokkaasti. Lisäksi järjestöt tuottavat palveluita ja järjestävät tapahtumia. TYYn palveluista säästettävä raha voitaisiin käyttää edunvalvontaan ja toinen vaihtoehto olisi jäsenmaksun alentaminen. Merkittävää on se, että molemmat vaihtoehdot hyödyttäisivät kaikkia opiskelijoita tasapuolisesti. TYYn onkin oltava jatkossa yhä enemmän edunvalvontaan keskittyvä toimija kuin palveluiden tuottaja.

Ylioppilaskunnan poliittiset kannanotot

Pakkojäsenyyden takia ylioppilaskunnan on keskityttävä edunvalvonnassaan opiskelijoiden edunvalvontaan liittyviin kysymyksiin. Ylioppilaskunnalla on teoriassa mahdollisuus ottaa kantaa mihin tahansa asiaan, ja lähes jokainen kysymys on mahdollista yhdistää vähintään epäsuorasti opiskelijoiden edunvalvontaan. TYY otti muutama vuosi sitten kantaa Turun keskustan maanalaiseen parkkihalliin (Toriparkki) ja Helsingin yliopiston ylioppilaskunta puolestaan Irakin sotaan. Tämän tyyppiset kannanotot ovat ongelmallisia monestakin syystä.

kuva 2Miksi TYYn tulee rajata poliittiset kannanottonsa opiskelijoiden edunvalvontaan?

On hyvin kyseenalaista tehdä poliittisia kannanottoja, jotka eivät liity mitenkään opiskelijoiden edunvalvontaan tai ovat vaikeasti perusteltavissa opiskelijoiden edunvalvontaan liittyviksi. Ylioppilaskunnan tulisi ottaa kantaa vain sellaisiin kysymyksiin, jotka liittyvät selkeästi opiskelijoiden edunvalvontaan. TYYn pitää keskittyä edunvalvonnassaan lukukausimaksujen vastustamiseen, opintotuen parantamiseen, tulorajojen nostamiseen sekä yliopiston opetuksen ja rahoituksen turvaamiseen.

Poliittisia kannanottoja tehdessään TYY puhuu aina kaikkien yli 14 000 opiskelijan suulla, sillä Suomessa on ylioppilaskuntien pakkojäsenyys. Pakkojäsenyys ei mahdollista äänestämistä jaloillaan, jos opiskelija on eri mieltä jostain kannanotosta. Näin ollen ylioppilaskunnan pitäisi ottaa kantaa vain sellaisiin asioihin, joiden takana opiskelijat voivat yhdessä seisoa. Kaikkien opiskelijoiden etuja ovat esimerkiksi opintotuen riittävä taso, yliopistojen autonomia sekä koulutuksen laadukkuus ja maksuttomuus.

Aktiivinen ylioppilaskunta

Ylioppilaskunnan on keskitettävä toimintansa painopistettä yhä enemmän edunvalvonnan suuntaan palveluiden tuottamisen sijasta. Edunvalvonnan saavutukset näkyvät meille joka päivä, mutta kaikki ylioppilaskunnan jäsenet eivät käytä aktiivisesti TYYn tuottamia palveluita. Yliopisto tarjoaa paljon laadukkaita palveluita opiskelijoille ja moni hyödyntääkin niitä TYYn palveluiden sijasta. Lisäksi järjestöjen merkitys palveluiden ja tapahtumien tuottajana pitää muistaa. Kaikkien opiskelijoiden etu on keskittää voimavaroja entistä enemmän edunvalvontaan, sillä se hyödyttää jokaista opiskelijaa tasapuolisesti. Lisäksi ylioppilaskunnan tulisi ensi kaudella viestiä paremmin edunvalvonnan tavoitteista ja saavutuksista jäsenistölle.

TYYn on tehtävä tulevana edustajistokautena opiskelijoiden edunvalvontaa eturintamassa, sillä kukaan muu ei valvo opiskelijoiden etua niin hyvin kuin opiskelijat itse.

