Painetun lehden aika on ohi

Sukupolvellemme lienee selvää, että uutiset ja mediasisällöt laajemminkin ovat siirtyneet yhä enenevissä määrin sähköiseen muotoon.  Ylioppilaslehdet eivät suinkaan ole säästyneet tältä muutosvoimalta, vaan nyt se on iskemässä täydellä teholla myös niihin.  Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunta lakkautti viime vuonna paperisen lehtensä ja Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta teki saman jo vuonna 2012.  Myös Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta on päättänyt siirtää Uljas-ylioppilaslehtensä kokonaisuudessaan verkkoon.

Olemme ryhmämme kanssa ajaneet systemaattisesti vaaliteemojamme ja tämän vuoden aikana haluamme saada vihdoin aikaan keskustelua Turun ylioppilaslehden ympärille.

Tuleeko Turun ylioppilaslehden todella ilmestyä edelleen paperiversiona, vai olisiko senkin aika siirtyä jo kokonaisuudessaan verkkoon? Vaikka tällainen päätös tulee olemaan varmasti tunteita herättävä, on se ehdottoman tarpeellinen Tylkkärin tulevaisuuden kannalta.Tylkkärikannet

Turun ylioppilaslehden eniten huomiota herättäneet jutut ovat jo nyt olleet juuri lehden verkkoversiossa (esim. Instagate ja Jodel-kohu). Verkkoon Tylkkäri pystyy tekemään nopeita uutisjuttuja, mutta myös taustoittavia artikkeleita. Lukijakunta on myös huomattavasti helpommin tavoitettavissa verkon kautta Tylkkärin keskittäessä kaikki voimavaransa nimenomaan verkkomedian ylläpitämiseen. Samalla nettiin tulevaa sisältöä voisi monipuolistaa, ja Tylkkäri pystyisi reagoimaan reaaliaikaisesti ajankohtaisiin puheenaiheisiin.

Uskallamme myös väittää, ettei Tylkkärin paperiversio kerää enää mainitunarvoista lukijakuntaa. Tätä väitettä emme voi datalla osoittaa, sillä Tylkkärin viimeisin lukijatutkimus on auttamattomasti vanhentunut. Syytä siihen, ettei uutta lukijatutkimusta ole tehty, voi vain spekuloida. Syy lienee kuitenkin siinä, että uudessa lukijatutkimuksessa esille tuleva pienentynyt lukijakunta heikentäisi merkittävästi lehden mainosmyyntiä.

Sähköistä versiota tukee myös ekologiset näkökulmat ja esimerkiksi TYYn Vihreä lista on jo aikaisemmin nostanut samaa aihetta keskusteluun. Voimmeko kutsua itseämme hyvällä omallatunnolla ekologiseksi ylioppilaskunnaksi, jos painatamme näin hurjat määrät paperilehteä? Lehti jaetaan automaattisesti kaikille ylioppilaskylän asukkaille, ja tämä luokin järkyttävän piikin lehden jakelumääriin. Todellisuudessa tämä määrä ei kuitenkaan kerro mitään Tylkkärin lukumääristä, sillä lehti tippuu jokaisen ylioppilaskylän asunnon postiluukusta – halusi sitä tai ei.

Olemme väläyttäneet jo useamman kerran ajatusta yhdestä yhteisestä ylioppilaslehdestä, ja lehden sähköistäminen olisi luonnollinen alku tälle projektille. HYYn Ylioppilaslehden aiempi päätoimittaja Antti Pikkanen on jo väläyttänyt Helsingin Sanomien uutisessa kaikkien ylioppilaslehtien yhdistämistä ja nykyinen päätoimittaja Robert Sundman on samoilla linjoilla. Ylioppilaslehdet nykymuodossaan ovat tulleet tiensä päähän ja nyt on aika visioida tulevaisuutta.

Keskustelu jatkunee edarissa.

ylioppilaslehti

 

 

Ryhmä Lexin puolesta,

Sami-Petteri Seppä

Mainokset

3 § Luodaan Suomeen kaikkien opiskelijoiden yhteinen ylioppilaslehti

ylioppilaslehti

Mistäs tässä nyt puhutaan, kun eräs Ryhmä Lexin vaaliteemoista on ”luodaan Suomeen kaikkien ylioppilaskuntien yhteinen jäsenlehti”?