Ylioppilaskunnan pitää olla aktiivinen toimija sellaisissa koulutuspoliittisissa ja sosiaalipoliittisissa asioissa, jotka liittyvät selkeästi opiskelijoiden edunvalvontaan. TYYn on tehtävä tulevana edustajistokautena opiskelijoiden edunvalvontaa eturintamassa, sillä kukaan muu ei valvo opiskelijoiden etua niin hyvin kuin opiskelijat itse. Ja mikään muu taho ei valvo oikeustieteen opiskelijoiden etua yhtä vahvasti kuin Ryhmä Lex. Edustajistovaaleissa äänestäminen on loistava tapa vaikuttaa asioihin ylioppilaskunnassa. Muista siis käyttää ääntäsi!

Tuomas Dahlström
Ryhmä Lexin edustajistovaaliehdokas

Tällä viikolla blogissa on käynnissä ”Vaaliteemojen viikko”, jonka aikana Ryhmä Lexin edustajistovaaliehdokkaat taustoittavat vaaliteemoja. Viimeisenä taustoituksen saa ”3 § Luodaan Suomeen kaikkien opiskelijoiden yhteinen ylioppilaslehti”.

Sähköiset edustajistovaalit järjestetään 3.-4.11.2015 ja ennakkoäänestys 26.-29.10.2015. Ryhmä Lexin ehdokkaat löydät numeroilla 284-329. #sinunarvoisesiryhmälex #lexmennään

1 § Ylioppilaskunnan tulee valmistautua pakkojäsenyyden poistumiseen

vaaliteema1

Ylioppilaskuntien pakkojäsenyyden kohtalo on nyt ensimmäistä kertaa aikoihin nousemassa valtakunnalliseen keskusteluun myös opiskelijaliikkeen sisällä.  Ylioppilaskuntien pakkojäsenyys perustuu tällä hetkellä yliopistolakiin, jonka mukaan kaikki perustutkinto-opiskelijat kuuluvat ylioppilaskuntaan.  On selvää, ettei jäsenyydelle ole enää kestäviä perusteita sen rikkoessa räikeästi perustuslain takaamaa yhdistymisvapautta.

PL 13§: ”Jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan.”

Lisäksi perustuslain esitöiden mukaan yhdistymisvapautta turvaavan perustuslainsäännöksen voidaan katsoa puoltavan pidättyvää suhtautumista pakkojäsenyyteen myös julkisoikeudellisissa yhteisöissä, jollainen ylioppilaskunta katsotaan olevan.

Ammattikorkeakoululain säätämisen yhteydessä perustuslakivaliokunta linjasi viime vuonna erittäin vahvasti, ettei pakkojäsenyyden ulottamiselle ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntiin ollut perusteita (PeVL 24/2014).  Juuri tämä lausunto on avaamassa keskustelua myös ylioppilaskuntien pakollisen jäsenyyden osalta.

opiskelijatkansalaistorillaAmmattikorkeakoulujen opiskelijakuntien ja yliopistojen ylioppilaskuntien tehtävät ovat käytännössä samat. Molempien
toiminta kulminoituu edunvalvontaan ja opiskelijaedustajien nimeämiseen.  Perustuslakivaliokunta nimenomaan korosti, etteivät nämä tehtävät ole riittävä peruste negatiivisesta yhdistysvapaudesta poikkeamiselle.  Tällä hetkellä ainoa merkittävä ero opiskelijakuntien ja ylioppilaskuntien välillä onkin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS.  Opiskelijaterveydenhuolto on jakautunut kahteen leiriin; yliopisto-opiskelijoille terveydenhuollon järjestää YTHS ja ammattikorkeakouluopiskelijoille opiskelupaikkakunta.  Julkisen terveydenhuollon ollessa jatkuvien leikkausten kohteena, on ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto selvästi YTHS:n palveluita huonompaa ja tämä luo merkittävän yhdenvertaisuusongelman eri korkeakouluopiskelijoiden välille.  Ammattikorkeakoululain uudistamisen yhteydessä yhtenä tavoitteena oli juuri ulottaa YTHS myös ammattikorkeakouluopiskelijoille, joka olisi toteutettu pakkojäsenyyden avulla. Valiokunta kuitenkin totesi lausunnossaan, ettei YTHS:n laajentaminen ammattikorkeakouluopiskelijoille luo perusoikeuksien rajoittamisedellytysten kaltaista perustetta pakkojäsenyyden ulottamiselle ammattikorkeakouluopiskelijoita koskevaksi, sillä opiskelijoiden terveydenhoitopalvelut pystytään toteuttamaan heille myös muilla keinoin.

Valiokunnan mukaan ainut peruste ylioppilaskuntien pakkojäsenyydelle onkin tällä hetkellä ylioppilaskuntien historiallinen tausta.

Ylioppilaskunnat ovat kuitenkin luisuneet kauas alkuperäisestä tarkoituksestaan, eikä historiallista perustetta voida pitää enää kestävänä. Tästä nouseekin esille kysymys korkeakouluopiskelijoiden yhdenvertaisuudesta:

Voidaanko kahteen pitkälti samanlaiseen instanssiin soveltaa kahta eri järjestelmää?

Vastaus on yksiselitteisesti ei.  Tämän ovat todenneet jo monet oikeusoppineet, poliitikot, sivistysvaliokunta sekä tietenkin perustuslakivaliokunta. Alkaakin olla selvää, että Suomi on seuraamassa Ruotsin esimerkkiä ja poistamassa ylioppilaskuntien pakkojäsenyyden seuraavan kerran, kun yliopistolaki avataan käsittelyyn.

Miksi pakkojäsenyyden poistumiseen tulee varautua? 

Ylioppilaskuntien talous perustuu jäsenten maksamalle vuosittaiselle jäsenmaksulle.  TYYllekin jäsenmaksun välitön poistuminen aiheuttaisi lievästi sanottuna merkittäviä ongelmia, sillä lähes 90% TYYn vuosittaisista tuloista tulee jäsenmaksutuloista.

Y-liikettä kutsutaan usein juuri EI-liikkeeksi vaihtoehdottomuutensa ja muutosvastarintansa vuoksi.  Pakkojäsenyyden osalta peli on pitkälti jo ratkaistu, jonka vuoksi olisi äärimmäisen tärkeää alkaa vaikuttaa, miten TYYn toiminta turvataan pakkojäsenyyden poistuttua.

Ensinnäkin TYYn tulisi ravisuttaa y-liikettä aloittamalla itse keskustelu jäsenyyden tulevaisuudesta.  On äärimmäisen tärkeää, että juuri opiskelijat itse osallistuvat tähän keskusteluun ja tarjoavat eri vaihtoehtoja.  Ei ole missään nimessä selvää, miten ylioppilaskuntien toimintaa rahoitetaan pakkojäsenyyden poistumisen jälkeen vaan juuri tähän on löydettävä mahdollisimman toimiva ja taloudellisesti tehokas ratkaisu.  Tulevatko ylioppilaskuntien tulot ainoastaan vapaaehtoisista jäsenmaksuista vai alkaako esimerkiksi yliopisto rahoittamaan lisäksi ylioppilaskuntien toimintaa?  Voidaanko yritysyhteistyöllä mahdollisesti paikata jäsenmaksutulojen jättämää vajausta?  TYYllä on taustallaan myös merkittävä omaisuus, jonka käyttöä tulisi alkaa suunnitella toiminnan tukemiseksi.  Niin houkuttelevalta kuin se kuulostaakin, ei jäsenmaksujen jättämää vajausta voi korvata täysin omaisuuden tuotoilla tämän rapauttaessa suuremmin vielä ylioppilaskunnan talouden ja toiminnan tulevaisuuden.

Toinen tärkeä kysymys on YTHS:n tulevaisuus.  On tärkeää tiedostaa, ettei pakkojäsenyyden poistuminen suinkaan tuhoaisi säätiön rahoituspohjaa, sillä tälläkin hetkellä TYY kerää jäsenmaksun yhteydessä YTHS-maksun ja tilittää sen läpimenoeränä suoraan YTHS:lle. Opiskelijarahoitusosuus voitaisiin siten pakkojäsenyyden poistuttua edelleen kerätä korkeakouluopiskelijoilta esimerkiksi veroluonteisella maksulla.  Tässä kohtaa myös ammattikorkeakoulujen opiskelijat olisi luonnollista saattaa osaksi YTHS:n palveluita, jolloin nykyisenkaltainen kahden järjestelmän malli poistuisi ja opiskelijoiden yhdenvertaisuus parantuisi merkittävästi terveydenhuollon osalta. Opiskelijaterveydenhuolto on jo nyt osittaisessa epävarmuuden tilassa sote-uudistuksen alla, jonka vuoksi on äärimmäisen tärkeää ehkäistä jäsenyyden poistumisen luoma epävarmuustila tarjoamalla siihen ratkaisua jo etukäteen.