Ylioppilaslehtien historia on miltei yhtä pitkä kuin ylioppilaskuntienkin historia. Ylioppilaskunnat ovat julkaisseet omia lehtiään kautta Suomen ja arvatenkin näillä lehdillä on ollut merkitystä esimerkiksi ylioppilaskuntien yleisen koheesion luomisessa. Kuitenkin, kuten tiedämme, ei historia aina ole järkevä peruste status quolle. Ylioppilaslehtien tulee kyetä reagoimaan maailman muutoksiin kuten kaikki muutkin tahot tai toimijat. Median, ja erityisesti painetun median, osalta suuri tekijä on sähköisen formaatin yleistyminen ja sen mukanaan tuoma digitaalinen murros. Millaiseksi ylioppilaslehtien tulisi muuttua, jos siis muuttua ylipäänsä? Mitkä seikat painavat vaakakupissa puolesta tai vastaan? Onko nykyisenkaltainen painettu lehti kallis ja aikansa elänyt? Olisiko yhden valtakunnallisen ylioppilaslehden malli tehokkaampi?
tylkkäristandi
Uskoisin Tylkkärillä edelleen olevan edellä mainittuja ominaisuuksia, jotka tekevät sen olemassaolosta jollakin tasolla itseisarvoista. Ei Turun yliopiston ylioppilaskuntakaan ole Turun kaupunki, eikä Tylkkäri ole Turkkari (Turun Sanomat). Täten oma lehti luo varmasti jonkinasteista yhteenkuuluvuutta kampuksella ja opiskelijoiden piirissä. Lisäksi lehti tuo oivallisen väylän tutustua ja harjoitella journalismia käytännössä. Usein Tylkkäri on myös lunastanut paikkansa merkittävänä keskustelufoorumina. Nykytilan muuttaminen myös väistämättä tarkoittaisi alkuun kohonneita kustannuksia useiden rinnasteisten mallien toimiessa yhtäaikaisesti.

Toisaalta argumentteja löytyy myös muutoksen puolesta. Usein esimerkiksi tärkeimmät opiskelijaa koskevat keskustelut käydää suoraan Turkkarissa, jolloin argumentti Tylkkärin roolista opiskelijoiden keskustelufoorumina on hieman ontuva. Samaten erilaisiin sosiaalisen median muotoihin siirtynyt keskustelu on varmasti heikentänyt Tylkkärin merkitystä sen loiston vuosista. Väistämättä asiasta keskusteltaessa tulevat esille myös taloudelliset kysymykset. Tylkkäri kyllä opettaa journalistiikkaa ja tarjoaa tulomahdollisuuksia siihen kirjoittaville opiskelijoille, mutta se myös maksaa ylioppilaskunnalle vuositasolla 80 000 €. Kiivas keskustelunaihe on myös se, että Tylkkäriä jaetaan TYS:n Yo-kylän asuntoihin. Tällä järjestelyllä kasvatetaan levikkiä ja haalitaan mainoksia, mutta toisaalta se nostaa painokustannuksia.

Miten valtakunnallinen ylioppilaslehti sitten voittaisi nämä ongelmat? Entä miten turkulaisten opiskelijoiden ääni pääsisi esille tuon jättiläisen sivuilla? Edunvalvonnallista tehtävää tuo yhteinen ylioppilaslehti varmasti toteuttaisi tehokkaasti, dynamiikkahan on sama kuin sen yo-kylään jakamisen ja laajemman mainosmyynnin kanssa; volyymi kasvattaa aina vakuuttavuutta, niin mainostajien kuin päätöksentekijöidenkin silmissä. Yhteiselle ylioppilaslehdelle olisi varmasti myös y-kentän ulkopuolista kysyntää, sillä esimerkiksi City-lehti jätti hävitessään aikamoisen mediatyhjiön siihen kohtaan, mihin uusi yhteinen ylioppilaslehti sopisi oivasti. Opiskelijoiden paikallistason äänenkannattajana voisi toimia vaikkapa täysin sähköiseksi siirretyt paikallistason uutiset. Tällöin opiskelijoiden ääni kuuluisi vakuuttavasti ja tehokkaasti valtakunnan tasolla ja kustannustehokkaasti ja kattavasti myös paikallistasolla.

Y-lehtien yhdistämisestähän on puhuttu Suomessa jo vuosikymmeniä. Toivoa sopii, ettei Tylkkärin tarvitse odottaa omaa kasvojensa kohotusta aivan yhtä kauaa. Tätä pohtiessamme opiskelijat pääkaupunkiseudulla ehtivät jo toteuttaa jonkinlaisen pilotoinnin, kun AYY:n Aino-lehti ja HYY:n Ylioppilaslehti yhdistivät kokeilunumeron merkeissä voimansa ja julkaisivat Yksi -lehden.

Kysymys tässä nyt lieneekin, että kykenemmekö keskustelemaan asiasta järkevästi vai haluammeko politisoida tämänkin teeman?
Ville Laakso
Ryhmä Lexin edustajistovaaliehdokas

Tämä teksti päättää vaaliteemojen viikon.

Sähköiset edustajistovaalit järjestetään 3.-4.11.2015 ja ennakkoäänestys 26.-29.10.2015. Ryhmä Lexin ehdokkaat löydät numeroilla 284-329. #sinunarvoisesiryhmälex #lexmennään

Ryhmä Lexin vaaliteemat julkaistu!

vaaliteemat_2015

Kohti parempaa ylioppilaskuntaa:

1§ Ylioppilaskunnan tulee valmistautua pakkojäsenyyden poistumiseen

2§ Edunvalvonta eturintamassa

3§ Luodaan Suomeen kaikkien opiskelijoiden yhteinen ylioppilaslehti

Äänestä Ryhmä Lexiä numeroilla 284-329 TYYn edarivaaleissa!
Ennakkoäänestys 26.-29.10.
Varsinaiset vaalipäivät 3.-4.11.

Tällä viikolla blogissa on aiheena  ”Teemojen viikko” eli jokaisesta Ryhmä Lexin vaaliteemasta on vuorollaan luvassa tarkempia ajatuksia ja taustatietoa.