YTHS on yksi parhaista opiskelijoille tarjottavista palveluista ja sen tulee ehdottomasti säilyä edelleen entisellään myös tulevaisuudessa.

TYYn tulee alkaa aidosti miettiä toimintaansa jäsenyysmaksutulojen merkittävästi vähentyessä.

Meidän tuleekin yhdessä pohtia, mitkä toiminnot kuuluvat juuri TYYn ydinpiiriin ja minkä takia ylioppilaskunnat ovat olemassa.  Näihin kysymyksiin tulee löytää selvät vastaukset, jotta opiskelijat liittyvät myös tulevaisuudessa sen jäseniksi.  Pakkojäsenyyden poistuessa TYYn tulee todellisuudessakin olla olemassa juuri opiskelijoitaan varten ja pystyä perustelemaan toimintaansa jokaiselle rivijäsenelle, kun opiskelijoilla on aito mahdollisuus äänestää jaloillaan.

Ylioppilaskuntien merkitystä ei voi missään tapauksessa väheksyä, joten emme missään nimessä halua nähdä TYYn kuihtuvan säännöllisten jäsenmaksutulojen kadotessa. Ylioppilaskunnan tärkeän  edunvalvontatyön tulee jatkua myös jäsenyyden tultua vapaaehtoiseksi.   Siirtymäpolusta on saatava mahdollisimman mutkaton ja juuri ylioppilaskunnilla on askelmerkit tähän.

Sami-Petteri Seppä
Ryhmä Lexin edustajistovaaliehdokas

Tällä viikolla blogissa on vuorossa ”Vaaliteemojen viikko”, jonka aikana Ryhmä Lexin edustajistovaaliehdokkaat taustoittavat vaaliteemoja. Seuraavaksi vuorossa teema 2 § Edunvalvonta eturintamassa.

Sähköiset edustajistovaalit järjestetään 3.-4.11.2015 ja ennakkoäänestys 26.-29.10.2015. Ryhmä Lexin ehdokkaat löydät numeroilla 284-329. #sinunarvoisesiryhmälex #lexmennään

Ryhmä Lexin vaaliteemat julkaistu!

vaaliteemat_2015

Kohti parempaa ylioppilaskuntaa:

1§ Ylioppilaskunnan tulee valmistautua pakkojäsenyyden poistumiseen

2§ Edunvalvonta eturintamassa

3§ Luodaan Suomeen kaikkien opiskelijoiden yhteinen ylioppilaslehti

Äänestä Ryhmä Lexiä numeroilla 284-329 TYYn edarivaaleissa!
Ennakkoäänestys 26.-29.10.
Varsinaiset vaalipäivät 3.-4.11.

Tällä viikolla blogissa on aiheena  ”Teemojen viikko” eli jokaisesta Ryhmä Lexin vaaliteemasta on vuorollaan luvassa tarkempia ajatuksia ja taustatietoa.

Ryhmä Lexin edustajistovaalikampanjan suunnittelukokous 15.9. klo 17:00

TYYn edustajistovaalit lähestyvät vinhaa vauhtia, ja Ryhmä Lex haluaakin joukkoihinsa laajan kirjon opiskelijoitamme toteuttamaan ikimuistoisen kampanjan vaalimenestyksen saavuttamiseksi!

Tätä varten järjestetään vaalikampanjan suunnittelukokous tiistaina 15.9. klo 17:00 Lexin entisellä toimistolla, joka sijaitsee Yo-talo A:ssa, TYYn kanslian yläpuolella ja Assarin ullakon vieressä. Kokouksessa on tarkoitus laatia vaalikampanjamme teemat ja tavoitteet sekä pohtia ehdokasasettelua.

RyhmäLex_rasti

Huhtikuussa Ryhmä Lexin Muusiaisrastilla oltiin jo vaalitunnelmissa ja keksittiin vaalihashtageja. Lähde mukaan tekemään loistavaa edarivaalikampanjaa! Kuva: Armida Rantanen

Niin edariehdokkaaksi haluavat kuin taustajoukoissa vaikuttamisesta tai yleisesti kampanjasta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan riippumatta vuosikurssista! Mikäli et valitettavasti pääse paikalle, mutta vaalit kirvoittavat sinulle ajatuksia ja ideoita, ota rohkeasti yhteyttä.

Ryhmä Lexiin voit tutustua tarkemmin tällä sivustolla. TYYn edustajistosta löydät lisätietoja täältä: http://www.tyy.fi/fi/ylioppilaskunta/edustajisto

Muistathan myös seurata meitä Instassa, Fabossa ja Twitterissä!


Tomi Paavola
Ryhmä Lexin vaalikoordinaattori
tomi.h.paavola(a)utu.fi

Viidennen paikan metsästys – haastattelussa vaalikoordinaattori Tomi Paavola!

Vaalikoordinaattori Tomi Paavola ja Herra Hokkuspokkus.

Vaalikoordinaattori Tomi Paavola ja Herra Hokkuspokkus.

Pari viikkoa sitten Lexin hallitus valitsi Ryhmä Lexin vaalikoordinaattoriksi Tomi Paavolan, joka lähtee luotsaamaan Ryhmä Lexin vaalikampanjaa kohti huikeita tuloksia TYYn ensi syksyn edustajistovaaleissa. Tomi on turkulaistunut Hyvinkään radanreunan kasvatti, jonka kolmas vuosi lexiläisenä ja oikkarina vierähti käyntiin viime syksynä. Tomi on koko opintojensa ajan osallistunut suurella sydämellä niin Lexin kuin LexKurssien toimintaan erinäisten tehtävien kautta, viimeisimmäksi Lexin hallituksen pääsihteerinä. Vapaa-ajalla Tomin voi löytää kahvikupin ääressä viettämässä hetkiä kaveriporukan kanssa, lukemassa kirjallisuutta laidasta laitaan tai seuraamassa populaarikulttuurin erilaisia ilmiöitä.  

Tomi kertoo hakeneensa vaalikoordinaattoriksi, koska hänellä on intoa ja paloa olla mukana rakentamassa Ryhmä Lexin mahtavinta vaalikampanjaa ensi syksyn edustajistovaaleja ajatellen.

– Ryhmä Lexin toiminta ja yleisesti edustajistotyöskentely alkoi kutkuttaa mieltäni jo hallitusvuoden loppuvaiheilla, ja vaalikoordinaattorin tehtävä oli ensi askel siihen suuntaan. Sosiaalisena eläimenä nautin myös suunnattomasti erilaisten ihmisten kohtaamisesta ja ajatusten vaihdosta. Haluaisinkin vaalikoordinaattorin tehtävässä kehittää näitä taitojani ehdokasasettelussa ja kampanjoinnissa mäen turuilla ja toreilla, summaa Tomi ajatuksiaan.

Vaalikoordinaattorimme myöntää lähtevänsä nälkäisin fiiliksin vetämään edustajistovaalikampanjaa.

– Nyt jos koskaan ovat parhaimmat lähtökohdat aivan uskomattomalle kampanjalle, joka voi tuottaa kauan tavoitellun viidennen paikan edustajistoon! Ryhmä Lexin vaalikampanjaa ajatellen tilanne ei voisi olla parempi. Edustajistossa vaikuttavat Ryhmä Lexin jäsenet ovat tehneet suuren panostuksen nostaakseen Ryhmä Lexin profiilia opiskelijoidemme keskuudessa ja ovat onnistuneet siinä loistavasti. Erityisen iloinen olen tilanteesta, että nykyisillä konkareilla ei tunnu kisakunto painavan voiton puolella olevan kauden lopussakaan, vaan tarmoa löytyy yhä puhaltaa yhteiseen tavoitteeseen eli vaalivoittoon ensi syksynä!

Vaalikoordinaattorin tehtävä on myös haastavaa ja vastuullista, joten Tomiltakin on kysyttävä, mikä Ryhmä Lexin vaalikampanjassa on se haasteellisin juttu.

– Jos historiaa peilataan, haasteellista on saada se yksi ääni viidennen edustajistopaikan ansaitsemiseksi. Toisaalta tämän haasteen edessä palikat ovat nyt parhaiten paikoillaan kuin aikaisemmin. Voisi sanoa, että Viidennen paikan metsästys on toden teolla alkanut!

Tomi kannustaa lexiläisiä osallistumaan Ryhmä Lexin vaaliteemojen ideointiin, sillä kampanjateemat halutaan muodostaa mahdollisimman jäsenistön näköiseksi. Ryhmä Lex, poliittisesti sitoutumattomana edustajistoryhmänä, ajaa edustajistossa oikeustieteen opiskelijoiden oikeuksia ja etuja.

– Olisikin toivottavaa, että opiskelijoiden keskuudesta keskusteltaisiin ja nostettaisiin mahdollisia vaaliteemoja esiin, jotka herättävät ajatuksia Calonian käytävillä. Kevään aikana järjestetään tilaisuuksia ilmaista ideoitaan teemoiksi, mutta mikään ei estä tarttumasta hihasta minua tai Ryhmä Lexin jäseniä, jotta pään sisäiset pohdinnat siirtyvät eteenpäin, vinkkaa Tomi.  

Alustavia ideoita edustajistovaalikampanjan toteuttamiseen on jo ollut esillä, mutta tässä kohtaa kevättä Tomi haluaa vielä pitää kampanjan yllä pientä mystisyyden verhoa, joka varmasti herättää enemmän mielenkiintoa kuin koko käden korttien näyttäminen. Vaalikoordinaattori pysyy myös salamyhkäisenä sen osalta, tekevätkö edellisten edustajistovaalien 2013 hittituote vaalikortsut paluun tulevissa vaaleissa. Salaiset aseet paljastuvat siis vasta myöhemmin. Tomi kuitenkin uskoo, että kampanjan kannalta tulevat uskomattomat Ryhmä Lexin ehdokkaat olemaan erityisen tärkeässä roolissa Viidennen paikan metsästyksessä.

Ryhmä Lexin ehdokasasettelu vuoden 2013 edarivaaleissa. Löytyykö sinun kuvasi ensi syksynä tästä? ;)

Ryhmä Lexin ehdokasasettelu vuoden 2013 edarivaaleissa. Löytyykö sinun kuvasi ensi syksynä tästä? 😉

Vaalikoordinaattorin yksi tärkeimmistä tehtävistä on saada koottua mahdollisimman monipuolinen ja kattava ehdokasasettelu, joka muodostuu erilaisista ihmisistä.

– Monille tämä saattaa kuulostaa klisélta, mutta se on aivan totta! Värikkäästä oikkariyhteisöstämme löytyy paljon erilaisia persoonia, ajatuksia ja mielipiteitä, jotka olisi mahtava saada mukaan vaalikampanjaan.

Ehdokkaaksi asettumista pohtivaa lexiläistä Tomi aikoo motivoida samalla tavalla kuin Mahatma Gandhi motivoi Intian kansaa ja maailmaa: ”Ole muutos, jonka maailmassa haluat nähdä”. Tomin tsemppiterveiset eivät kuitenkaan lopu Gandhin sanoihin:

– Me yhdessä luomme opiskelijayhteisömme juuri sen näköiseksi kuin haluamme. Jos sinulla, joka harkitset ehdolle lähtemistä, on visio tai tuntuma siitä, millaisena haluat nähdä ympäröivän opiskelijayhteisösi, lähde ehdottomasti mukaan luomaan sitä näköiseksesi! Jos hetkenkin mietit ehdolle asettumista, niin se hetki voi antaa hyvin paljon tulevaisuudessa.

Ryhmä Lexin vaalilistalla ehdokkaita on yleensä ollut noin 50. Vaikka Ryhmä Lexillä on yhteisiä vaaliteemoja, voi ehdokas nostaa esille myös henkilökohtaisia teemojaan. Tomi toivookin, että Ryhmä Lexin ehdokas on kampanjaa tehdessään täysin oma itsensä ja uskaltaa laittaa itsensä likoon yhteisen asian puolesta. Erityisesti Paavola toivoo, että kaikkien ehdolle lähtevien välille syntyisi jo kampanjoidessa vahva Ryhmä Lexin yhteishenki, jonka vaikutuksesta Ryhmä Lex rutistaa vaalivoittoon ja siivittää myös Ryhmä Lexin päämäärätietoista toimintaa tulevassa edustajistossa.

Lopuksi Tomilta on pakko kysyä se klassinen kysymys, jota jokainen äänioikeutettu varmasti miettii edustajistovaalien lähestyessä. Miksi lexiläisen kannattaa äänestää edustajistovaaleissa? Ja miksi juuri Ryhmä Lexiä?

– Ryhmä Lex on ainoa juuri oikeustieteen opiskelijoiden asiaa ajava ryhmä TYYn edustajistossa. Korkeakoulumaailmassa ja Turun yliopistossa vallitsee tällä hetkellä monia muutoksen tuulia. Tällaisina hetkinä on ehdottoman tärkeää, että meidän opiskelijoillamme on vahva edustus niissä elimissä, joissa pääsemme vaikuttamaan näihin muutoksiin haluamallamme tavalla. Äänesi Ryhmä Lexille on ääni itsellesi!

Tomi, mitä näistä tulee ensimmäiseksi mieleen?

  • Herra Hokkuspokkus
  • TYYn edustajistovaalit
  • 5
  • Ryhmä Lex
  • vaalikoordinaattori

– Ryhmä Lex saa TYYn vuoden 2015 edustajistovaaleissa viidennen edustajistopaikkansa Herra Hokkuspokkuksen suojelevan tassun kainalossa ja vaalikoordinaattorin nöyrän panoksen avulla.

Jäsenkyselyn tulokset näkyvät Ryhmä Lexin vaaliteemoissa

Ryhmä Lex toteutti alkusyksystä jäsenkyselyn Ryhmä Lexiä ja ylioppilaskuntatoimintaa koskien. Kyselyn jälkeen tulokset koottiin ja otettiin huomioon ryhmän vaaliteemoja mietittäessä.

Yleisesti ottaen lexiläiset tuntuvat olevan hyvin perillä siitä, mikä Ryhmä Lex on ja mitä me teemme. Tiedottamisessa kuitenkin on parannettavaa, kun vain puolet vastaajista koki saavansa tarpeeksi tietoa Ryhmä Lexin toiminnasta. Facebook-sivu oli hyvin yleisön tiedossa, toisin kuin blogi. Otamme tästä opiksemme ja pyrimme päivittämään blogia mahdollisimman usein ja parantamaan sen asemaa tiedotuskanavana.

Suurin osa vastaajista piti ylioppilaskunnan pakkojäsenyyttä huonona asiana, yhdentekevänä tai eivät osanneet sanoa kantaansa asiaan. Samoin puolet vastaajista koki, ettei jäsenmaksulle saa tarpeeksi vastinetta. Valtaosa vastaajista piti ylioppilaskunnan tärkeimpänä tehtävänä opiskelijoiden edunvalvontaa yliopistossa, kun vain harva kannatti vaikuttamista ylioppilaskunnan ja opiskelun ulkopuolisissa asioissa (esim. toriparkki). Nämä tärkeimmät linjaukset ovat yhtenevät Ryhmä Lexin vaaliteemojen kanssa. 

1§ Pois pakkojäsenyys

2§ Vastinetta jäsenmaksulle

3§ Fokus edunvalvontaan

4§ Oikiksen koulutuksen edellytykset turvattava

Kyselyn mukaan valtaosa vastaajista aikoi äänestää Ryhmä Lexin ehdokasta edustajistovaaleissa, mutta osa empi äänestämistä kokonaan. Syynä epävarmuuteen mainittiin mm. se, etteivät vastaajat tienneet keitä vaaleissa on ehdolla. Ryhmä Lexin ehdokaslistat on julkistettu ja kaikki ehdokkaat on myös esitelty ryhmän Facebook-sivulla.

Ennakkoäänestys on alkanut tänään ja jatkuu perjantaihin asti. Ryhmä Lexin ehdokasta voit äänestää numeroilla 54-99 osoitteessa http://www.tyy.fi/edustajistovaalit.

Mirjam Scheinin
Ryhmäpuheenjohtaja

Kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin Lex Libri Oy:n lahjoittama lahjakortti. Arpa osui tällä kertaa Eveliina Vaanelaan, onnittelut!